- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Viime viikolla Helsingissä oli meneillään Tieteen Päivät. Istuin pitkästä aikaa yliopiston luentosalissa kuuntelemassa professoreiden puhetta.
Vielä omana opiskeluaikana luennointi oli vallitseva opetustapa, vaikka sitä seurasikin koko joukko uusia opetusmuotoja. Nämä tähtäsivät yhä enemmän opiskelijan omaan vastuuseen oppimisestaan ja oppimisprosessistaan. Muutoksesta seurasi joukko työläitä ja aikaa vieviä harjoitus- ja ryhmätöitä.
Sitten ajatusta oppimisprosessista vietiin vieläkin pitemmälle: tutkivaan oppimiseen, missä opiskelijan kiinnostuksen kohteet vaikuttivat opiskelijan aihevalintaan ja oppimistapaan. Opettajan rooli muuttuu prosessissa enemmän ohjaavaan rooliin kuin tiedon yksipuoliseksi jakajaksi.
Myös tieteessä tapahtuu muutoksia sen suhteen, millainen rooli tutkittavalle kohteelle annetaan. Taloustieteissä tutkittavana kohteena ovat yleensä ihmisen toimet. Tällaista tutkittavaa tietoa voidaan kerätä havainnoimalla ihmisen tai ihmisjoukon käyttäytymistä erilaisten mittareiden avulla. Toinen tapa kerätä aineistoa on laatia esimerkiksi kyselylomake, jolla tutkimuksessa tarvittavia tietoja kerätään.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana maatalous- ja ympäristöekonomistit ovat yrittäneet arvottaa rahamääräisesti sellaisia asioita, joille markkinoilla ei vielä synny oikeaa hintaa tai arvoa, esimerkkinä juomaveden puhtaus. Taloudellista arvoa voidaan yrittää laskea markkinahintojen kautta, esimerkiksi laskemalla pulloveden ostoon käytetty rahamäärä, tai selvittämällä kyselylomakkeessa yksilön antamaa arvoa juomaveden puhtaudesta. Sitä mukaan kun näitä menetelmiä on sovellettu, ovat menetelmät myös muuttuneet ja kehittyneet.
Uusimpien tulokkaiden joukossa ovat niin sanotut kokeelliset huutokauppamenetelmät. Tällöin ihminen toimii, kärjistetysti sanoen, koekaniinina kontrolloiduissa olosuhteissa tietyn rahamäärän sallimissa rajoissa. Sitten tutkija havainnoi, mitä valintoja ihminen tekee esimerkiksi ostosten suhteen. Luotettavuutta menetelmään tuo oikean rahan käyttö sekä mahdollisuus kontrolloida tiettyjä tilannetekijöitä, mikä ei esimerkiksi kyselylomakkeessa ole mahdollista. Tällöin saadaan paljastettua kuluttajan monimutkaisen valinta- ja ostoprosessin keskeiset tekijät.
Aikaisemmasta poiketen kuluttaja on nyt muuttunut tutkimuksessa aktiiviseksi toimijaksi ja siten osaksi tutkimusprosessia.
