Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät vientiä ja puukauppaa

Suomalaisen metsäteollisuuden rakenteessa tapahtuu selviä muutoksia tänä ja ensi vuonna. Sellun ja kartongin vienti kasvaa huomattavasti uusien investointien myötä. Paperin tuotannon väheneminen jatkuu. Sellun ja kartongin vientihinnat laskevat kumpanakin vuonna globaalin ja eurooppalaisen kapasiteetin lisääntyessä. Paperin keskihinta nousee aavistuksen. Puutuoteteollisuuden vienti lisääntyy sekä tänä että ensi vuonna. Metsäteollisuuden viennin arvo säilyy tänä vuonna liki entisellään ja nousee ensi vuonna hieman. Sellu- ja kartonkiteollisuuden viennin kasvusta huolimatta Suomen metsäteollisuuden vientituloista edelleen noin 40 prosenttia saadaan paperin viennistä.

Lisääntyvä puun käyttö nostaa puukauppa- ja hakkuumääriä tänä ja ensi vuonna. Määrät yltävät kuitenkin vuositasolla vastaamaan metsäteollisuuden täysimääräistä lisääntyvää raaka-ainetarvetta vasta vuonna 2018. Puutavaralajien hintoihin kohdistuu sekä nostavasti että laskevasti vaikuttavia tekijöitä. Niiden yhteisvaikutuksena sekä tukki- että kuitupuun hinnat nousevat maltillisesti ennustejaksolla.

Kantorahatulot nousevat lisääntyvien hakkuiden ja maltillisen puunhinnan nousun myötä sekä tänä että ensi vuonna. Metsähakkeen kokonaiskäyttö nousee vain hieman viime vuodesta.

Uudet investoinnit nostavat metsäteollisuuden vientiä

Maailmantalouden suhdannehuippu ohitettu

Maailmantalouden suhdannehuippu on tältä erää ohitettu. Kasvun hidastuminen on kuitenkin lievää, ja vuonna 2017 kasvu jo nopeutuu. Yhdysvaltojen talous kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia ja EU-maiden talous 1,6 prosenttia. Ensi vuonna sekä Yhdysvaltojen että EU:n talouskasvu on vajaat kaksi prosenttia. Euron keskikurssi suhteessa Yhdysvaltojen dollariin pysyy ennustejaksolla nykyisellä noin 1,1 tasolla tuoden euroalueelle lievää kilpailuetua. Ruotsin kruunulla suhteessa euroon on vahvistumispaineita kohti pitkän aikavälin keskiarvoa.

Paperin kysynnän väheneminen on jatkunut

Paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan paino- ja kirjoituspaperin kysyntä väheni Euroopassa viime vuonna vajaat neljä prosenttia. Erityisen voimakkaasti aleni sanomalehtipaperin kysyntä. Paperin toimitukset kokonaisuudessaan jäivät noin kolme prosenttia edellisvuotta pienemmiksi.

FOEX:n tilastojen mukaan paino- ja kirjoituspapereiden hinnat laskivat Euroopassa edelleen viime vuonna paperikoneiden sulkemisista huolimatta. Paperilajeittain hintojen muutoksissa oli eroa. Esimerkiksi sanomalehtipaperin keskihinta laski noin kuusi prosenttia ja LWC-paperin keskihinta noin kolme prosenttia. Hienopapereissa keskihinnan lasku oli sen sijaan alle prosentin.

Suomessa suljettiin viime vuonna useita koneita ja paino- ja kirjoituspaperin tuotantokapasiteetti aleni noin seitsemän prosenttia. Vienti Suomesta väheni noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Suurimpia yksittäisiä sulkemisia, olivat UPM:n kahden aikakauslehtipaperikoneen sulkemiset (yhteensä 460 000 t) sekä Stora Enson Varkauden hienopaperikoneen muuntaminen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi koneeksi. Tänä vuonna tiedossa olevista sulkemisista suurin on Kotkassa alkuvuonna suljettu aikakauslehtipaperia (MFC) valmistanut kone (176 000 t), jonka Kotkamills muuttaa kartonkikoneeksi. Kaikkiaan tänä vuonna käytettävissä oleva kapasiteetti on noin seitsemän prosenttia pienempi kuin viime vuonna.

Paperia tuotetaan Suomessa viime vuotta vähemmän

Tuotantokapasiteetin ja kysynnän vähentyessä paperin tuotanto- ja vientimäärät jäävät Suomessa tänä vuonna viime vuotta alhaisemmiksi. Tuotannon vähentyminen on kuitenkin kapasiteetin laskua pienempää. Paino- ja kirjoituspaperin tuotannossa koneiden keskimääräinen käyntiaste nousee viime vuodesta. Suomen vientiä tukee edelleen jossain määrin euron heikkous suhteessa dollariin sekä selluomavaraisuus. Ensi vuonna paperin tuotanto laskee Suomessa edelleen jo ilmoitettujen kapasiteetin supistusten myötä sekä kysynnän vähenemisen jatkuessa.

Suomalaisen paperin keskimääräinen vientihinta nousi viime vuonna hieman. Keskihinnan nousuun vaikutti euron heikentyminen Iso-Britannian puntaan ja USA:n dollariin nähden. Nousu ei kuvaa merkittävämpää muutosta markkinatilanteessa, vaikka tarjonta onkin vähentynyt paperikoneiden sulkemisten myötä. Kysynnän heikentyessä paperin hinnan huomattavampi korottaminen on edelleen hankalaa ja edellyttää yhä koneiden sulkemisia. Suomen keskimääräinen vientihinta nousee tänä ja ensi vuonna vain hieman.

Investoinnit lisäävät kartongin vientiä, hinta laskee

Kartongin vienti Suomesta kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia. Vientiä tuki euron heikkous. Keskimääräinen vientihinta laski aavistuksen.

Tänä ja ensi vuonna kartongin tuotanto- ja vientimääriin vaikuttavat merkittävästi uudet investoinnit. Stora Enso käynnisti vuoden 2015 syksyllä Varkaudessa aaltopahvin raaka-ainetta vuodessa noin 390 000 tonnia valmistavan koneen. Vaikutus Suomen tuotanto- ja vientimäärissä näkyy pääosin tänä vuonna. Kesällä käynnistyvä Kotkamillsin kartonkikone vaikuttaa sekä tämän että ensi vuoden tuotantomäärien kasvuun. Kone valmistaa taivekartonkia ja suojakerroskartonkia 400 000 tonnia vuodessa. Investointien myötä kartonkituotanto kasvaa Suomessa kumpanakin vuonna selvästi.

Kuluvan vuoden aikana Euroopassa valmistuu runsaasti uutta kartonkikapasiteettia. Esimerkiksi taivekartongissa investoinnit lisäävät Euroopan kapasiteettia yli viidenneksellä. Uuden kapasiteetin myötä kartongin hintoihin kohdistuu alenemispainetta. Painetta helpottaa kuitenkin se, että osa uudesta tuotannosta on suunnattu Euroopan ulkopuolisille markkinoille. Suomen keskimääräinen vientihinta alenee kuitenkin ennustejaksolla kumpanakin vuonna.

Selluteollisuudessa runsaasti uutta kapasiteettia

Sellun globaali kysyntä kasvaa ennustejaksolla. Kysynnän kehittymisessä Kiinan merkitys on edelleen suuri. Maan talouskasvuun liittyvät riskit voivat kuitenkin heijastua myös sellumarkkinoille.

Sekä tänä että ensi vuonna maailmalla käynnistyy jälleen suuria sellutehtaita. Uudet investoinnit tuovat markkinoille pääasiassa lyhytkuituista lehtisellua. Suurimpia tänä vuonna käynnistyviä tehtaita ovat Klabinin Brasiliassa sijaitseva 1,5 miljoonan tonnin tehdas, joka käynnistyi maaliskuussa, sekä loppuvuodesta käynnistyvä Asia Pulp and Paperin 2,0 miljoonan tonnin tehdas Indonesiassa. Vuoden 2017 loppupuolella käynnistyy Fibrian 1,75 miljoonan tonnin sellutehdas Brasiliassa. Tehdas käyttää eukalyptuskuitua.

Pitkäkuituisen havusellun tarjontaa lisää huomattavasti Metsä Groupin 1,3 miljoonaa sellutonnia vuodessa tuottavan tehtaan käynnistys Äänekoskella vuoden 2017 syksyllä. Havusellun lisäksi Äänekosken tehdas tuottaa lyhytkuituista koivusellua. Havusellun tarjontaa lisäävät ennustejaksolla myös mm. UPM:n ja Södran toteuttamat pienemmät kapasiteetin lisäykset.

