”Hinnattomien hyötyjen markkinoilla”, Matleena Kniivilä, 11.5.2009

                                                 MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Maailmassa eletään kiireistä aikaa. Yhdellä kädellä pitäisi selättää talouskriisi ja toisella taistella ilmastonmuutosta vastaan. Jos ilmastonmuutostaistelussa epäonnistutaan, myös talousvaikutukset ovat suunnattomat. Konkreettisin ongelma lienee niille Tyynenmeren pienille saarivaltioille, joiden maata nouseva meri valtaa. Ongelmilta eivät välty muutkaan maat.

Maailman maat kokoontuvat joulukuussa Kööpenhaminaan neuvottelemaan uudesta sopimuksesta, jolla ilmastonmuutosta yritetään hillitä. Myös metsillä on tärkeä asema asialistalla. Metsät sitovat hiilidioksidia ja hillitsevät siten ilmaston lämpenemistä.

Maailman metsäpinta-ala pienenee kuitenkin huolestuttavaa vauhtia. Metsien tuhoamisen ja metsäpinta-alan pienenemisen arvioidaan aiheuttavan liki 20 prosenttia ilmastonmuutosta edistävistä päästöistä. Metsäkato on suurta esimerkiksi Afrikan ja Etelä-Aasian köyhissä maissa – köyhyys ja metsien häviäminen kulkevatkin usein käsi kädessä.

Mutta jotain positiivista on sentään tässäkin kriisissä. Se on pakottanut näkemään, että ihmiskunnan selviämisen kannalta monet metsien tärkeimmistä hyödyistä ovat sellaisia, joille ei ole suoralta kädeltä hintaa määritettävissä. Jotta nämä hinnattomat hyödyt säilyisivät, niille on kehitettävä jonkinlaiset markkinat.

Tämän ovat ilmastosopimuksesta neuvottelevat valtiot ymmärtäneet. Kööpenhaminan kokouksessa yritetään saada aikaan sopimus, jonka mukaan kehitysmaat saisivat taloudellista kompensaatiota, jos ne onnistuvat vähentämään metsien häviämistä.

Tavoitteena on, että hiilensidonnasta – ja sen kanssa yhteen sopivista käyttömuodoista – tulisi niin kannattavaa, että metsä kannattaisi ennemmin jättää pystyyn tai hoitaa kestävästi kuin muuttaa vaikkapa viljely- tai laidunmaaksi. Rahoitus toteutuisi todennäköisesti useita erilaisia keinoja käyttäen. Yksi monista keinoista voisi olla se, että teollisuusmaissa toimivat yritykset lunastaisivat osan tarvitsemistaan päästöoikeuksista rahoittamalla kehitysmaissa hankkeita, jotka konkreettisesti estävät metsäkatoa.

Trooppisten metsien tuhoa aiheuttavat monenlaiset tekijät. Usein syynä ovat köyhyys ja siihen liittyvät taloudelliset realiteetit, ei pahuus tai tyhmyys. Muuttamalla metsävarojen suojelu ja metsien kestävä talouskäyttö tuhoamista kannattavammaksi, metsäkatoa ja samalla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Teollisuusmailla päästöjen suurena tuottajana on tässä suuri vastuu.

Mutta suuri on vastuu rahoitusta vastaanottavilla kehitysmaillakin – jos toteutus ei toimi, vaikutukset näkyvät koko maailmassa.

matleena.kniivila@ptt.fi