”Esiintymistaidot kunniaan” Veera Laiho

                                  Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 18.4.2011

Esiintymis- ja muut vuorovaikutustaidot ovat nousseet erittäin suureen osaan niin työ- kuin arkielämässäkin – on tärkeää näkyä.

Erityisesti työelämässä erilaiset esiintymis- ja vuorovaikutustilanteet vievät yhä suuremman osan työajasta. On liikeneuvotteluita, kokouksia, esiintymisiä suurelle yleisölle ja muita tapaamisia.

Lähes ammatissa kuin ammatissa voi eteen tulla tilanne, joka vaatii jonkinlaisia esiintymis- tai neuvottelutaitoja. Esimerkiksi ekonomistin työssä, jonka voisi kuvitella tapahtuvan suurimmaksi osaksi pienessä työhuoneessa, erilaiset esiintymiset ja tapaamiset kuuluvat säännölliseen työrytmiin. Ja jo esimerkiksi työhaastattelu on tilanne, jossa hyvät vuorovaikutustaidot ja selkeä esiintyminen ovat tärkeässä asemassa.

Suomi ei ole tullut tunnetuksi esiintymistaitojen luvattuna maana. Suomessa painotetaan asiaosaamista eikä välttämättä anneta tarpeeksi painoarvoa ulkoisille tekijöille, jotka voivat kansainvälisessä kanssakäymisessä olla hyvinkin ratkaisevassa roolissa.

Ulkoisella olemuksellaan ja esiintymistaidoillaan voi tehdä suuren vaikutuksen vastapuoleen ja herättää luottamuksen, mikä on erittäin tärkeää esimerkiksi liikeneuvotteluja käytäessä.

Suomessa vallitseva käsitys onnistuneesta esityksestä tuntuu olevan puolihutaisten tehdyt PowerPoint-kalvot ja muutama yleisöön suunnattu katse esityksen aikana. Toisaalta muutama vuosikymmen sitten parhaat neuvottelut ja tapaamiset järjestettiin saunan lauteilla miestä väkevämpää naukkaillen.

Liikemaailman kansainvälistyneessä toimintaympäristössä edellä mainituilla toimintatavoilla ei ole enää kovinkaan suurta tekoa.Onneksi myös täällä pohjolassa on vähitellen alettu ymmärtää viestintä- ja esiintymistaitojen merkitys ja vaikuttavuus. Monet julkisesti esillä olevat henkilöt kuten useat poliitikot ovat osoittaneet, että myös suomalaiset pystyvät selkeään ja edustavaan esiintymiseen.

Myös itse kuulun niihin, joilla on paljon petrattavaa esiintymistaidoissa. En viihdy suurten (enkä pientenkään) yleisöjen edessä, hengitys salpautuu, ääni värisee ja katse harhailee. Jos jonkinlaisia esityksiä on kouluaikana kyllä tullut pidettyä, mutta tarpeeksi kattavaa opetusta en ainakaan minä ole saanut.

Mestariksi ei synnytä yhdessä yössä, vaan se vaatii pitkällistä harjoittelua. Esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen opetus pitäisikin aloittaa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, jo esimerkiksi alakoulussa. Kun tositilanne myöhemmin koittaa työelämässä, olemme toimintavalmiina.

Veera Laiho