Havusellun dollarimääräinen hinta laski koko viime vuoden. Myös euromääräinen hinta laski valtaosan vuotta, mutta laskusta huolimatta keskimääräinen eurohinta oli selvästi edellisvuotta korkeampi. Lyhytkuituisen sellun hinta nousi pääosan vuotta ja aiempi poikkeuksellisen suuri hintaero lyhyt- ja pitkäkuituisen sellun välillä kutistui hyvin pieneksi. Vuoden 2016 alussa pitkäkuituisen sellun aleneva hintakehitys on tasaantunut (dollarihinta) ja hintaero lyhytkuituiseen on jälleen kasvanut.

Uudet sellutehdasinvestoinnit lisäävät erityisesti lyhytkuituisen sellun tarjontaa ja tuovat painetta hinnan alenemiseen. Pitkäkuituisen sellun markkinoilla tilanne on vielä ennustejaksolla tasapainoisempi.

Sellun vienti kasvaa, suurin kasvu vielä edessä

Sellun vienti Suomesta kasvoi viime vuonna lähes neljä prosenttia edellisvuodesta. Vientihinta nousi heikon euron seurauksena noin kahdeksan prosenttia.

Sekä tänä että ensi vuonna Suomen tuotanto- ja vientimääriin vaikuttaa yleisen markkinatilanteen lisäksi sellukapasiteetin kasvu Suomessa. Kapasiteettia lisäävät viime vuonna UPM:n Kymin tehtaalla ja Stora Enson Varkauden tehtaalla tekemät investoinnit. Ensi vuonna tuotantoa kasvattaa Metsä Groupin Äänekosken uuden tehtaan käynnistyminen. Koska tehdas käynnistyy vasta syksyllä, ei se vaikuta vielä ennustejaksolla täysimääräisesti Suomen vientiin tai pitkäkuituisen sellun globaaliin hintakehitykseen.

Uusien, erityisesti lyhytkuitusellua tuottavien, sellutehtaiden myötä sellun hinta laskee ennustejaksolla. Tarjonnan kasvu vetää myös pitkäkuituisen sellun hinnan laskuun. Pitkäkuituisen sellun hinnan lasku säilyy ennustejaksolla maltillisena. Investointien kasvattaessa tuotantomahdollisuuksia Suomessa ja kysynnän edelleen kasvaessa, sellun vienti Suomesta kasvaa sekä tänä että ensi vuonna.

Sellun viennin kasvaessa ja kartongin tuotannon noustessa tuotetun massan määrä (sisältää sellun lisäksi myös mekaanisen ja puolikemiallisen massan) nousee Suomessa hieman tänä vuonna viime vuoden lievän laskun jälkeen. Ensi vuonna kasvu on Äänekosken tehtaan käynnistymisen myötä tätä vuotta suurempaa.

Sahateollisuudella vaikea vuosi takana

Metsäteollisuus ry:n mukaan havusahatavaran tuotanto laski Suomessa vuonna 2015 lähes kolme prosenttia edellisvuodesta. Käyntiasteet sahoilla laskivat kapasiteetin noustessa lievästi edellisvuoteen nähden. Toimitukset kotimaahan vähenivät arviolta yli viisi prosenttia. Tuottajien lopputuotevarastot nousivat, vaikka tuotantoa rajoitettiin loppuvuodesta. Sahatavaran vientimäärä lisääntyi Tullin tilastojen mukaan viime vuonna viisi prosenttia. Sahojen kannattavuutta alensi kuitenkin sahatavaran keskimääräisen vientihinnan putoaminen neljällä prosentilla. Sahateollisuuden viennin arvo laski kokonaisuudessaan prosentin. Vaikean markkinatilanteen lisäksi vientiä Suomesta kuritti euron vahvistuminen pääkilpailijamaiden valuuttoihin, Ruotsin kruunuun ja Venäjän ruplaan, nähden.

Myös vanerimarkkinoilla tilanne kiristyi hieman edellisvuosiin nähden. Vientimäärä vähentyi Tullin tilastojen mukaan yhteensä kolme prosenttia. Tähän vaikutti voimakkaimmin lehtivanerin viennin vähentyminen Saksaan ja Etelä-Koreaan. Vanerin hintakehitys jatkoi kuitenkin positiivista trendiä, kun keskihinta nousi edellisvuodesta kaksi prosenttia. Lehtivanerin hinta nousi suhteellisesti hieman enemmän kuin havuvanerin hinta.

