- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA
Tiedättekö, millä alalla sijoitetun pääoman tuotto on keskimäärin noin 30 prosenttia ja ala kasvaa noin 15–20 prosenttia vuodessa? Taustaksi kerrottakoon, että viime vuonna Suomen paras yhtiö eli Nokia ylti 45 prosentin pääoman tuottoon, Telia Sonera 17:n, HK Ruokatalo kymmeneen ja Atria seitsemään, sekä Metsäliitto neljään ja Valio kolmeen prosenttiin. Keskiarvo asettuu ehkä jonnekin 15 prosentin tienoille.
Hyvin toimivilla ja kilpailluilla markkinoilla on yleensä erittäin vaikeaa päästä yli 20 prosentin tuottoon, koska hyvät tuotot houkuttelevat alalle uusia yrittäjiä, mikä laskee hintoja ja sitä kautta kaikkien saamia tuottoja. Nokian kaltaiset yritykset ovat tästä poikkeus, koska ne ovat kehityksen eturintamassa ja saavuttavat sitä kautta sellaisia kilpailuetuja, joita muut eivät pysty tarpeeksi nopeasti matkimaan.
Yksityiset hoivapalvelut on tämä hulppean kasvun ja kannattavuuden ala. Ala tarjoaa ikääntyvien ja vammaisten asumispalveluja sekä lasten ja nuorten perhekotipalveluja lähinnä kunnille, mutta jossain määrin myös asukkaille suoraan.
Mukavat kasvu- ja tuottonumerot kertovat siitä, että kysyntää on tarjontaan nähden paljon eikä alalla ole tarvetta kilpailla hinnoilla. Tosin kunnat ovat alkaneet kilpailuttaa yrityksiä ja kilpailutusprosesseissa hinnan painoarvo on ollut suuri. Kuitenkaan hintoja ei ole nähtävästi pystytty painamaan kovinkaan paljon alaspäin, koska kysyntää on varsinkin isoissa kaupungeissa runsaasti. Osaksi kysymys saattaa olla siitäkin, että kilpailuttaminen vaatii opettelua.
Kasvaville markkinoille on tyypillistä se, että yritysten ei tarvitse myöskään erottautua toisistaan ja käyttää erilaistumista ja laatua kilpailukeinona yhtä voimakkaasti kuin kypsillä markkinoilla.
Vanhusten asumispalveluissa lähes koko palvelutuotannon kasvu ohjautuu yksityisille yrityksille. Kasvu on ripeää ja kiihtyy tulevaisuudessa entisestään, sillä ikääntyneiden määrä kasvaa vauhdilla. Asiakkaista ei ole pulaa ja markkinoilla on periaatteessa runsaasti tilaa erilaisille yrityksille.
Kunnat pysyvät suurimpina ostajina, mutta myös itse maksavia asiakkaita tulee lisää, kun eläkkeet alkavat olla sellaisia, että osa pystyy maksamaan koko hoivan itse. Kun kuntakin perii hoivamaksut asiakkaalta ja sijoittaa asiakkaan sinne, mistä saa paikan, asiakas mieluummin tekee valinnan hoivakodistaan itse, jos siihen on mahdollisuus.
Todennäköinen kehityskulku alalla on se, että yrityskoot kasvavat ja isot pärjäävät. Suuret yritykset pystyvät investoimaan rakennuksiin ja hoivaketjun kehittämiseen. Hyvän kannattavuuden turvin niillä on myös mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja määrittää koko alan kehityksen suuntaa. Ne hallitsevat myös kilpailuttamisprosessin. Nyt alan suurimman toimijan Medivire Hoivan liikevaihto on 24 miljoonaa euroa ja yritys kasvaa vauhdilla. Sen vanavedessä tulee monia muita.
Alalla on kuitenkin vielä paljon myös pieniä yrityksiä. Maaseudullakin yrityksiä on syntynyt mukavasti, mutta lähes poikkeuksetta ne ovat muutaman ihmisen voimin toimivia ja tuskin pystyvät omin voimin kasvamaankaan. Maaseutukuntien pienistä asukasmääristä huolimatta ne eivät ole suojassa isompien kilpailulta. Kunnilla ei myöskään ole nykyisen kilpailulainsäädännön oloissa mahdollisuutta suosia oman kunnan tai alueen yrityksiä.
Kunnat voivat kuitenkin miettiä, millaisia kilpailutusasetelmia ne rakentavat niin, että pienetkin yritykset saavat mahdollisuuksia. Esimerkiksi hoivapaikkojen kilpailuttaminen pieninä erinä antaa mahdollisuuksia tarjouksen tekemiseen myös pienille yrityksille. Samoin palvelusetelin käyttö ja sen toteutus yhdessä lähikuntien kanssa vahvistaa alueen pienyritysten mahdollisuuksia.
Kunta ei saa suosia muutama yritystä, mutta mikään ei estä sitä rakentamasta kumppanuusajatteluun perustuvaa yhteistyötä kaikkien oman alueen yritysten kanssa.
