Janne Huovari: Nopeat rajut koronatoimet säästävät ihmishenkiä ja antavat paremman mahdollisuuden talouden toipumiseen

Viruksen pysäyttäminen yhteiskunnan laajalla pysäyttämisellä on erittäin riskialtista. Onnistuessaan sillä kuitenkin säästetään paljon ihmishenkiä. Se antaa myös paremman mahdollisuuden Suomen talouden toipumiselle koronakriisistä, arvioi ennustepäällikkö Janne Huovari Suomen toimia koronan pysäyttämiseksi.

Hallitus teki eilen päätöksen rajuista toimista koronaviruksen leviämisen torjumiseksi. Kovilla toimilla säästetään ennen kaikkea ihmishenkiä. Nopeat tehokkaat toimet ovat tässä tilanteessa myös talouden kannalta paras vaihtoehto.

Koronaviruksen levitessä sekä Kiinassa että Italiassa huomattiin nopeasti, että maiden tehohoitokapasiteetti täyttyy. Koronavirustartunnoissa noin 20% sairastuneista vaatii sairaalahoitoa ja iso osa näistä tehohoitoa. Suurin osa kuolleista on iäkkäitä, mutta tehohoidossa on myös nuoria ja hyväkuntoisia. He yleensä selviytyvät, jos saavat hoitoa. Kuolleisuus kasvaa kuitenkin myös nuoremmilla, jos hoitoa ei ole tarjolla. Molemmissa maissa jouduttiinkin pakon edessä tekemään todella rajuja toimia taudin leviämisen pysäyttämiseksi.

Kaikki muutkin maat, joissa koronavirus pääsee leviämään, tulevat saman tilanteen eteen. Minkään maan sairaalaresurssit eivät yksinkertaisesti kestä epidemiasta johtuvaa tehohoidon tarvetta, vaikka tapausten määrä olisi hyvin pienikin väestöön nähden. Toimia täytyy tehdä viimeistään, kun hoitopaikat alkavat täyttyä. Suomessa toimittiin onneksi ennen.

Koronan pysäyttäminen aiheuttaa ison loven talouteen, nopea toiminta pienentää sitä

Koronavirusepidemian pysäyttämisessä tarvitaan aluksi rajuja rajoittamistoimia, joilla kontaktit minimoidaan. Mitä nopeammin rajuihin toimiin mennään, sitä helpommin ja nopeammin saadaan taudin leviäminen pysähtymään. Tämän takia on syytä toimia nopeasti.

Taloudellisesti alkuvaiheen rajoitusten negatiivinen vaikutus on erittäin suuri, kun osa taloudellisesta toiminnasta seisahtuu ja ihmisten kulutus vähenee rajusti. Kiinassa noin kuukauden kestäneiden rajuimpien toimien aikana tuotannosta näyttäisi jääneen jopa kolmannes pois. Tämän jälkeen tuotanto on alkanut toipua. 

Suomessa alkuvaiheen tuotannon pudotus on pienempi, sillä meillä ei laiteta tehtaita seisomaan. Vaikutukset ovat silti rajuja, ja erityisesti kulutus vähentyy paljon, koska ihmiset eivät pääse liikkumaan. Meille rantautuu myös muiden maiden toimien vaikutus vientikysynnän suurena laskuna.

Aiemmissa epidemioissa menetettyä tuotantoa on pystytty kuromaan umpeen merkittävässä määrin taudin hellittämisen jälkeen, joten yhteiskunnan laajasta pysäyttämisestä seuraava taloudellinen menetys on pienempi kuin rajujen toimien takia alkuvaiheessa menetetty tuotanto. Mitä lyhyempää yhteiskunnan pysäyttämistä tarvitaan, sitä helpompaa menetetyn tuotannon kurominen umpeen on. Mitä nopeammin pysäyttäminen tehdään, sitä nopeammin se myös tehoaa. Hitailla toimilla Suomen talous olisi jäänyt näivettymään pitkäksi aikaa.

Aasian maat ovat toimineet aggressiivisesti koronavirusta vastaan. Siellä virus ollaan myös taltuttamassa ensimmäisenä, jos toimet onnistuvat. Tällöin maailmantalouden palautuminen alkaa Aasiasta ja nopeasti toimineista maista. Hitaasti toimineet maat eivät pääse mukaan, kun kansainvälinen liikkuvuus taas joskus vaiheittain palaa.

Viruksen taltuttaminen yhteiskunnan laajalla pysäyttämisellä on erittäin riskialtis toimenpide. Onnistuessaan sillä kuitenkin säästetään paljon ihmishenkiä. Se antaa myös paremman mahdollisuuden Suomen talouden toipumiselle koronakriisin jälkeen.

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö