- Blogit
- Kansantalous
- Metsä
- Ruoka
Pellervon taloustutkimus PTT on toiminut yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon edistäjänä lähes 40 vuoden ajan. Keskeisenä ja näkyvänä osana PTT:n toimintaa ovat olleet talousennusteet. Näin on tulevaisuudessakin: ennusteita tarvitsevat yhteiskunnan päätöksentekijät, yritykset sekä sidosryhmät, media ja kansalaiset – myös ekonomistit itse.
Ennusteita tarvitaan suunnittelussa ja päätöksenteossa
Ennusteiden laatimista ei pidetty keskeisenä PTT:n syntyessä vuonna 1979. Itse asiassa tehtävämäärityksessä jopa erikseen mainittiin, ettei laitos tee suhdanne-ennusteita. Talouskehityksen seuranta kuului kuitenkin toimintaan alusta alkaen, koska päätöksentekijät niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla kaipasivat ekonomistien asiantuntevia tulkintoja talouden tilasta. Pian oivallettiin myös ennusteiden laatimisen arvo. Laitoksen ulkoisille sidosryhmille ennusteet tarjosivat suunnittelun ja päätöksenteon kannalta tärkeää kuvaa siitä, kuinka talous ja sen eri sektorit kehittyvät.
Katsottaessa tulevaisuuteen eivät luotettavaan talouden kuvaan liittyvät tarpeet ainakaan vähene. Julkiset ja yksityiset organisaatiot tarvitsevat jatkuvaa päivitystä talouden nykytilasta ja sen kehityksestä. Talouden kehitykseen vaikuttavat muutokset ovat nopeita ja syvällisiä. Tämä haastaa ennusteita tekevät laitokset tiivistämään seurantaansa, kehittämään mittareitaan ja tulkintaansa. PTT:ssä tartutaan tähän haasteeseen.
Soveltavien tutkimuslaitosten panosta kaivataan
Yliopistot eivät ole yleensä laatineet talousennusteita. Ennusteiden osalta aktiivisia toimijoita ovat olleet taloustutkimuslaitosten ohella lähinnä pankit. Ei yhteiskunnan välittömien tietotarpeiden palveleminen yliopistoille varsinaisesti kuulukaan. On vain hyvä, että tiedon tuottamisen, levittämisen, soveltamisen ja hyödyntämisen prosesseissa vallitsee selkeä työnjako.
Tutkimuslaitokset ja pankit kisaavat siitä, kenen kansantaloutta koskeva suhdanne-ennuste on osuvin. PTT on pärjännyt tässä kisassa hyvin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun myöntämä Paras talousennustaja -palkinto on päätynyt viime vuosina yhä useammin PTT:lle. Heti perään on tosin todettava, että kilpailussa kyse on enemmän ekonomistien yhteisöllisyydestä kuin verisestä kamppailusta. Kuvaa taloudesta luodaankin yhdessä eri tahojen välisessä vuoropuhelussa. PTT tekee jatkossakin osuutensa näissä talkoissa.
Erityistä PTT:n toiminnassa on kiinnostus ja huomio myös aluetalouksien sekä yksittäisten markkinoiden ja toimialojen kehitykseen. PTT:n toimintavuotta ovat rytmittäneet kansantalouden ennusteiden ohella maa- ja elintarviketalouden sekä metsäalan talousennusteet sekä ennuste asuntomarkkinoiden kehityksestä. Näillä on palveltu yrityksiä ja muita sidosryhmiä, joiden toiminnan suunnittelussa kaivataan kansantaloutta rajatumpaa analyysiä. Tulevaisuudessa erikoistuminen jatkuu.
Ennusteiden julkaisu on myös median palvelemista
Arvostuksen ansaitsevaa ja hyödyllistä taloustutkimusta tehdään monella tasolla ja tavalla. Makrotaso on kuitenkin se, joka vaikuttaa kiinnostavan varsinkin mediaa suhteellisesti eniten – niin Suomessa kuin maailmalla. Tätä tulkintaa vahvistava havainto on, että kansantalouden suhdanne-ennusteista on kirjoitettu kotimaisessa mediassa erittäin paljon. Ennusteet voidaankin käsittää perusmateriaaliksi, joiden pohjalta media ja täten yhteiskunta hahmottavat taloutta.
On huomionarvoista, että PTT laatii ennusteita sellaisista asioista, jotka kiinnostavat myös suurta yleisöä. PTT:ssä onkin ymmärretty, että talouden ja sen eri toimintasektorien kehitystä koskevien ennusteiden julkaiseminen on median ja koko kansan palvelemista. Tulevaisuudessa PTT kehittää edelleen kykyään palvella mediaa ja kansalaisia.
Ennustetyö on myös asiantuntijuutta kehittävää
Ennustetyö ei ole arvokasta vain laitoksen ulkopuolisille tahoille. Se on hyvin tärkeää myös ekonomistien asiantuntijuuden kehittymisen kannalta. Tämä seikka jää asiaa tuntemattomilta helposti oivaltamatta. Ennustetyön ja asiantuntijuuden kehittymisen suhde perustuu ainakin pariin asiaan:
Ensinnäkin ennusteen laatiminen edellyttää talouden erilaisten indikaattorien järjestelmällistä läpikäyntiä ja tulkintaa. Tähän liittyvä työnjako ennustetiimissä tukee yksittäisten ekonomistien erikoistuneen asiantuntemuksen kehittymistä. Toisaalta tiimin jäsenten intensiivinen yhteistyö tulkintojen tarkistamisessa, kokonaiskuvan muodostamisessa ja tulkintoja avaavan ennustetarinan laatimisessa tukee koko ennustetiimin näkemyksen kehittymistä. Juuri tuo näkemys on tärkeä taloutta koskevaan keskusteluun osallistumisessa.
PTT:n erityinen vahvuus on ennustetyön monipuolisuus. Taloutta kokonaisuutena tarkastelevan tiimin ja eri sektoreihin keskittyvien tiimien välillä käydään jatkuvaa vuoropuhelua, mikä myötävaikuttaa niin asiantuntemuksen kehittymiseen kuin siihen, mitä asiantuntemuksella aikaansaadaan. Jatkossa yhteistyö entisestäänkin tiivistyy ja vahvistaa PTT:n omaleimaisuutta talousennustamisen kentällä.
