- Ruokamarkkinat
- PTT Työpapereita
HEIKKI LEHTONEN – PERTTU PYYKKÖNEN. 2005. MAATALOUDEN RAKENNEKEHITYSNÄKYMÄT VUOTEEN 2013. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 78. 43 s. ISBN 952-5594-02-5 (PAP), ISBN 952-559403-3 (PDF), ISSN 1455-4623.
Tiivistelmä: Maataloustukea saavia maatiloja on Suomessa noin 70 000 kappaletta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tukea saavien tilojen määrä on vähentynyt noin 25 000 tilalla eli yli neljänneksellä. Keskimäärin tämä on merkinnyt noin 3,5 prosentin vuotuista poistumaa. Tässä selvityksessä arvioidaan maatalouden toteutunutta ja tulevaa rakennekehitystä geometrisen trendin ja viljelijöiden demografisen analyysin avulla.
Vuosien 1995-2004 keskimääräisen vähenemisvauhdin mukaan aktiivitilojen määrän voidaan arvioida vähenevän vuoden 2004 noin 72 000 tilasta 50-53000 tilaan vuoteen 2013. Alle 20 hehtaarin tilojen suhteellinen osuus on pienentynyt 56 %:sta 43 %:iin ja yli 50 hehtaarin tilojen osuus vastaavasti yli kaksinkertaistunut 7 %:sta 17 %:iin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilojen keskikoon kasvusta huolimatta tilarakenne painottuu edelleen suhteellisen pieniin tiloihin. Suuret, yli sadan hehtaarin tilat edustivat noin 3 % tiloista vuonna 2003. Niiden osuus pinta-alasta oli sen sijaan yli 10 % kokonaispeltoalasta. Keskimääräisen koon kasvaa trendin mukaan noin 44 hehtaariin tilaa kohden vuoteen 2013 mennessä.
Kotieläintuotantotilojen vähenemisvauhti on ollut 6-7 % vuositasolla, siipikarjataloudessa 9-10 %. Vuosina 1995-2004 kotieläintalouden päätuotantosuunnista väheni 24 000 tilaa. Vuosina 1995-2004 viljatilojen lukumäärä väheni vain 0,1% vuodessa. Koska huomattava osa luopuvista kotieläintiloista jatkaa kasvinviljelyä, viljatilojen lukumäärässä ei tapahtune jatkossakaan suuria muutoksia.
Lypsykarjatiloja olisi arvion mukaan runsaat 9 000 vuonna 2013, vähennystä vuoteen 2004 siis noin 8 000. Arvion mukaan vähennys olisi CAP-reformin vuoksi kuitenkin vähän tätä nopeampi, kuitenkin korkeintaan 1 000 tilaa nopeampi vuoteen 2013. Jos kuitenkin maidon hinta alenee merkittävästi, jopa 20 % vuoden 2003 tasosta se aiheuttaa merkittävän lypsykarjatilojen vähenemisen suhteessa geometriseen arvioon pitkällä aikavälillä.
Etelä- ja Länsi-Suomessa ei voida havaita pitkään toimineiden päätuotantosuuntana viljaa viljelevien tilojen luopuneen tuotannosta keskimääräistä enempää. Kasvinviljelytilojen määrä alentunee jatkossa nopeasti Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla, joilla viljatilojen määrä on selvästi kasvanut viime vuosina.
Viljelijöiden keski-ikä kasvaa arvion mukaan 46,7:stä vuonna 2004 47,4:ään vuoteen vuonna 2013. Keski-iän nousu olisi suurempaa Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Ikärakenne muuttuisi kuitenkin jonkin verran. Sekä nuorimpien että vanhimpien viljelijöiden suhteellinen osuus kasvaisi verrattuna lähtötilanteeseen. Tämä johtuu siitä, että suurten ikäluokkien myötä myös jatkajien määrä kasvaa, kun jatkamisaktiivisuuden oletetaan säilyvän arviossa samana.
Hintojen ja tukien alenemiset voivat jatkossa nopeuttaa tässä arvioitua maatalouden rakennekehitystä. Investointituen korkea hankekohtainen maksimitaso antaa mahdollisuuden Suomen mittakaavassa erittäin suuriin investointeihin ja nopeutuvaan rakennekehitykseen. Suuret kertainvestoinnit johtavat siihen, että valtaosa tuotannosta tulee suurten tilojen harvalukuiselta joukolta.
Asiasanat: Suomen maatalous, rakennekehitys, maatilojen lukumäärä, maatilojen keskikoko, aktiivitilat, kotieläintilat, kasvitilat, viljelijöiden keski-ikä, viljelijöiden ikäjakauma, toimintaympäristö
HEIKKI LEHTONEN – PERTTU PYYKKÖNEN. 2005. STRUCTURAL CHANGE IN FINNISH AGRICULTURE UP TO 2013. Pellervo Economic Research Institute Working Papers No. 78. p 43. ISBN 952-5594-02-5 (PAP), ISBN 9525594-03-3 (PDF), ISSN 1455-4623.
Abstract: Currently there are 70,000 farms receiving agricultural support in Finland. The number of farms has decreased by 25,000 farms, i.e. by more than 25%, in the last ten years. The average annual reduction in the number of farms has been 3.5%. In this study the on-going add future development of structural change and the number of farms in Finnish agriculture are evaluated using geometric and demographic analysis.
The average size of Finnish farms increased from 20 hectares to 30 hectares in period of 1995-2004. On the basis of past trends the number of farms is expected to decrease to 53 000 by 2013. Despite the on-going trend of fewer and larger farms only 3% of farms had more than 100 hectares agricultural land, while their share of total agricultural land was 10% in 2003. The average farm size is expected to increase up to 44 hectares by 2013.
The number of livestock farms has halved in period 1995-2004 in Finland, i.e. the rate of decrease has been by 6-7% annually. This means that 24,000 farms ceased their livestock farming operations in 1995-2004. These farms often continue crop production, however. Consequently, despite the general trend of decreasing number of farms in all production lines, the number of crop farms has not changed in period 1995-2004. In northern and eastern Finland the number of crop farms has even increased due to a large number of livestock farms which have exit livestock production . It is expected that the number of crop farms will stay close to the current levels also in future years because of the decreasing number of livestock farms which continue in crop production. However, in northern and eastern Finland the number of crop farms is expected to decrease. since the natural conditions in these areas do not favour crop production in the long run.
The number of dairy farms is forecasted to reduce by 8,000 down to 9,000 dairy farms up to 2013. The reduction can be even 1,000 farms greater due to CAP reform, depending on the milk prices. If the milk prices decrease considerably due to CAP reform and export subsidy elimination of the EU, the number of dairy farms will reduce by a greater rate than the geometric trend in the long run.
Average age of farmers is forecasted to increase from 46.7 years to 47.4 up to 2013. The average age of farmers will increase relatively more in eastern and northern Finland than in other parts of the country. The age distribution is also to be changed. The share of both young and old farmers is expected to increase. This is because a large number of elderly farmers are expected to retire in few years.
Any significant decrease in product prices and agricultural support payments is expected to lead to a faster reduction in the number of farms. In such conditions the current maximum allowable investment support per farm is high enough to facilitate faster structural change in Finnish agriculture. Despite lower prices and lower production linked subsidies efficient farms may make large investments while many inefficient farms will exit production. Consequently, especially livestock production will continue to concentrate to some intensive production areas while production and number of farms may decrease considerably in large part of the country, including sparsely populated areas in northern, eastern and middle parts of Finland.
Keywords: Finnish agriculture, structural change, number of farms, livestock farms, crop farms, age distribution, business environment
