- Kansantalous
- PTT Työpapereita
ARTO KOKKINEN – JUKKA JALAVA – RIITTA HJERPPE – MATTI HANNIKAINEN. 2007. CATCHING-UP IN EUROPE: FINLAND’S CONVERGENCE TO SWEDEN AND EU15. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 93. 24 s. ISBN 978-952-5594-48-3 (NID), ISBN 978952-5594-49-1 (PDF), ISSN 1455-4623 (NID), ISSN 1796-4784 (PDF)
Tiivistelmä. Suomi onnistui 1900-luvulla kuromaan kiinni kehittyneempien maiden etumatkaa taloudellisessa hyvinvoinnissa. Johtuiko tämä siitä, että Suomi teollistui myöhemmin kuin Ruotsi ja EU15-maat? Tässä työpaperissa analysoimme Suomen kiinnikuromista tarkastelemalla talouskasvua ja työn tuottavuuden muutosta päätoimialoilla (alkutuotannossa, jalostuksessa sekä palveluissa). Selvitämme aluksi, kuinka hyvin myöhäinen teollistuminen selittää kiinnikuromista. Sen jälkeen käymme läpi rakennemuutoksen eri vaiheet. Lopuksi laskemme alkutuotannon, jalostuksen sekä palvelujen tuotannon ja työn tuottavuuden kasvun kontribuutiot talouskasvuun ja konvergenssiin. Analyysimme tuo uutta valoa konvergenssin ajoitukseen ja siihen, mitkä olivat päätoimialojen kontribuutiot. Jalostuksen suuri kasvukontribuutio ajoittui Suomessa myöhempään ajankohtaan kuin Ruotsissa. Pelkästään jalostus ei kuitenkaan selitä kiinnikuromista. Palvelujen työn tuottavuuden kontribuutio oli tärkeä Suomen konvergenssille, erityisesti vuosina 1965–1980.
Avainsanat: kiinnikurominen, rakennemuutos, teollistuminen, talouskasvu, tuottavuus.
ARTO KOKKINEN – JUKKA JALAVA – RIITTA HJERPPE – MATTI HANNIKAINEN. 2007. CATCHING-UP IN EUROPE: FINLAND’S CONVERGENCE TO SWEDEN AND EU15. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 93. 24 p. ISBN 978-952-5594-48-3 (NID), ISBN 978-952-5594-49-1 (PDF), ISSN 1455-4623 (NID), ISSN 1796-4784 (PDF)
Abstract. Finland is an obvious case of economic convergence in the 20th century. Is this due to the fact that the Finnish industrialisation phase started late compared with Sweden and the EU15 average? In this article the Finnish post-WWII catch up process is traced by analysing the major – i.e., primary, secondary and tertiary – industries. First we explore whether the Finnish catch up can be explained only by late industrialisation. Then we delineate the phases of structural change, and finally, we show how primary, secondary and tertiary production and labour productivity growth have contributed to aggregate development and catch up. Our analysis brings new results on timing and locating convergence. Secondary production had its biggest impact on Finnish GDP growth later than in Sweden. However, it was not solely the advantages of secondary production growth that caused Finland’s catch up. The labour productivity growth contribution from services was essential for Finland’s catch up especially in 1965–80.
Keywords: convergence, structural change, industrialization, growth, productivity.
