- Asuminen
- Kansantalous
- PTT Raportteja
Noro, K. ja Lahtinen, M. 2014. POHJOISMAINEN ASUNTOMARKKINASELVITYS. PTT raportteja 250. 51 s. ISBN 978-952-224-165-8 (painettu), ISBN 978-952-224-166-5 (PDF), ISSN 1456-3215 (painettu), ISSN 1796-4776 (PDF)
Tiivistelmä: Tässä raportissa esitetään kattava katsaus pohjoismaisiin asuntomarkkinoihin. Asuntorakentaminen poikkeaa toisistaan monella merkittävällä tavalla Pohjoismaiden välillä. Ruotsissa rakennetaan huomattavan vähän suhteessa rakennuskantaan ja lähinnä kerrostaloja. Norjassa ja Suomessa rakennetaan merkittävästi enemmän ja varsinkin viime vuosikymmenellä erillistalojen osuus oli suuri. Asuntopolitiikka on aina polkuriippuvaista. Jotta tämän päivän asuntopolitiikkaa pystyy ymmärtämään, pitää olla ymmärrys asuntopolitiikan historiaan. Asumistukien osalta Pohjoismaissa voi tunnistaa yleisen eurooppalaisen siirtymän tarjontatuista kohti kysyntätukia. Ruotsille on kuitenkin ominaista pitäytyminen universaalisuuden periaatteessa asukasvalinnan suhteen. Koska asukasvalintaan ei ole haluttu Ruotsissa rajoituksia, on jouduttu kilpailunäkökulmista johtuen luopumaan täysin asumisen tarjontatuista. Viime vuosikymmenen lopun finanssikriisi muutti merkittävästi asumista rahoittavien pankkien toimintaympäristöä. Katettujen joukkolainojen merkityksen korostuminen toisaalta lisää pankkien markkinaehtoisen rahoituksen merkitystä, mutta asettaa omalta osaltaan haasteen pankkien asuntolainmarkkinoiden kilpailullisuudelle.
Avainsanat: Pohjoismaiset asuntomarkkinat, asumistuet, rahoitus.
Noro, K. och Lahtinen, M. 2014. EN ÖVERSIKT AV DEN NORDISKA BOSTADSMARKNADEN. PTT Rapporter 250. 51 s.
Sammanfattning: Denna rapport ger en överblick av den nordiska bostadsmarknaden. Bostadsbyggandet avviker märkvärt mellan de olika Nordiska länderna. Bostadsbyggandet i synnerhet i Sverige är mindre i förhållande till hela bostadsbeståndet och det byggs närmast höghus medan i Finland och Norge byggs det mera och särskilt under det senaste decenniet har antalet småhus varit stort. Bostadspolitik är alltid stigberoende. För att kunna förstå dagens bostadspolitik måste man förstå bostadspolitikens historia. Likväl som i övriga europeiska länder kan man i bostadsstöden identifiera en övergång från utbudsstöd till efterfrågestöd. För Sverige är det kännetecknande att hålla sig till den universella aspekten av bostadspolitiken. För att man i Sverige har valt en universell bostadsförsörjning, har det lett till att man har på grund av konkurrensfrågor avgått helt från alla utbudsstöd. Finanskrisen i slutet av det senaste årtiondet förändrade betydligt verksamhetsomgivningen hos bankerna som finansierar boendet. Den ökade relevansen hos säkerställda obligationer har å ena sidan ökat betydelsen av den marknadsbestämda finansieringen från banker men å andra sidan skapat utmaningar till konkurrensen på bostadslånemarknaden.
Nyckelord: Nordiska bostadsmarknad, bostadsstöden, finansiering
