• Blogit
• Ruoka

Korona toi Suomen maataloudelle lisää rahaa Brysselistä

Heini Lehtosalo & Tapani Yrjölä

Lue kaikki koronaan liittyvät ennusteet ja analyysit täältä

Suomen EU:lta saamat maataloustukiin käytettävät rahamäärät määritetään EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä (Multiannual Financial Framework, MFF). Neuvottelut rahoituskehyksestä ohjelmakaudelle 2021-27 ovat vielä kesken. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:in uudistus ei voi käynnistyä todenteolla ennen kuin käytettävissä olevat rahat on määritelty, eli MFF:stä on olemassa sopimus. Näillä näkymin vaikuttaa todennäköiseltä, että MFF:n ja sitä myötä EU:n maatalouspolitiikkauudistuksen valmistuminen venyy niin, että uutta CAP:ia päästään toteuttamaan vasta vuoden 2023 alusta lähtien.

MFF-neuvottelujen perusteella voidaan kuitenkin jo päätellä jotain tulevan EU:n seuraavan rahoituskauden CAP:in suurista linjoista. MFF-neuvottelut ovat käynnissä ja tuoreimman esityksen mukaan Suomen maatalouden ohjelmakaudelle 2021-27 myönnettävä kokonaisrahasumma pienentyy 3,5 prosenttia 6,02 miljardista 5,82 miljardiin. Leikkaus kohdistuu lähes yksinomaan II pilarin tukiin, eli maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyviin toimiin.

Suomen näkökulmasta II pilariin kohdistuva leikkaus on erityisen merkittävä. Sen kautta rahoitetaan Suomelle tärkeät ympäristökorvausjärjestelmä ja luonnonhaittakorvaus LFA. Suomalaisten on hyvä muistaa, että LFA-tuet ja ympäristökorvausjärjestelmä kuuluvat II pilarin tukiin, eli pilari on suomalaisen maatalouden näkökulmasta hyvin tärkeä.

Pääosa, eli noin 60 prosenttia, EU:sta Suomen maataloudelle tulevista varoista kuuluu I pilarin tukiin. EU:n rahoittamat suorat tuet ovat merkittävä osa I pilaria. Niihin ei siis ole odotettavissa leikkauksia, vaan suorat hehtaarituet pysyvät lähellä nykyistä tasoaan.

Suomen CAP-budjetista II pilarin tukien osuus on noin 40 prosenttia. Uuden MFF-esityksen mukaan nämä varat pienentyvät 8,3 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että nykyisen muotoisten maaseudun kehittämistukien – siis myös LFA- ja ympäristötukien – EU:n myöntämä rahoitus pienentyy.

Next generation EU muuttaa tilannetta

Koronakriisin seurauksena uusimmassa MFF-esityksessä on mukana ns. Next Generation EU -väline, josta maataloudelle on kohdennettu 15 miljardia euroa. Jos Next Generation EU -välineen rahoitus jaetaan jäsenmaiden välillä samassa suhteessa kuin muut maaseudun kehittämisvarat, Suomen osuus olisi vajaa 390 miljoonaa euroa. Next Generation EU -välineen varat on käytettävä vuosien 2022-24 aikana.

Kun Next Generation EU -välineen mukainen rahoitus Suomen maataloudelle lasketaan mukaan, II pilarin rahoitus tulevalla ohjelmakaudella on 8 prosenttia edellistä rahoituskautta suurempi. Vastaavasti koko EU:lta suomalaiselle maataloudelle tuleva potti kasvaisi 3 prosenttia.

Euroopan komission toukokuun 2020 MFF-budjettiesityksen mukainen Suomen CAP-budjetti kehyskaudelle 2021-2027.

Uusi Next Generation EU -väline on elpymis- ja palautumisväline koronaepidemiasta toipumisen helpottamiseksi. Sen rahoituksesta suurin osa käytetään julkisten investointien ja keskeisten rakenneuudistusten tukemiseen jäsenmaissa. Välineen yhteydessä on erikseen mainittu tarve mahdollistaa maaseutualueiden tukeminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edellyttämissä rakennemuutoksissa.

Next Generation EU -välineestä maataloudelle siunaantuvat rahat eivät siis ole tarkoitetut nykyisen maatalouden tukemiseen. Niillä on tarkoitus helpottaa tulevan politiikan vaatimien investointien toteuttamista. Investointien rahoituksessa on syytä keskittyä rahoittamaan sellaisia maatalouden tulevaisuuteen suuntaavia investointeja, jotka uuden politiikan lisäksi parantavat maatalouden kannattavuutta. Esimerkiksi sellaiset investoinnit, joilla pystytään paremmin vastaamaan tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin, parantavat paitsi maatalouden myös koko elintarvikeketjun asemaa.

Matkan varrella on toki vielä monenlaisia neuvotteluja ensin rahoituskehyksestä, sitten CAP:ista ja lopulta vielä sen kansallisesta toteuttamisesta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n rahoitus suomalaiselle maataloudelle ei peloista huolimatta laske seuraavalla ohjelmakaudella.