• Blogit
• Kansantalous

Talous toipuu mutta ei v-vauhdilla – tulossa hankala koronasyksy

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö. Twitter: @jhuovari

Miltä Suomen talouden tilanne ja toipuminen koronan kevään iskusta näyttävät nyt sekä vertailussa muihin maihin? Ennustepäällikkö Janne Huovari perkaa blogissaan tuoreita talouslukuja ja niiden merkitystä. Tulevaisuuden kannalta on olennaista, miten hyvin tauti saadaan pidettyä kurissa.

Koronakriisi iski talouteen pahasti keväällä. Tuotanto laski jyrkästi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toisen neljänneksen lukujen perusteella BKT oli euroalueella 15 prosenttia vuoden takaista alempana, Espanjassa jopa yli 20 prosenttia, Saksassakin yli 10 prosenttia. Hieman pienemmällä laskulla ovat selvinneet Ruotsi ja Yhdysvallat, -8 ja -10 prosenttia.

Suomessa toisen neljänneksen BKT-tiedot perustuvat vasta kokeellisen pikaennakon tietoihin, mutta sen perusteella Suomessa ensimmäisen vaiheen taloudellinen pudotus olisi jäämässä eurooppalaisittain varsin pieneksi, vain noin viiteen prosenttiin. Lukuihin voi tulla vielä revisioita, mutta Suomen alkuvuoden pudotus on jäämässä pienemmäksi kuin useimmissa länsimaissa ja hieman pienemmäksi kuin keväällä pelättiin.

Taloudellinen isku on ollut Euroopassa paha ja selvästi syvempi kuin esimerkiksi Kiinassa, jossa toipuminen oli jo käynnissä toisella neljänneksellä.

Suomessa ei tullut teollisuustuotannon syvää pudotusta

Suomen pienempi tuotannon lasku selittyy pitkälti teollisuuden tuotannolla. Suomessa teollisuustuotannon lasku on ollut toistaiseksi pienempää verrattuna useimpiin muihin maihin, joissa rajoitustoimet koskivat myös teollisuuden tuotantoa. Lisäksi tuotantoketjujen seisominen yhdessä kysynnän laskun kanssa pysäytti teollisuutta myös maissa, joissa rajoitustoimet eivät sitä suoraan tehneet. Näin kävi varsinkin autoteollisuudessa, jonka seisokit selittävät myös Ruotsin teollisuustuotannon suurta laskua.

Kesäkuussa Suomen teollisuustuotanto kuitenkin edelleen laski, kun muualla oltiin jo toipumisvaihteessa. Tämä johtuu kuitenkin ennen muuta siitä, että Suomesta nimenomaan puuttuu syvä pudotus, mistä toipua. Kesäkuussa Suomessa teollisuustuotanto oli 6,9 prosenttia vuoden takaista pienempi. Useimmissa muissa länsimaissa pudotusta on edelleen noin kymmenen prosenttia, Ruotsissakin kahdeksan. Kiinassa teollisuuden toipuminen on aivan eri luokkaa kuin länsimaissa. Siellä teollisuustuotanto on ollut jo huhtikuusta lähtien vajaat viisi prosenttia viimevuotista korkeammalla tasolla.

Suomessakin kesäkuussa teollisuustuotanto toipui kuljetusvälineteollisuudessa, johon autoteollisuuden globaalien tuotantoketjujen seisahtuminen vaikutti. Suomessa autoteollisuuden koko on tosin niin pieni, ettei se hirveästi heiluta koko teollisuutta. Metalliteollisuuden tuotanto on ollut huhtikuusta lähtien noin kolme prosenttia viimevuotista matalammalla tasolla. Metsäteollisuuden lasku on ollut suurempi, mutta metsäteollisuudessa alkuvuoden lakolla on ollut paljon suurempi vaikutus. Lisäksi tuotantoa laski jo viime vuoden lopulla kysynnän heikkeneminen. Metsäteollisuuden kesäkuun tuotanto ei paljon poikkeakaan koronaa ja lakkoa edeltävästä tasosta.

Kesäkuun laskun jatkumiseen vaikutti ennen muuta elektroniikan ja kemian tuotannon lasku. Elektroniikassa on vaikea nähdä mitään laskutrendiä, vaan kyse on enemmänkin kuukausittaisesta vaihtelusta.

Viennissä iso pudotus ja muita hitaampi toipuminen 

Jos teollisuustuotanto on kärsinyt Suomessa muita maita vähemmän, samaa ei voi sanoa tavaraviennistä. Siinä pudotus Suomessa on ollut yhtä suuri kuin muissakin maissa ja toipuminen hitaampaa. Toukokuussa vienti oli noin 30 prosenttia viimevuotista pienempi. Kesäkuussa miinusta oli onneksi enää noin puolet tästä. Tavaraviennin toipuminen oli kuitenkin esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa selvästi Suomea nopeampaa.

Osittain viennin selvästi tuotantoa suurempi lasku selittyy hintojen laskulla, ja hintojen laskun suuruuteen vaikuttaa viennin rakenne. Öljytuotteet ovat Suomen keskeinen vientiartikkeli ja niiden hinnat ovat laskeneet raakaöljyn vanavedessa rajusti.

Suomen viennin Ruotsia suurempi pudotus ja hitaampi toipuminen ei kuitenkaan johdu pelkästään öljytuotteiden hinnoista. Myös metsäteollisuuden vienti on kehittynyt Ruotsissa paljon Suomea suotuisammin. Ruotsin paperin ja kartongin viennissä ei juuri näy laskua. Suomessa lasku alkoi jo 2019 alussa, sitä pahensi alkuvuoden lakko ja toukokuussa lasku on edelleen ollut suurempaa Suomessa. Osittain eroa selittää paperikoneiden sulkemiset Suomessa.

Jos vienti ei ala pian elpymään paremmin, myös teollisuuden tuotannon toipuminen jää haaveeksi. Kulutus on maailmalla toipunut tautitilanteen paranemisen tahdissa. Missään ei kuitenkaan ole nähty kunnon v-muotoista toipumista, joka tarkoittaisi sitä että kulutus ylittäisi hetkellisesti selvästi aiemman tason. Parhaiten tautitilanteen kuriin saaneissa maissa kulutus on palautunut suurin piirtein aiemmalle tasolleen.

Varautuminen nyt parempaa – syksystä silti tulossa hankala 

Itä-Aasiaa ja Eurooppaa lukuun ottamatta tautitilanne ei kuitenkaan näytä hyvältä, ja Euroopassakin tartuntojen määrä on lähtenyt uudelleen kasvuun. Tämä näkyy myös liikkuvuuden ja kulutuksen kasvun toipumisen pysähtymisenä. Vaikka tautitilanne pahenee syksyllä, tuskin näemme samanlaista talouden tiputusta kuin keväällä. Taudin leviämistä osataan torjua nyt paremmin. Myös yritykset ja ihmiset ovat oppineet, varautuneet ja tottuneet toimimaan uudessa tilanteessa. Toisaalta monet yritykset eivät kestä edes pienempää kysynnän laskua vaikean kevään jälkeen. Edessä onkin varsin hankala syksy. Paljon riippuu siitä, miten Suomessa ja muualla tautitilanne saadaan pidettyä kurissa.

Tarkemmin tulevan syksyn ja ensi vuoden talouskehitystä PTT:ssä tarkastellaan syksyn ennustekierroksen käynnistyttyä. Kansantalouden ennuste on luvassa 15.9.