Jäsenyys tuottavuuslautakunnassa vankistaa myös PTT:n omaa tutkimustyötä

Suomessa on toiminut jo kolme vuotta erityinen taloustutkijoista koostuva tuottavuuslautakunta, joka nimensä mukaisesti seuraa tuottavuuden kehitystä ja tekee aiheesta raportteja. PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari on ollut ryhmän jäsen alusta lähtien. Mitä lautakunta oikein tekee?

Suomessa on toiminut jo kolme vuotta erityinen taloustutkijoista koostuva tuottavuuslautakunta, joka nimensä mukaisesti seuraa tuottavuuden kehitystä ja tekee aiheesta raportteja. PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari on ollut ryhmän jäsen alusta lähtien. 

Mitä lautakunta oikein tekee, Janne? 

“Yhtäältä on kehitetty sekä tuottavuuden kehityksen että hintakilpailukyvyn seurantaa. On vertailtu, miten Suomella on mennyt suhteessa verrokkimaihin varsinkin finanssikriisin jälkeen. Toinen työ on pureutuminen tuottavuuden kasvun tai sen puutteen syiden ja mekanismeihin. Tätä on tehty  sekä lautakunnan työnä, että VNTEAS-rahoitetuilla ulkopuolisilla tutkimuksilla .” 

Huovarin mukaan lautakunnan työn seurauksena tuottavuuden kehityksen seuranta on vankistunut, ja kertyy tarkempaa tietoa siitä, miksi tuottavuuden kasvussa on ollut ongelmia. Työllään lautakunta pyrkii tarjoamaan tietoa ja näkemyksiä poliittiseen päätöksentekoon. 

Osallistumisesta lautakuntaan on vaikutuksia PTT:n sisälläkin. 

”Siitä saamme tietoa ja vahvistusta omaan tutkimustoimintaamme. Olemme pystyneet muun muassa parantamaan tuottavuus- ja hintakilpailukyvyn seurantaa talousennusteissa”, Huovari sanoo. 

Digitaaliset palvelut Suomen murheenkryyni 

Lautakunta julkisti uusimman raporttinsa syyskuun lopussa. Siinä katsotaan, että Suomen yrityssektorin tuottavuus on jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaista ja globaalista eturintamasta. 

”Siinä tarkasteltiin nyt myös tuottavuuden tasoeroja maiden välillä ja jaottelulla digitaalisiin palveluihin ja teollisuuteen. Tärkein tulos on, että Suomi on digitaalisissa palveluissa tasoltaan heikko ja jäänyt edelleen muita jälkeen. Eihän meillä ole paljon suuria kuluttajille suunnattuja digipalveluita ja yrityspuolellakaan ei isoja kansainvälisiä toimijoita oikein ole.” 

Myös teollisuuden tuottavuuden kasvu on ollut verrokkeja hitaampaa, mutta Nokian ansiosta Suomi oli aiemmin siinä muita jopa edellä. Siksi taso on teollisuudessa yhä kohtuullinen verrokkeihin nähden. 

Seuraavaksi tuottavuuslautakunta jatkaa yhteistyötään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kanssa. Tarkoituksena on tarkentaa katsetta yrityskentän tapahtumiin ja onnistua entistä paremmin vertaamaan tuottavuuden kasvua yritystasolla. Lisätietoa tästä on luvassa ensi vuoden puolella. 

Mikä on tuottavuuslautakunta? 

Tuottavuuslautakunta on itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaelin, joka toimii valtiovarainministeriön yhteydessä. Sen tehtävänä on seurata Suomen talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tuottaa ja julkaista säännöllisesti niistä riippumattomat arviot. Lisäksi lautakunta käy keskusteluja ja vaihtaa tietoja muiden EU-maiden tuottavuuslautakuntien ja EU:n talouspoliittisen komitean kanssa. 

Lautakunnan puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön finanssineuvos Markku Stenborg (Dos., PhD). Muut jäsenet ovat: 

tutkija Natalia Kuosmanen (MMT), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA 

tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö Ilkka Kiema (FT, VTT), Palkansaajien tutkimuslaitos 

ennustepäällikkö Janne Huovari (YTM), Pellervon taloustutkimus PTT 

neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta (KTM), työ- ja elinkeinoministeriö 

johtaja ja professori Mika Maliranta (FT), Palkansaajien tutkimuslaitos ja Jyväskylän yliopisto 

toimistopäällikkö Meri Obstbaum (VTT), Suomen Pankki