Rakentaminen Euroopassa lisää puutuotteiden tarvetta

Sahateollisuuden markkinoita leimaa edelleen epävarmuus. Puutuotteiden kokonaiskysyntä kuitenkin lisääntyy tänä vuonna, kun sekä vientimarkkinoilla että kotimaassa puutavaran tarve kasvaa. Alueellisesti ja eri puutuotteiden välillä markkinatilanteissa esiintyy jonkin verran vaihtelua.

Euroopassa puutuotteiden tarve kasvaa, kun rakentamisaktiivisuus kiihtyy edellisvuodesta. Euroconstructin ennusteiden mukaan rakentamisen kasvuvauhti nousee Euroopassa tänä vuonna kolmeen prosenttiin ja ylittää siten talouden kasvunopeuden. Sahatavaran ja vanerin viennin kannalta merkityksellistä on se, että kasvua odotetaan kaikilla päämarkkinoilla, kuten Iso-Britanniassa (+3,7%), Saksassa (+1,8%), Ranskassa (+3,9%) ja Alankomaissa (+4,1%). Merkittävää on myös se, että ennusteen mukaan asuntorakentaminen kääntyy kotimaassa puolentoista prosentin kasvuun.

Euroopan ulkopuolella sahatavaran vientinäkymät ovat kaksijakoiset. Voimakkaimmin kysyntä kasvaa kuusisahatavaramarkkinoilla Aasiassa. Kiinassa kysynnän arvioidaan talouskasvun ja rakentamisen hidastumisesta huolimatta edelleen lisääntyvän Suomen viennille tärkeällä huonekaluteollisuuden sektorilla. Japanissakin rakentamisen pohjalukemat lienee jo saavutettu ja ennusteiden mukaan asuntoaloitukset lisääntyvät maassa tänä vuonna hieman. Lisäksi jenin vahvistuminen nostaa tuontisahatavaran kilpailukykyä. Mäntysahatavaran osalta näkymät ovat tällä hetkellä heikoimmat. Tämä johtuu etenkin Pohjois-Afrikan vaikeasta markkinatilanteesta. Vaikeudet maksuliikenteessä ja heikentyneen öljyn hinnan seurauksena vähentynyt tulovirta hankaloittavat kaupankäyntiä ja kiristävät kilpailua myös muilla mäntysahatavaran markkinoilla.

Ylitarjonta painaa sahatavaran hintaa

Sahateollisuus lähti kuluvaan vuoteen edellisvuotta huomattavasti alhaisemmalta hintatasolta. Edelleen jatkuva ylitarjonta yhdessä kilpailijamaiden heikentyneiden valuuttojen kanssa aiheuttavat painetta sahatavaran vientihinnalle ja pitävät sahojen kannattavuuden koetuksella. Tilanne on alkuvuodesta jatkunut erityisen hankalana mäntysahatavaran osalta, kun kysyntä on heikkoa ja lopputuotevarastot valmiiksi koholla.

Suomesta vietävän vanerin päävientimarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan ennakoidaan pysyvän paremmin tasapainossa. Venäjällä tuotetun vanerin suhteellinen kilpailukyky on parantunut valuuttakurssin turvin ja lisännyt kilpailua etenkin halvemmissa vanerilaaduissa. Myös trooppisen vanerin tuonti tuo lievää painetta markkinoille. Stora Enson uuden LVL-tehtaan käynnistyminen Varkaudessa kuluvan vuoden toisella neljänneksellä ei suoraan vaikuta olemassa olevien vanerilaatujen kilpailutilanteeseen eikä sitä kautta myöskään niiden hintaodotuksiin.

Puutuotteiden kysyntä kasvaa myös ensi vuonna

Puutuotteiden kysyntä painottuu tulevina vuosina yhä enemmän Eurooppaan, kun rakentamisen elpyminen jatkuu. Euroconstructin ennusteiden mukaan rakentaminen Euroopassa kasvaa ensi vuonna 2,7 prosenttia ja painottuu kuluvan vuoden tapaan puutuotteiden kannalta tärkeille vientimarkkinoille. Kotimaassa asuntorakentamisen kasvun ennustetaan nousevan kahteen prosenttiin.

Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla puutuotteiden kysynnän kasvu painottuu ensi vuonnakin Kiinaan, jossa demografiaan ja kaupungistumiseen liittyvät tekijät sekä maan pyrkimykset edistää vähähiilistä taloutta lisäävät puutavaran tarvetta. Japanissa rakentaminen siirtyy vähitellen hitaan kasvun vaiheeseen ja lisäksi ensi vuoden kevään mahdollinen kulutusveron nosto lisännee sahatavaran tuontia hetkellisesti. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä sahatavaran tarve säilyy korkeana. Öljyn hinnannousu ensi vuonna myös tukee rakennusinvestointien lisäämistä tällä alueella. Rakentamisen nouseva trendi USA:ssa voi välillisesti helpottaa kilpailutilannetta muilla markkinoilla, pääasiassa alhaisemman laatuluokan sahatavaran segmenteissä sekä havuvanerimarkkinoilla.

Lopputuotteiden kysynnän kasvu luo edellytykset puutuotteiden viennin lisäämiselle. Kuiduttavan teollisuuden investoinnit kotimaassa lisäävät tukkipuun tarjontaa ja mahdollistavat puun saatavuuden suhteen puutuoteteollisuudessa tuotannon lisäämisen. Nykyisessä markkinatilanteessa mahdollisuuksien realisoituminen on riippuvaista teollisuuden vientikilpailukyvystä. Tukkipuun hinnan arvioidaan mukailevan lopputuotteiden maltillista hintakehitystä. Valuuttakurssien osalta kilpailukyvyn ei ennakoida heikentyvän.

Metsätalous uuden nousun alussa

Viime vuonna hengähdystauko hakkuissa

Kotimaan hakkuumäärä jäi vajaa kaksi prosenttia edellisen vuoden kertymästä. Hakkuumäärä oli kuitenkin hieman 2000-luvun keskimääräistä vuotuista kertymää suurempi. Eniten laskua edellisvuodesta oli mäntykuitupuun hakkuumäärässä. Hankintahakkuiksi tilastoitavien yksityismetsien hakkuiden sekä yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlasketut hakkuut alenivat 5–6 prosentilla. Puun tuonti väheni seitsemällä prosentilla, joten kokonaisuudessaankin metsäteollisuuden puunkäyttö väheni edellisvuodesta. Koivukuitupuun ja hakkeen osuus raakapuun tuonnista nousi aikaisemmasta 80 prosentista muutamalla prosenttiyksiköllä. Mänty- ja kuusikuitujen tuonti väheni selvästi entisestään. Venäjän osuus nousi 84 prosenttiin, vaikka myös tuontimäärät laskivat hieman.

Kuitupuun kauppa ylsi pieneen nousuun

Viime vuonna yksityismetsien pystykauppojen määrä laski muutaman prosentin. Erityisesti havutukkikauppa hiljeni edellisvuoteen verrattuna. Mänty- ja koivukuidun kauppamäärät sen sijaan nousivat maltillisesti. Kuitupuiden kaupan lisäys ei kuitenkaan ole vielä selkeä heijaste toteutuneesta ja suunnitellusta sellukapasiteetin kasvusta – vuonna 2013 kauppamäärät olivat tätä suurempia. Yksityismetsien kauppamäärää kokonaisuudessaan laski hankintakauppojen väheneminen edellisvuodesta lähes kymmenyksellä. Muutos oli suurin havutukkien hankintakaupoissa.

Puun nimellishinnoissa muutaman prosentin lasku viime vuonna

Puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta laski liki neljällä prosentilla edellisvuodesta. Mäntytukin hinta laski vajaalla kahdella ja kuusitukin reilulla kahdella prosentilla. Kuitupuun hinta laski keskimäärin vajaalla kahdella prosentilla, kuusi- ja koivukuidulla lasku oli hieman mäntykuidun hinnan laskua suurempi. Ainoastaan koivutukin hinta nousi hieman, vajaan prosentin, viime vuoden keskikantohinnasta. Koska kaupat painottuivat edellisvuotta enemmän kuitupuuhun, puun keskikantohinnan lasku oli suurempi kuin puutavaralajeittainen lasku.

