- Blogit
Vedet pilaantuvat ja maisema tuhoutuu, mutta työpaikat
lisääntyvät ja julkisia palveluita on paremmin saatavilla. Väheneekö ihmisten
hyvinvointi? Vai lisääntyykö se?
Maailma on täynnä asioita, joiden arvoa
on vaikea määrittää. Asioita, jotka ovat tärkeitä, jotka lisäävät tai
heikentävät hyvinvointiamme, mutta joilla ei ole hintaa.
Ilma, jota
hengitämme, on ilmaista mutta elintärkeää. Luonnon monimuotoisuuden kaikkia
hyötyjä ei tunneta, saati sitten arvoa, mutta on helppo ymmärtää, että
monipuolisuus on turva – investointi tulevaan.
Julkisilla palveluilla
kuten sairaanhoidolla on hinta, mutta ei sillä hyödyllä, jonka ihminen saa
tietäessään palvelun olevan lähellä ja avun asiantuntevaa.
Kun jollakin
asialla ei ole hintaa, jää se päätöksenteossa helposti muiden asioiden
jalkoihin. Kyse ei ole yksittäisistä, pienen mittakaavan asioista, vaan sama
ongelma sisältyy myös talouskehityksen keskeisimmän mittarin,
bruttokansantuotteen kasvun, käyttöön.
Esimerkiksi ympäristötuho voi
kasvattaa bkt:tä, koska tuhon torjunnan myötä taloudellinen aktiviteetti kasvaa.
Ympäristötuhon todellinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin voi kuitenkin olla
päinvastainen.
Hinnan puute ei tarkoita arvottomuutta. Se voi kuitenkin
johtaa hyödyn tai haitan todellisen merkityksen vähättelyyn tai yliarviointiin.
Tämän välttämiseksi tarvitaan menetelmiä, joiden avulla hinnallisia ja
hinnattomia vaikutuksia voidaan verrata.
Hyötyjä ja haittoja on myös
pystyttävä mittaamaan samalla mittayksiköllä. Yksikkö voi olla mikä vain –
vaikkapa motti halkoja tai säkki appelsiineja. Helpoimmin ymmärretty mittari, ja
siksi käyttökelpoisin, on kuitenkin raha.
Ympäristötaloustieteessä on
kehitetty vuosikymmenien ajan menetelmiä, joilla voidaan arvioida
markkinattomien hyötyjen rahamääräistä arvoa.
Esimerkiksi virkistysalueen
taloudellista arvoa voidaan arvioida sen perusteella, kuinka paljon ihmiset ovat
valmiita käyttämään rahaa alueelle päästäkseen. Veden laadun arvoa voidaan
mitata kysymällä ihmisiltä kuinka paljon he olisivat halukkaita maksamaan laadun
paranemisesta tai nykyisen tason säilymisestä.
Ympäristöhyötyjen tai
muiden hinnattomien asioiden mittaaminen rahassa herättää suuria tunteita.
Taloudellisessa arvottamisessa raha ei kuitenkaan ole keskeisin asia vaan se,
että hyvin erilaisia asioita yritetään mitata samalla
yksiköllä.
Tämäntyyppisen tutkimustyön tuloksia on maailmalla viime
aikoina katsottu aivan uudenlaisella kiinnostuksella. Kilpailu luonnonvaroista
ja maasta on kiihtynyt. Resurssien rajallisuuden seurauksena myös
markkinattomuuden ongelma on noussut entistä selvemmin esiin, ja on havahduttu
tarpeeseen saada markkinattomat hyödyt paremmin osaksi päätöksentekoa.
Kiinnostus taloudellista arvottamista kohtaan näkyy jo suomalaisessakin
päätöksenteossa. Arvottaminen auttaa päätöksentekijöitä vertaamaan erilaisia
vaikutuksia ja valitsemaan sen vaihtoehdon, joka lisää eniten ihmisten
hyvinvointia. Näin hinnattomat mutta ihmisille arvokkaat asiat saavat
tarvitsemansa painoarvon.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka palstalla 1.7.2013
