Janne Huovari: Korona teki talouteen kymmenen prosentin kuopan – toipuminen käynnissä

Koronan pahin isku talouteen tuli mahdollisesti huhtikuun aikana, kirjoittaa ennustepäällikkö Janne Huovari. Epävarmuutta on kuitenkin vielä paljon. Talouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada estettyä viruksen uudelleen leviäminen syksyllä.

Korona teki talouteen kymmenen prosentin kuopan – toipuminen käynnissä

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö. Twitter: @jhuovari

Lue kaikki koronaan liittyvät ennusteet ja analyysit täältä

Huhtikuu oli pahin koronakuukausi Suomessa ja laajemminkin Euroopassa. Kuun puolenvälin maissa tautitapausten määrä alkoi laskea, ja toukokuussa rajoituksia alettiin purkaa. Toukokuussa kulutus alkoikin toipua. Koronan pahin isku talouteen tuli mahdollisesti huhtikuun aikana.

Tuotannon suhdannekuvaajan mukaan Suomen tuotanto oli huhtikuussa -7,9 prosenttia viime vuodesta (Tilastokeskus). Tämän perusteella koronan alkuvaikutus olisi jäämässä hieman pienemmäksi kuin pelättiin. PTT ja monet muutkin ennustajat ovat arvelleet, että korona supistaisi Suomen tuotantoa kevään aikana noin kymmenen prosenttia. Suhdannekuvaajan huhtikuun luku ei kuitenkaan ole välttämättä todellinen pohja, sillä lukuja saatetaan vielä revisioida, kun tietoa kertyy lisää. Huhtikuun julkaisun yhteydessä maaliskuun lukuja revisioitiin -2,7 prosentista -5,7 prosenttiin. Joten huhtikuussakin saatetaan päätyä hyvin noin 10 prosentin pudotukseen.

Revisiontiin alaspäin viittaisi myös se, että jalostuksen eli teollisuuden ja rakentamisen tuotannon lasku oli huhtikuussa pienempi (-3%) kuin maaliskuussa (-5%). Teollisuustuotanto ja rakentamisen liikevaihtotiedot ennakoivat laskun olevan huhtikuussa syvempi. Palveluiden tuotanto laski huhtikuussa kymmenen prosenttia.

Suomessa isku ainakin alussa lievempi

Joka tapauksessa koronan aiheuttama alkuisku talouteen on Suomessa selvästi pienempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Britanniassa tuotanto laski helmikuusta huhtikuuhun 25 prosenttia (ONS). Suurin ero Suomeen tulee rakentamisesta (-40%) ja teollisuudesta (-30%), joiden tuotanto Britanniassa romahti, mutta Suomessa laskua on revisioidenkin jälkeen luultavasti vain noin viisi prosenttia. Britanniassa vaikutus palveluihin on ollut pienempi (-24%) kuin jalostukseen. Meillä on toisin päin, mutta pudotus Suomessa on silti selvästi pienempi, noin 10 prosenttia.

Suomen ero muihin maihin näkyy selvästi myös teollisuustuotannossa. Huhtikuussa Suomen teollisuustuotanto oli 3,1 prosenttia viime vuotta pienempi. Lasku oli selvästi pienempi kuin useimmissa muissa maissa: Ruotsissa se oli -17 prosenttia, Saksassa -25 prosenttia ja Espanjassa -34 prosenttia (Eurostat). Ero johtuu ennen kaikkea siitä, että Suomessa liikkumisen rajoitukset olivat lievempiä eivätkä ne koskeneet työmatkaliikkumista. Suomessa tehtaita ei merkittävässä määrin laitettu kiinni, kuten monessa muussa maassa. Vaikutusta on ollut myös tuotantorakenteella. Teollisuudessa pahinten näyttäisi kärsineen autoteollisuus, mikä selittää Ruotsin suurta pudotusta teollisuustuotannossa. Meilläkin autoteollisuus kärsi, mutta sen merkitys koko taloudelle on pienempi.