Tänä ja ensi vuonna puumarkkinoilla ja hakkuissa kiihdytys kohti täyttä vauhtia

Metsäalalla muutaman vuoden jatkunut positiivinen vire tulee voimistumaan ennustekaudella jo toteutuneiden ja uusien investointien myötä. Myös mekaanisen metsäteollisuuden vahvistuvat lopputuotemarkkinat lisäävät puun kysyntää. Puukaupat ja hakkuut lisääntyvät kuitenkin pikkuhiljaa ja yltävät vuositasolla vasta ennustekauden jälkeen vastaamaan metsäteollisuuden täysimääräistä lisääntynyttä raaka-ainetarvetta vuonna 2018. Tarvittava kotimaisten hakkuiden määrä tulee riippumaan kokonaiskapasiteetin käytöstä – poissuljettua ei ole sekään, että tuotantokapasiteettia osittain suljettaisiin kiristyvän kilpailun myötä.

Puunhinnan nousu maltillista

Puun hintakehitykseen tulee vaikuttamaan monta seikkaa. Lisääntyvä kysyntä tuo perinteisesti nousupaineita, mutta toisaalta markkinoille tulee myös korjuukustannuksiltaan kalliimpia leimikoita, joiden hinta laskee keskihintaa. Kuitupuun tarjontaa harvennusleimikoissa säätelevät pitkälti metsänhoidolliset tarpeet, mikä heikentää hinnan ja kysynnänlisäyksen välistä suhdetta. Myös metsäpoliittiset toimenpiteet lisäävät puun tarjontaa ainakin pidemmällä aikavälillä. Runkohinnoittelun yleistyminen saattaa vaikuttaa puutavaralajeittaisiin tilastohintoihin, jos runkohinnoittelu kohdistuu tietyn tyyppisiin leimikoihin. Ennustekaudella puun lisäkäyttö on pitkälti vielä tukkivetoista. Sahateollisuuden lopputuotemarkkinoiden hintakehitys ei mahdollista tukille juurikaan korkeampaa vuosittaista keskihintaa etenkin tänä vuonna. Kuitupuun hinnan nousua vaimentaa myös kartongin ja sellun vientihintojen lasku. Puun hinta nousee maltillisesti muutamalla prosentilla ennustekaudella.

Metsätilahintojen kehitys eriytynyt eri puolilla Suomea

Metsätilojen hinnat laskivat viime vuonna sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa tämä oli jo toinen laskuvuosi tilojen hinnoissa. Pohjois-Suomessa sen sijaan on edellisinä vuosina ollut selvää hintojen nousua ja suunnan muutos tai heilahdus hintakehityksessä on suurempi. Keski-Suomessa tilojen mediaanihinnat nousivat yhden prosentin. Metsäteollisuuden toteutuneet investoinnit ja investointisuunnitelmat tuovat positiivista virettä myös metsätilamarkkinoille. Tänä vuonna kuitenkin puun hinnan pysyminen lähellä viime vuoden lukemia hillitsee tilojen hinnannousua.

Metsähakkeen käyttö väheni jälleen

Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiantuotannossa väheni vuonna 2015 kolmisen prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttö väheni jo toisena peräkkäisenä vuonna. Vähenemisen taustalla oli leutoina jatkuneet säät lämmityskaudella sekä fossiilisten polttoaineiden alentuneet hinnat. Lisäksi energiapuukauppaa ovat hidastaneet suureksi kasvaneet energiapuuvarastot. Metsähakkeen käytölle vuodeksi 2015 asetetuista KMO:n tavoitteista jäätiin 2–4 miljoonaa kuutiometriä. Tavoitteena oli 10–12 miljoonan kuutiometrin käyttö vuonna 2015. Metsähakkeen käytön kehitykseen vaikuttaa jatkossakin keskeisesti sääolot. Myös edistämistoimien tehokkuus ja haketta käyttävien energialaitosten määrä ohjaavat kehityksen suuntaa.

Paperin, kartongin ja massan vientimäärät

Kysynnän rakenteellisen muutoksen jatkuessa ja paperikapasiteetin supistuessa Suomen paperin vienti vähenee vuonna 2016 3–4 prosenttia ja vuonna 2017 edelleen 2–3 prosenttia. Kartongin vienti kasvaa uusien investointien myötä selvästi kumpanakin vuonna; tänä vuonna 7–9 prosenttia ja ensi vuonna 5–7 prosenttia. Sellun viennin kasvu jatkuu edelleen kysynnän kasvaessa ja kapasiteetin lisääntyessä Suomessa. Vienti kasvaa tänä vuonna 3–4 prosenttia ja ensi vuonna 4–6 prosenttia. Massantuotanto kaikkiaan kasvaa Suomessa tänä vuonna hieman, noin yhden prosentin. Kasvua vähentää paperin tuotannon väheneminen. Ensi vuonna massantuotanto kasvaa kuitenkin jo yli kaksi prosenttia.

