Hyvä – huono – perintövero

Keskustelu perintöverotuksesta porisee jälleen. Vuoden alussa myös perintövero nousi. Perintöverojärjestelmä kaipaa uudistamista – tai ehkä jopa koko verosta voitaisiin luopua. Perintövero on paljolti ideologinen vero, johon liittyy intressejä suuntaan jos toiseen.

Vastustajien mielestä perintövero on epäoikeudenmukainen kateusvero, jolla verotetaan toiseen kertaan kovalla työllä hankittua omaisuutta. Oikeastaan perijä, joka varallisuuden saa, ei ole siitä senttiäkään maksanut veroja. Perijälle kyseessä on ilmainen varallisuus, jonka eteen hän ei ole tehnyt mitään. Taloustieteellisestä näkökulmasta periminen ei tuota kansantalouteen lisäarvoa, ja siksi sitä on perustellumpaa verottaa kuin sellaisia vaurastumisen muotoja, jotka hyödyttävät kansantaloutta: työntekoa ja yrittäjyyttä.

Perintöveron puolustajien mukaan perimisellä on suuri merkitys varallisuuden keskittymisessä. Perintöverolla tasataan tätä kehitystä. Nykyään perintö- ja lahjaveron maksavat pääosin kuitenkin pieni- ja keskituloiset ihmiset, jotka perivät vanhemmiltaan käytännössä asuntovarallisuutta. Perintöverolla ei siis enää juurikaan vaikuteta varallisuuseroihin.

Merkityksellistä perintöverotuksessa on, että kertarysäyksellä maksuun tulevat verot ovat hankalia asunnon perijälle ja erityisen hankalia ne ovat yritystoiminnan jatkamiselle. Monelle yritykselle sukupolvenvaihdos on vaikea sauma eivätkä taloudelliset lisärajoitteet tee siitä yhtään helpompaa. Onkin erityisen tärkeää varmistaa, ettei perintöverotus vie edellytyksiä yritystoiminnan jatkamiselta.

Perintöverotus kannustaa veronkiertoon tai verosuunnitteluun. Suurimmat mahdollisuudet verosuunnitteluun on varakkailla. Mikäli kaikista rikkaimmat onnistuvat kiertämään perintöveroa ja sen käytännössä maksavat keskituloiset, heikkenee veron legitimiteetti. Toistuvat tarinat maasta pakenevista rikkaista tukevat tätä argumenttia.

Toisaalta on huomioitava perintöveron fiskaalinen vaikutus. Perintöveron tuotto on reilut 500 miljoonaa vuodessa. Ei toki valtiontaloudessa ihan valtava summa, mutta tuo määrä pitäisi kuitenkin kerätä muualta.

Nykyjärjestelmässä perintöverotus täydentää tuloverotusta. Perittyä omaisuutta myytäessä luovutusvoittoverotus koskee perintösaannon jälkeen syntynyttä arvonnousua. Ruotsissa (ja viime vuonna myös Norjassa) perintövero on poistettu ja korvattu omaisuuden luovutusvoiton verotuksella: perinnöstä et maksa veroa, mutta jos myyt sen, verottaja iskee luovutusvoittoon. Luovutushinnasta vähennettävä hankintameno ”periytyy” edelliseltä omistajalta. Sivuvaikutuksena tämä vapauttaa monet suurperijät perintöjen verotuksesta: luovutusvoittoa ei synny ellei myy. Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla iskeekin eniten keskiluokkaan.

Suomi tarvitsee verotuksen uudistuksen ja perintöverojärjestelmässä on selvästi kohtuullistamisen varaa. Perintöveron ei pitäisi kuitenkaan olla suurin politiikkojen päätä vaivaava talouden kysymys tällä hetkellä. Talouskasvuun siitä kun ei lääkettä löydy.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 5.1.2015