Kulutus toipunut selvästi

Kulutuksessa heikoin kuukausi oli huhtikuu, todennäköisesti myös koko taloudessa. Vielä ei voi kuitenkaan huokaista helpotuksesta. Jalostuksessa pohja ei luultavasti ollut huhtikuussa, ja viennissä ja investoinneissa koronan vaikutusta ei vielä juuri olla nähty. Koko maailmassa tautitapaukset eivät ole laskussa, ja Euroopassakaan ei vielä tiedetä miltä tautitilanne näyttää syksyllä.

Toipuminen on silti alkanut. Suomessa korttiostodatan perusteella yksityinen kulutus väheni noin 20-25 prosenttia huhtikuussa vuoden alkuun verrattuna. Sen jälkeen kulutus on palautunut selvästi, ja kesäkuun alkuun mennessä kulutus näyttäisi korttiostojen perusteella toipuneen koronaa edeltävälle tasolle. Viime vuodesta ollaan kuitenkin edelleen jäljessä, noin viitisen prosenttia. (Nordea, OP)

Kulutus luultavasti jatkaa toipumista. Toki lomautusten määrä on kasvanut rajusti. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, jossa lomautetut ovat mukana, on lähes tuplaantunut ja noussut 16,6 prosenttiin. Myös palkkasumma laski selvästi. Huhtikuussa palkkasumma laski 3,2 prosenttia, mikä on suuri pudotus ennen koronaa vallinneeseen noin 3 prosentin kasvuun verrattuna. Tästä huolimatta kulutuksen lasku on ollut selvästi suurempaa kuin tulojen. Lisäksi palkkatulojen menetystä paikkasivat työttömyyskorvaukset, samoin yrittäjät ovat saaneet korvausta tulojen menetykseen. Huhtikuussa säästäminen siis luultavasti kasvoi rajusti. Osa siitä purkautunee kesällä.

Teollisuudessa pahin saattaa olla edessä

Ongelmallisempaa on viennin ja investointien ja sitä myöten teollisuuden kehitys. Kummassakaan korona ei ole juuri vielä todella näkynyt. Suomen vienti on kyllä laskenut alkuvuonna rajusti, mutta se on ollut seurausta metsäteollisuuden lakosta ja jo viime vuoden lopulla alkaneesta laskusta. Huhtikuun viennin arvon 20 prosentin lasku tuli pääosin kuljetusvälineistä ja öljytuotteista. Muiden tuotteiden viennin noin 12 prosentin lasku vuoden takaa on seurausta viime vuoden lopulla tapahtuneesta laskusta, huhtikuussa ei lisää laskua tullut.

Suomen viennistä iso osa on investointitavaroita. Investointien lykkäykset vaikuttavat tilausten vähenemisen kautta tuotantoon vasta viiveellä. Investointien tulevaan kehitykseen maailmalla liittyy erittäin suurta epävarmuutta. Epävarma tilanne on omiaan vähentämään investointeja, mutta toisaalta massiivisella elvytyksellä pyritään saamaan nimenomaan investointeja liikkeelle.

Kiinan teollisuuden toipuminen on rohkaisevaa. Kiinan teollisuustuotanto kasvoi toukokuussa vuoden takaa 4,4 prosenttia. Tuotanto palautuu, kun suljetut tehtaat on uudelleen avattu. Kiinassa tauti iski ensimmäisenä ja siellä se saatiin nopeasti kuriin. Tuotanto on kuitenkin edelleen alle aiemman trendin ja kasvukin aiempaa hitaampaa. Kunnon V-muotoisessa toipumisessa mentäisiin hetkellisesti aiemman tason yli.  

Talous on siis toipumassa koronasta niissä maissa, joissa tautitilanne on saatu hallintaan. Jos se pysyy hallinnassa ja kuluttajien luottamus toipuu, kulutuksen kasvu yhdessä massiivisten elvytystoimien kanssa saa talouden loppuvuonna nopeaan nousuun. Hallinnassa pysyminen on kuitenkin suuri kysymysmerkki. Talouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada estettyä viruksen uudelleen leviäminen syksyllä.

Lue kaikki korona-aiheiset analyysimme täältä (linkki).