265. Askelmerkkejä Suomen maataloudelle vuoteen 2050​

Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen CAPMAP-hankkeen raportti on saatavissa powerpoint-muotoisena. Klikkaa kuvaa tai lataa tiedosto alta!

Suomen maatalouden tavoitteena on olla vuonna 2050 kehittyvä, kannattava, kestävä ja kilpailukykyinen

Maatalouden toimintaympäristön muutoksiin tulee reagoida jatkossa aikaisempaa nopeammin. Ennakointi on avainroolissa alan kehityksen turvaamisessa. Kun tuleva kehitys on selkeänä mielessä, siihen reagoiminen on helpompaa. On myös tarpeen tunnistaa maatalouden ja muun yhteiskunnan vuorovaikutukset sekä käsitellä eri politiikkalohkoja suurempina kokonaisuuksina.

”Suomen maatalous on visiomme mukaan vuonna 2050 kehittyvä, kannattava, kestävä ja kilpailukykyinen. Selkeä pitkän aikavälin visio auttaa kehittämään politiikkaa sellaiseen suuntaan, että se tukee toivottua muutosta”, sanoo PTT:n maatalousekonomisti Heini Lehtosalo.

Tutkimuksessa etsittiin laajan sidosryhmäjoukon kanssa vastauksia siihen, millaisessa toimintaympäristössä Suomen maatalous toimii nyt ja miten toimintaympäristö muuttuu tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi pohdittiin, millä keinoilla pystytään sopeutumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ennakoinnin merkitys korostuu tulevaisuudessa, koska yhteiskunnan muutosvauhti kiihtyy jatkuvasti.

”Suomen maatalous on osa globaalia järjestelmää, joka kohtaa tulevaisuudessa yhä enemmän epävarmuustekijöitä. Haasteet ovat Suomella samat kuin muuallakin, mutta niiden muoto ja toimenpiteet niihin vastaamiseksi voivat vaihdella”, Lehtosalo summaa.

Hankkeessa tunnistettiin neljä toisiaan täydentävää muutospolkua. Muutospolut ovat: viljelijästä yritysjohtajaksi, maatalous osana kestävää ruokajärjestelmää, teknologialoikalla tulevaisuuteen sekä kannustava asenneilmapiiri. Kukin muutospolku koostuu useista eri ratkaisuista ja niihin johtavista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan helpottaa toivotun vision saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.