208. EU-politiikan vaikutukset yksityismetsätalouteen Suomessa

Tiivistelmä

Tämä työpaperi tarkastelee uuden ja päivitetyn EU-lainsäädännön kokonaisvaikutuksia yksityismetsätalouteen Suomessa. 2019–2024 työstettiin useita metsiä koskevia asetuksia ja direktiivejä, joista osa on jo tullut voimaan ja osan valmistelu jatkuu kesäkuun EU-vaalien jälkeen valittavan parlamentin ja muodostettavan komission kaudella. Yksittäisten asetusten ja direktiivien vaikutuksia on tarkasteltu Suomessa, mutta niiden yhteisvaikutusten arviointi on jäänyt vähemmälle. Tässä työpaperissa on tarkasteltu yhtäaikaisesti EU:n metsiä koskevien eri politiikkojen vaikutuksia yksityismetsätalouteen ja -metsänomistajiin Suomessa ja pyritty arvioimaan niiden kokonaisvaikutuksia. Tarkasteluun valittiin ennallistamisasetus, taksonomia, päivitetty uusiutuvan energian direktiivi, maankäyttöä ja maankäytön muutosta koskeva LULUCF-asetus, metsäkatoasetus, maaperädirektiivi ja asetus metsien seurantakehyksestä. Yleisesti ottaen EU-asetusten ja -direktiivien vaikutukset riippuvat merkittävästi niiden kansallisista tulkinnoista sekä siitä, millaisia muutoksia ne edellyttävät metsätaloudessa tämänhetkisiin käytäntöihin, ja miten tavoitteiden saavuttamista seurataan. Uuden EU-lainsäädännön myötä metsätalouskäytön ulkopuolelle tulevat siirtymään vanhat ja luonnontilaiset metsät sekä ennallistamisasetuksen jatkosta riippuen osa direktiiviluontotyypeistä. Koko Suomen mittakaavassa vaikutukset olisivat melko rajallisia, mutta ne voivat keskittyä tietyille maantieteellisille alueille ja osaan metsänomistajista. Lisäksi talousmetsien hoidossa tulee huomioida aikaisempaa suuremmalla painoarvolla ilmastovaikutukset, monimuotoisuus ja maaperän terveys. Sääntely tulee lisäämään jonkin verran metsänomistajien hallinnollista taakkaa etenkin hankintakauppaa tekevillä metsänomistajilla.  Taksonomian kestävyyskriteerien mahdollinen laajeneminen isompaan joukkoon yrityksiä taas voisi tarkoittaa sitä, että puun ostajat alkavat edellyttää metsänomistajilta ilmastovaikutusten ja kestävyyden raportointia, vaikka taksonomia olisi yhä vapaaehtoista yksityismetsänomistajille.

Asiasanat: metsätalous, talousmetsä, metsänomistaja, luonnon monimuotoisuus, ilmasto, kestävyys, EU-lainsäädäntö, kansallinen tulkinta, yhteisvaikutus