- Kansantalous
- PTT Työpapereita
Peter Englund – Vesa Vihriälä. 2003. FINANCIAL CRISES IN DEVELOPED ECONOMIES: THE CASES OF SWEDEN AND FINLAND. Pellervo Economic Research Institute Working Papers No. 65. 67 p. ISBN 952-5299-66-X, ISSN 1455 4623
Abstract: The paper deals with the financial crises of Sweden and Finland in the early 1990s. We first give a concise description of the crises, including the background, the evolution of the main events, and the government policies to handle the crisis. Second, we analyze how the financial crises had consequences for the real economy. Finally, we try to isolate what was really important for the emergence of the crises and for the relatively speedy recoveries. We conclude that the crises were due to the combination of extraordinary shocks and serious mistakes, both in macro policies and in regulatory policies. The crises were preceded by a fundamental financial liberalization in both countries, but this was not sufficient cause for the crises. Neither can formal deposit insurance be blamed for the crises. The crises exacerbated macro economic problems primarily through their impacts on borrower balance sheets. However, evidence of a socalled credit crunch remains weak. Crisis management was fast and strong-handed. In both countries the financial sectors were substantially restructured and recovered from the crisis relatively quickly.
Key words: Financial crises, banking crises, bank support
Peter Englund – Vesa Vihriälä. 2003. KEHITTYNEIDEN MAIDEN RAHOITUSKRIISIT: SUOMI JA RUOTSI 1990-LUVUN ALUSSA. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 63. 65 s. ISBN 952-5299-66-X, ISSN 1455-4623
Tiivistelmä: Työpaperi tarkastelee Ruotsin ja Suomen rahoituskriisejä 1990-luvun alussa. Aluksi kuvataan kriisihistoria molemmissa maissa, ml. tausta, tärkeimmät tapahtumat ja viranomaisten toiminta. Toiseksi arvioimme, millä tavoin ja missä määrin rahoituskriiseillä oli reaalitaloudellisia vaikutuksia. Kolmanneksi pyrimme identifioimaan, mitkä tekijät eniten vaikuttivat kriisien syntymiseen ja suhteellisen nopeaan toipumiseen. Päädymme käsitykseen, että kriisit johtuivat poikkeuksellisten shokkien ja selvien talouspolitiikkaan ja sääntelyyn liittyvien virheiden yhdistelmästä. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ei sinänsä ollut riittävä syy kriisien syntymiseen. Myöskään muodollista talletussuojajärjestelmää ei voi syyttää kriiseistä. Kriisit kärjistivät kokonaistaloudellisia vaikeuksia lähinnä velallisten taseisiin liittyvien vaikutusten kautta. Sen sijaan ns. luottolamaa koskeva näyttö jää heikoksi. Kriisinhoito oli nopeaa ja määrätietoista. Rahoitusjärjestelmä koki merkittävän uudelleenjärjestelyn ja toipui kriisistä verraten nopeasti kummassakin maassa.
Avainsanat: Rahoituskriisi, pankkikriisi, pankkituki
