Hiljainen heinäkuu kiireen keskellä

Parina viime viikkona Helsingin keskustaan on päässyt ajamaan ilman ruuhkia, monet ravintolat ovat sulkeneet ovensa ja toimistossa yksi kahvipannullinen riittäisi koko porukalle päiväksi jos toiseksikin. Töissä on hiljaista. Suomi lomailee.

Myös puukauppa on tyypilliseen tapaansa hiljentynyt heinäkuuksi. Hengähdystauko onkin ansaittu kiireisen alkuvuoden jälkeen. Alkuvuosi on ollut puukaupassa vuosituhannen kolmanneksi vilkkain, vain vuonna 2003 ja huippuvuotena 2007 kertyi suurempia puukauppamääriä. Puuta on myyty yksityismetsistä reilu kymmenesosa enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

Puukauppa painottui alkuvuonna hieman viime vuosia enemmän tukkikauppaan. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna puutavaralajien suhteet ovat kuitenkin melkoisen vakaita – havutukin osuus havupuukaupoista on vain hieman 20 vuoden keskiarvoa suurempi. Kaikille puutavaralajeille on siis riittänyt kysyntää.

Puut eivät jää pitkäksi aikaa pystyyn – vilkasta kauppaa on tukenut vilkas hakkuutoiminta. Toukokuun loppuun mennessä oli hakattu jo noin 15 prosenttia kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän puuta. Hakkuita ja puukauppaa eivät ole tänä vuonna vauhdittaneet myrskyt tai politiikkatoimenpiteet, vaan hiljalleen virkoamassa oleva metsäsektori.

Hakkuutoiminnan perustana on siis tervehtynyt metsäteollisuustuotteiden kysyntä, erityisesti ulkomailta.

Sahatavaran ja sellun vienti oli alkuvuonna viime vuoden alkua vilkkaampaa, ja paperin vienti pysytteli viime vuoden alun lukemissa. Sahatavaran tuotanto pyörii nimenomaan vientikaupan vetämänä kotimaan kysynnän elpymistä vielä odoteltaessa. Myönnetyt rakennusluvat kun laskivat taas tämän vuoden alkukuukausina pariin viime vuoteen verrattuna.

Hiljaisen heinäkuun jälkeen palataan toimistoihin, hakkuille ja puukauppojen ääreen. Tukin ja kuitupuun keskihinnat näyttäisivät olevan tututtuun tapaansa hieman alenemassa alkukesän hinnoista kohti loppuvuotta. Keskihintoihin vaikuttaa muun muassa leimikon korjattavuus sulanmaan kaudella, joten keskihinnan laskua selittää osaltaan puukauppojen painottuminen talvikorjuuleimikoihin.

Jos vientimaiden taloudessa ei tapahdu suuria muutoksia, lopputuotteiden kysyntä pysyy hyvänä. Suuria hinnan nousuja ei ole kuitenkaan odotettavissa lopputuotemarkkinoillekaan.

Enteet lupailevat metsäsektorille mukavan vilkasta syksyä jatkoksi alkuvuodelle.

 

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka –palstalla 29.7.2013.