”EU:n budjettivallankumous”, Kyösti Arovuori, 2.3.2009

                                             MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Euroopan unionin budjettimenojen rahoituskehyksessä on tapahtunut merkittävä muutos. Maataloustuotteiden markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet eivät nimittäin enää ole suurin yksittäinen budjetin menoerä. Meneillään olevalla rahoituskaudella 2007–2013 taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämiseen tarkoitetut koheesiorahat ovat kasvaneet maatalousrahoja suuremmiksi.

Yksinkertaistettuna koheesiolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla rakenteellisesti köyhempien alueiden taloudellista tilaa voidaan parantaa, ja tätä kautta pienentää eri alueiden välisiä eroja.

EU:n rahoituskehyksen maksumäärärahat vuonna 2008 olivat yhteensä 129,7 miljardia euroa. Maataloustuotteiden markkinoihin ja suoriin tukiin varatut rahat olivat 46,2 miljardia euroa, kun taloudellista kasvua ja työllisyyttä edistävään koheesioon varattiin 46,9 miljardia euroa.

Rahoituskehyksen rakenteessa tapahtuneeseen muutokseen löytyy kaksi syytä. Ensimmäinen syy on se, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskehys on jäädytetty. Tämä tarkoittaa sitä, että maatalouspolitiikan rahoitus säilyy koko rahoituskauden 2007–2013 ajan rahamääräisesti suurin piirtein vuonna 2002 sovitulla tasolla.

Samaan aikaan EU:n jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen perustuvat maksut, ja sitä kautta EU:n tulot, ovat yleisen talouskasvun seurauksena olleet kasvussa.

Toinen syy löytyy muutoksista maatalouspolitiikan rakenteessa ja rahoituksen järjestämisestä kahden eri pilarin kautta. Maatalouden markkinajärjestelmien rahoittamisesta ja suorista tuista on siirretty varoja modulaation ja muiden toimenpiteiden seurauksena enemmän maaseudun kehittämiseen. Eli capin I pilarista capin II pilariin.

EU:n budjetissa maatalouden markkinajärjestelmien rahoitus ja suorat tuet kuuluvat capin I pilariin. Suomen kotoisista tuista I pilarin alle kuuluvat lähinnä tilatuki. II pilarin tukia ovat ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus sekä varsinaiset maaseudun kehittämistuet. Yhteensä capin II pilarin tukiin on varattu EU:n budjetissa 12,6 miljardia euroa.

Vaikka maatalouden markkinajärjestelyihin ja suoriin tukiin varatut rahat eivät enää ole suurin menoerä, niin EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on silti kokonaisuutena edelleen suurin pääluokka.

Tämä johtuu siitä, että maaseudun kehittämiseen varatut 12,6 miljardia euroa ovat osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Näin ollen yhteiseen maatalouspolitiikan rahoituskehys sen pääluokan osalta oli yhteensä 58,8 miljardia euroa. Vertailukelpoinen luku kilpailukyky- ja koheesiorahojen pääluokan osalta on 57,3 miljardia.

EU:n yhteisen rahoituksen painopiste on siirtynyt maatalouden markkinajärjestelyjen rahoittamisesta alueellisen kilpailukyvyn edistämiseen ja maaseudun kehittämiseen. Rahoituskehyksen uudistaminen rahoituskaudelle 2014–2020 on jo käynnissä. On jo nähtävissä, että koko rahoituskehyksen uudistamiseen on aikaisempaa suurempia paineita. Tässä myös Suomen täytyy olla hereillä.

Tällä hetkellä Suomeen EU:n budjetista tulevista rahoista 67 prosenttia nimittäin tulee maatalousrahoista. Alueellisen kilpailukyvyn kehittämiseen rahaa tulee vain nimeksi.

kyosti.arovuori@
ptt.fi