”Eurooppa tienristeyksessä” Markus Lahtinen

                            MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 3.10.2011

Euron kriisi on painamassa Eurooppaa kohti uutta taantumaa. Poliittinen päättämättömyys pitää yllä epävarmuutta ja saa sekä kuluttajat että yritykset varovaiseksi. Pankkien epäluottamus toisiaan kohtaan vaikeuttaa Euroopan rahamarkkinoiden toimintaa. Lisäksi valtioiden säästötoimet leikkaavat kysyntää.

Kaikki kriisiin esitetyt ratkaisumallit näyttävät omalla tavallaan mahdottomilta. Talouskasvu edellyttää kuitenkin vähintään näkymän paremmasta huomisesta. Nyt tällainen näkymä puuttuu.

Suomen talous osana euroaluetta supistuu ensi vuonna 1,5 prosenttia. Vaikka meidän tilanteemme on monia euromaita parempi, olemme muun Euroopan kanssa samassa veneessä. Lisäksi myös meillä valtion toiminta näyttäisi supistavan taloutta ensi vuonna.

Eurokriisin nykyisen vaiheen alkutahdit nähtiin viime keväänä. Euroopan keskuspankki (EKP) varoitti Kreikan ja muiden ongelmamaiden velkojen leikkaamisen aiheuttamasta tartuntariskistä koko euroalueen rahoitusmarkkinoille.

Tämä sai vahvat euromaat Saksan johdolla panostamaan entistä enemmän yksittäisen valtion vastuuseen, budjettikuriin ja rakenteellisiin uudistuksiin velkojen leikkaamiseen sijaan keinona ratkaista kriisi.

Budjettikuri ja talouskasvua tukevat rakenteelliset uudistukset ongelmiin joutuneissa euromaissa ovat välttämätön ehto euroalueen pitkän aikavälin menestykselle. Suunnitelman ongelma on kuitenkin se, että esillä olevat toimenpiteet eivät ratkaise lyhyen aikavälin rahoituksen saatavuuden ja talouksien supistumisen ongelmaa.

Lyhyen aikavälin rahoitusongelmaa pyritään ratkaisemaan vahvistamalla väliaikaista vakausmekanismia. Vastatakseen vallitsevan tilanteen haasteisiin vakausmekanismin pitäisi nyt pystyä turvaamaan sekä pankkijärjestelmän vakaus että ongelmamaiden rahoitustarpeet.

Euroalueen viranomaiset eivät riittävässä määrin vaatineet pankkien taseiden vahvistamista yksityisin varoin valtioiden tukipakettien tuoman yli vuoden lisäajan aikana. Pankkien tilanne on merkittävästi heikentynyt kesän mittaan ja monien isojen eurooppalaisten pankkien mahdollisuudet saada uutta pääomaa siedettävin kustannuksin ovat käyneet lähes olemattomiksi. Tämän vuoksi ensi vaiheen kustannus pankkijärjestelmän vakauden edellyttämästä pankkien pääomittamisesta liikkuu useissa sadoissa miljardeissa.

Yksittäisen maan, esimerkiksi Ranskan, asettaminen yksin vastaamaan omien pankkien pääomittamisesta vaarantaa maan velkasitoumusten uskottavuuden, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

EKP:n sinällään aivan oikeat varoitukset velkajärjestelyn riskeistä ovatkin siis saaneet aikaan tilanteen, jossa velkajärjestelyihin voidaan joutua turvautumaan hallitsemattomasti ilman pankkien taseiden ennakoivaa vahvistamista.

Poliitikkojen päättämättömyyden seurauksena euron pelastamisen kustannus kasvaa koko ajan. Samaan aikaan kasvaa kansalaisten turhautuminen alati sekavammaksi käyvään tilanteeseen. Tämän seurauksena ollaan vääjäämättä liukumassa tilanteeseen, jossa euron täydellisestä hajoamisesta on tullut realistinen vaihtoehto. Pelkästään tämänkaltaisen vaihtoehdon olemassaolo riittää estämään talouskasvun.

Mikäli euro todella halutaan pelastaa, päätöksiä euroalueen integraation syventämiseksi pitää tehdä nopeasti. Pitää myös rehellisesti myöntää, että euron pelastaminen maksaa suomalaisille veronmaksajille huomattavan paljon rahaa. Olennaista on kuitenkin huomata, että huomenna lasku euron pelastamisesta on vielä suurempi.

Markus Lahtinen