- Blogit
Alkanut syksy on tuonut mukanaan poikkeuksellisen paljon isoja kotimaan talousuutisia. Hallitus on raamittanut julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisen päälinjat, työmarkkinajärjestöt sopivat laajasta palkkaratkaisusta ja Nokian taru matkapuhelinvalmistajana on ainakin toistaiseksi ohi.
Nämä ratkaisut muuttavat sekä yhdessä että erikseen ratkaisevalla tavalla suomalaista yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen. On kuitenkin vielä täysin epäselvää, mihin suuntaan Suomi on menossa. Lähtölaukaus on ammuttu, mutta matka on vasta alussa.
Kukaan ei tiedä tarkasti, paljonko on Suomen kestävyysvaje. Väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet työmarkkinoilla ja terveydenhuollon kustannuksissa ovat kuitenkin todellisia. Hallitus pyrkii ratkaisemaan haastetta julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla, kuntien tehtäviä vähentämällä ja työuria pidentämällä.
Valitut toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Ratkaisujen täytäntöönpano on kuitenkin vasta varsinainen mittari suomalaisen päätöksenteon toimivuudelle.
Tuottavuuden parantaminen tarkoittaa vähintäänkin kuntien toimintatapojen yhtenäistämistä valtion ohjaamana. Tehtävien vähentäminen miljardilla ei onnistu ilman uusia ratkaisuja lasten ja vanhusten hoitoon ja hoivaan. Työurat eivät pitene ilman koulutusjärjestelmän merkittävää remonttia ja eläkeiän nostoa. Kuntien itsehallinnon, lapsien ja vanhusten yhteiskunnallisen aseman sekä sukupolvien välisten sopimusten sisällön uudelleen määrittely asettaa päätöksentekijät jättimäisten haasteen eteen.
Laaja-alaisen palkkaratkaisun varsinainen uutinen voi olla aivan jossain muussa kuin euroissa ja prosenteissa. Hyvin maltillinen palkkaratkaisu tukee toki talouskasvua ja parantaa työllisyyttä.
Palkkaratkaisun keskeinen merkitys on kuitenkin julkisen sektorin palkkojen lähes jäädyttäminen pariksi vuodeksi. Tämä on välttämätöntä julkisen sektorin heikon taloustilanteen vuoksi.
Yksityisen sektorin menestyvät yritykset, joilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, nostavat kuitenkin palkkoja paljon sopimuskorotusta enemmän.
Sopimuksen toinen keskeinen merkitys onkin henkilö- ja yrityskohtaisten palkkaerien merkityksen korostuminen palkanmuodostuksessa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään.
Lyhyellä aikavälillä palkkalattian hyväksyminen on haastava tehtävä osalle ammattiliitoista, koska niiden merkitys jäsenistön palkanmuodostuksessa vähenee.
Nokian myynti Microsoftille antaa suomalaisen huippuosaamisen hyödyntämiselle aivan uudet raamit. Tärkeää ei ole ainoastaan se, miten Nokian entiset insinöörit menestyvät Microsoftilla, vaan sen lisäksi, miten emo-Nokia käyttää kaupasta saamansa miljardit.
Telekommunikaatioalan kortit on jaettu uusiksi kerran vuosikymmenessä. Jos emo-Nokia onnistuu sijoittamaan miljardinsa viisaasti, se voi olla vahvasti mukana pelissä, kun seuraavan uusjaon aika koittaa.
Suomella on monia vahvuuksia, jotka mahdollistavat menestyksen myös tulevaisuudessa. Hyvin koulutetut ihmiset, vähäinen korruptio, toimiva rahoitusjärjestelmä ja vapaa pääsy maailmanmarkkinoille eivät kuitenkaan vielä riitä.
Lisäksi tarvitaan osaavia johtajia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Osaavien johtajien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kyky ottaa riskejä ja saada aikaan sopimuksia vastapuolen kanssa. Johtajien kykyjä mittaavien isojen ratkaisujen aika on vasta alussa.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka –palstalla 9.9.2013
