- Blogit
- Metsä
Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell /// Twitter: mmaidell
Glasgow’n ilmastokokous päättyi reilu viikko sitten. Kokouksen lopputulemiin sisältyi sekä pettymyksiä että valopilkkuja. Vaikka yhtä mieltä ollaan siitä, että ilmastonmuutosta hillitseviä toimia tarvitaan, toteuttajista ja maksajista on yhä edelleen vaikeaa löytää sopua.
Metsiin liittyen Glasgowssa allekirjoitettiin julistus, jossa 141 maata sitoutui metsäkadon pysäyttämiseen ja kestävään maankäyttöön vuoteen 2030 mennessä. Mukana on isoja trooppisten metsien maita kuten Brasilia, Kongon demokraattinen tasavalta ja Indonesia. Näissä maissa metsäkato ja laittomat hakkuut ovat todellinen ongelma. Mikäli maat todella ovat sitoutuneet tekemään toimia tavoitteen eteen ja saavat siihen tarvitsemansa tuen, julistuksella on merkitystä globaalisti.
Metsäkadoksi kutsutaan metsän muuttamista johonkin muuhun maankäyttöön, esimerkiksi pelloksi tai asuinalueeksi. Metsäkatoa on myös Suomessa, joka on yksi julistuksen allekirjoittaneista maista. Mittakaava on tietysti aivan eri kuin yllä mainituissa maissa. Tilastokeskuksen mukaan 2010-luvulla metsää on raivattu noin 15 000 hehtaarilla vuosittain. Tahti on ollut vähenevä, sillä alustavien lukujen mukaan vuosina 2017-2019 raivausta on tehty vajaat 10 000 hehtaaria vuodessa.
Suomi on metsäinen maa ja kun uutta maa-alaa tarvitaan, sen päällä on usein puita. Metsäkatoa on liki mahdotonta kokonaan välttää. Sen vastavoimana toimii kuitenkin metsitys, jota on tehty 2010-luvulla keskimäärin 4000 hehtaarilla vuosittain. Näin ollen metsitystä on viime vuosina tehty selvästi metsän raivausta vähemmän.
Tähän toivotaan muutosta. Valtio pyrkii vähentämään metsän raivausta esimerkiksi tukemalla tilusjärjestelyjä ja maanvaihtoja. Raivausmaksuistakin on puhuttu. Metsitykseen on alkuvuodesta lähtien kannustettu joutoalueiden metsitystuen avulla. Kiinnostus on ollut kovaa ja ensi vuodelle metsitystuen määrärahat on kaksinkertaistettu.
Kun metsää raivataan, hiiltä ei enää sitoudu kasvavaan puustoon. Lisäksi maaperästä vapautuu päästöjä. Maaperäpäästöjen takia huomio kiinnittyy etenkin turvemaametsiin, joiden raivauksen vähentäminen on todettu olevan yksi kustannustehokkaimmista keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maankäyttösektorilla.
Glasgow’n metsäjulistuksen todelliset vaikutukset näkyvät, jos näkyvät, muualla kuin Suomessa. Hiilineutraaliustavoitteiden takia ohjaus metsän raivauksen vähentämiseen ja joutoalueiden metsityksen lisäämiseen tulee kuitenkin Suomessa jatkumaan.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.11.2021
