”Jakovara”, Pasi Holm, 16.4.2007

Tätä kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat meneillään. Uuden hallituksen talouspolitiikka ja varsinkin julkisen talouden liikkumavara tai lyhemmin jakovara ovat saaneet julkisessa keskustelussa osakseen huomiota.

Valtion talouden ylijäämä saadaan vähentämällä tuloista menot. Kun ylijäämästä vähennetään kertaluontoiset tulot ja säästötarve, saadaan jakovara. Kertaluontoisia, esimerkiksi valtion omaisuuden myynnistä tai osingoista saatuja tuloja, jakovaralaskelmiin ei ole tarkoituksenmukaista ottaa mukaan.

Valtion velan lyhentäminen on käytetty tapa säästää. Jakovaraa voidaan käyttää verotuksen keventämiseen ja menojen lisäämiseen. Keveämpi verotus vähentää verotuloja. Tulonsiirtojen lisääminen ja julkisten palvelujen parantaminen kasvattavat valtion menoja.

Valtiovarainministeriön talouskehitysarviossa valtion talouden ylijäämä vuonna 2011 nykyisten vero- ja menopäätösten perusteella on noin kolme miljardia euroa. VM:n mukaan uusiin veronkevennyksiin tai menojen lisäyksiin ei ole juurikaan mahdollisuuksia, koska lähes koko ylijäämä on käytettävä säästöihin tulevaisuuden varalle.

Säästäminen on kiistaton hyvä, sitä ei käy kieltäminen. Mutta joskus on myös uskallettava tarttua tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin aktiivisemmalla otteella. Talouskasvua edistävällä ja työllisyyttä parantavalla aktiivisella politiikalla voidaan kasvattaa veropohjaa ja lisätä näin verotulojen kasvua tulevaisuudessa. Talouskasvun turvaaminen ja työllisyyden parantaminen edellyttävät verotuksen keventämistä sekä koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja osaamismenojen lisäämistä.

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos arvioi syksyllä 2006 valtion talouden ylijäämäksi vuonna 2011 nykyisillä vero- ja menopäätöksillä noin viisi miljardia euroa. Eräs tapa käyttää ylijäämää voisi olla seuraava: miljardi säästöön ja jakovarasta puolet veronkevennyksiin ja puolet menonlisäyksiin. Tätä juttua luettaessa tiedetään, kuinka PTT:n viimesyksyinen hahmotelma on osunut kohdalleen.

On mielenkiintoista verrata toisiinsa Viron ja Suomen talouspoliittista keskustelua hallitusohjelman tekohetkellä. Virossa tavoiteltiin voimakasta talouskasvua ja Suomen tulotason saavuttamista vuoteen 2015 mennessä. Suomessa pyritään varautumaan vuoden 2050 julkisen talouden menopaineisiin. Parin vuosikymmenen päästä nähdään, päästäänkö hyökkäämällä parempaan tulokseen kuin puolustamalla. 

pasi.holm@ptt.fi