Jäävätkö syrjäkylät syrjään monipaikkaisuuden mahdollisuuksista?

Korona nosti monipaikkaisuus-ilmiön ihmisten huulille. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta ensimmäistä kertaa asia puhutti lähes koko Suomea. Puheenaiheina olivat maaseutukuntien kyky huolehtia tarpeen vaatiessa kaikista asukkaistaan ja toisaalta maaseudun saama mahdollisuus houkutella uusia pysyviä asukkaita, tai pitää loma-aikoina vierailevia ihmisiä paikkakunnilla pidempään.

 

Kirjoittaja on PTT:n tutkimusharjoittelija Jonna Hänninen

 

Korona nosti monipaikkaisuus-ilmiön ihmisten huulille. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta ensimmäistä kertaa asia puhutti lähes koko Suomea. Puheenaiheina olivat maaseutukuntien kyky huolehtia tarpeen vaatiessa kaikista asukkaistaan ja toisaalta maaseudun saama mahdollisuus houkutella uusia pysyviä asukkaita, tai pitää loma-aikoina vierailevia ihmisiä paikkakunnilla pidempään.

Monipaikkaisuus on laaja ja monimutkainen ilmiö, mutta yhdellä lauseella selitettynä se tarkoittaa sitä, että ihminen elää monessa paikassa. Maaseudun monipaikkaisuus tarkoittaa, että kaupungissa asuva ihminen elää joko osan vuotta tai viikkoa maaseudulla.

Paljon on spekulointia ja puhetta siitä, jääkö etätyön mahdollisuus osaksi tavallista arkea koronan jälkeen. Samassa lauseessa mainitaan hyvin usein maaseutujen hyötyminen tästä ilmiöstä. Mielestäni ajatus kuulostaa järkevältä, sillä suuressa mittakaavassa tällaisella asialla voisi olla hyvinkin suuria positiivisia alueellisia vaikutuksia kaupunkien ulkopuolella. Moni työpaikka tulee varmasti omaksumaan käytännön, jossa osa viikosta tehdään etätöitä ja osa ollaan toimistolla.

Hyödyttääkö etätyö erityisesti kaupunkien läheisiä maaseutuja?

Tulevaisuudessa saattaa olla niin, että loma-asunnoilla vietetään pidennettyjä viikonloppuja etätöiden sen salliessa. Arki-iltoina matkustaminen kuitenkin houkuttelee varmasti useimpia vain, jos loma-asunto tai kakkosasunto on järkevän matkan päässä omasta kodista. Aiemmin loma-asuntoja ostaessa loma-asunnon sijainti työpaikkaan tai omaan asuntoon nähden ei ole ollut niin tärkeässä asemassa verrattuna itse lomapaikkaan ja sen viihtyisyyteen. Onko kesämökin sijainti lähellä omaa asuntoa tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kriteeri?

Näin maantieteilijänä mieleen nousevat alueiden väliset kehityssuunnat. Hyötyykö nimenomaan kaupungin läheinen maaseutu koronan jälkeisestä ajasta, kun siellä sijaitsevat kakkosasunnot nähdään mahdollisina paikkoina etätöille ja toimistollakin voi näin ollen käydä pari kertaa viikossa? Syrjäisemmille seuduille ei välttämättä lähdetä alle viikoksi ja näin ollen syrjäisempi maaseutu saattaa jäädä tällaisessa kehityksessä jalkoihin.