Lomautusjärjestelmän toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet

Suomessa on lomautusjärjestelmä, joka on ollut suurin piirtein nykymuodossaan käytössä vuosikymmeniä. Järjestelmää perustellaan usein tavoitteella ehkäistä työsuhteiden pysyvää katkeamista tilanteissa, joissa yritysten työvoiman tarve vähenee tilapäisesti. Lomautusjärjestelmä saattaa myös vaimentaa suhdannevaihteluita esimerkiksi vähentämällä yritysten konkursseja matalasuhdanteessa. Lomautusjärjestelmän on arvioitu olleen erityisen hyödyllinen koronapandemian aikana.

On toisaalta mahdollista, että lomautusjärjestelmä on yrityksille ainakin julkisen talouden näkökulmasta liiankin helppo tapa vähentää työvoimaa. Lomautusjärjestelmä saattaa myös alentaa kansantalouden kokonaistuottavuutta hidastamalla työntekijöiden siirtymistä yrityksiin, joissa heidän tuottavuutensa olisi korkeampi.

Lomautusjärjestelmän mahdollisia hyötyjä ja haittoja on vaikea punnita pelkästään talousteoreettisten näkökohtien perusteella, ja se edellyttääkin tietoa mm. siitä, minkälaiset työnantajat minkälaisissa tilanteissa hyödyntävät sitä, ja miten järjestelmä vaikuttaa työttömyysjaksoihin ja työntekijöiden siirtymiseen yrityksestä toiseen

Tämä tutkimushanke lisää ymmärrystä suomalaisen lomautusjärjestelmän toimivuudesta. Hyödynnämme asiantuntijahaastatteluita, työnantajakyselyä, yritys- ja työntekijätason rekisteriaineistojen tilastollista ja ekonometristä analyysiä, yritysten irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyviä valintoja kuvaavaa talousteoreettista mallia sekä työpajaa. Tulosten perusteella teemme järjestelmää koskevia kehitysehdotuksia.