Hyvä, paha plantaasipuu

Plantaaseilla tuotetun puun kysyntä kasvaa tulevina vuosina. Kun maailman väestön määrä lisääntyy, talous kasvaa ja öljyä korvataan uusiutuvilla raaka-aineilla, myös puukuitua tarvitaan aiempaa enemmän.

Osa tarvittavasta kuidusta saadaan kestävästi hoidetuista talousmetsistä, vaikkapa Suomesta. Osa saadaan muista lähteistä, muun muassa nopeakasvuisilta metsäviljelmiltä. Osansa plantaasien lisäämisessä tekevät myös suomalaiset yritykset eri puolilla maailmaa.

Metsäviljelmien perustaminen erityisesti maailman köyhimpiin maihin ei ole ongelmatonta. Ongelmia voivat kokea niin paikalliset ihmiset kuin plantaaseja perustavat yrityksetkin. Yrityksille tärkeää on, että toimintaympäristö on vakaa ja ennustettavissa oleva ja että yhteiskunnan instituutiot ovat toimivia. Nämä kriteerit eivät läheskään aina täyty niillä alueilla, jotka ovat metsän kasvun kannalta suotuisimpia.

Maanomistukseen liittyvät epäselvyydet ovat esimerkkejä yhteiskunnan institutionaalisesta heikkoudesta. Maata ja metsiä vuosikymmeniä käyttäneillä paikallisilla ei aina ole muodollista omistusoikeutta maahansa.

Hallinto, joka myöntää yrityksille luvat metsäviljelmien perustamiselle, ei aina kysele maata käyttävien paikallisten ihmisten mielipiteitä asiasta. Ainekset konflikteille ovat valmiina.

Metsäplantaasi voi köyhimmissä maissa tuoda paikallisille ihmisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta, toivottuja työpaikkoja ja parempaa infrastruktuuria. Toisaalta jos elämä perustuu täysin maahan ja omavaraistalouteen, plantaasilla voi olla dramaattisia vaikutuksia elämään – niin ruuan, veden kuin polttopuunkin saantiin.

Kestävyyden ja hyväksyttävyyden kartoittaminen ovat plantaaseja perustavien suuryritysten kannalta keskeisiä. Jos toiminnalla ei ole paikallisten hyväksyntää, seuraa siitä niin paikallisen kuin globaalin tason ongelmia, rahan menetystä ja kolhuja maineeseen.

Kun kyse on ihmisten perustarpeista ja elämänehdoista, voivat niin onnistumisen kuin epäonnistumisenkin vaikutukset olla mittavia.

Nopeasti ja tehokkaasti tuotettu plantaasipuu on teollisuudelle houkutteleva mahdollisuus. Ongelmatonta tämän raaka-aineen tuottaminen ei ole.

Metsäplantaasit eivät kuitenkaan ole paikallistenkaan kannalta mustavalkoisesti katastrofeja tai onnenpotkuja. Hankkeiden kestävyys ja hyväksyttävyys riippuu niiden toteutuksesta. Vastaanottajavaltioiden ja metsäyhtiöiden vastuu onkin suuri.

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 20.1.2014.