Paperin, kartongin ja massan vientihinnat

Suomesta viedyn paperin keskimääräinen hinta nousi hieman viime vuonna. Nousu johtui pääosin euron heikkoudesta, ei markkinatilanteen merkittävästä paranemisesta. Vaikka tänä vuonna valuuttakursseista ei saada vastaava hyötyä, nousee keskimääräinen vientihinta mm. parantuneiden käyntiasteiden seurauksena aavistuksen, 0–1 prosenttia, viime vuodesta. Myös ensi vuonna keskimääräinen vientihinta nousee hieman. Hinnan pysyvämpi nousu edellyttää edelleen kapasiteetin vähentämistä Euroopassa ja kysynnän elpymistä. Kartongin vientihinta laskee tänä vuonna 2–4 prosenttia ja ensi vuonna 1–3 prosenttia tarjonnan lisääntyessä Euroopassa. Sellun hinta alenee tänä ja ensi vuonna selvästi globaalin sellukapasiteetin lisäyksen seurauksena. Tänä vuonna euromääräinen hinta laskee 4–6 prosenttia ja ensi vuonna 3–4 prosenttia.

Sahatavaran ja vanerin vientimäärät

Sahatavaran tuotantomäärä nousee vuonna 2016 2–3 prosenttia kysynnän lisääntyessä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Sahatavaran vientimäärä kasvaa 2–4 prosenttia. Viennin kasvu painottuu kuusisahatavaravaltaisille markkinoille Aasiaan ja Eurooppaan. Kotimaan toimitukset nousevat pari prosenttia. Varastojen arvioidaan laskevan lievästi edellisvuodesta. Vanerin vienti- ja tuotantomäärät nousevat niin ikään 2–4 prosenttia, kun sekä havu- että koivuvanerin vientikysyntä kasvaa ja tuotantokapasiteetti lisääntyy.

Puutuotteiden vientikysynnän kasvu jatkuu vuonna 2017 talouskasvun tukemana. Sahatavaran vientimäärä lisääntyy 1–3 prosenttia. Tuotanto nousee kolmisen prosenttia, kun kotimaan toimituksetkin lisääntyvät edellisvuodesta. Vanerin vientimäärä nousee kuluvaa vuotta hieman enemmän uuden kapasiteetin vaikuttaessa voimakkaammin koko vuoden tuotantomäärään.

Sahatavaran ja vanerin vientihinnat

Kokonaiskysynnän kasvusta ja toteutetuista tuotannonsopeutuksista huolimatta sahateollisuus kärsii edelleen ylitarjonnasta ja kohonneista lopputuotevarastoista. Mäntysahatavaran osalta tilanne on vaikeampi ja heijastuu koko vuoden sahatavaran keskihintoihin. Sahatavaran keskimääräinen vientihinta jää vuonna 2016 edellisvuoden tasolle. Tasapainoisempi kysyntä-tarjontatilanne ja keskittyminen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin nostavat vanerin vuotuista keskivientihintaa 1–2 prosenttia edellisvuodesta.

Ensi vuonna sahatavaran keskimääräistä vientihintaa on mahdollista nostaa, 1–3 prosenttia, jos ylitarjontatilanne helpottuu varastojen purkamisen ja kysynnän kasvun seurauksena. Viennin painottuminen yhä enemmän Eurooppaan voi myös tuoda keskihintaan korotuksia. Vanerin vientihinta nousee 1–2 prosenttia vuonna 2017. Positiivista hintakehitystä tukee maailmankaupan kasvun myötä lisääntyvä vanerin tarve rakentamisen lisäksi myös muilla loppukäyttösektoreilla.

Metsäteollisuuden liiketulos

Metsäteollisuus saavutti viime vuonna arviolta reilun viiden prosentin liiketuloksen. Liikevaihto ei kasvanut merkittävästi, vaan positiivista kannattavuuskehitystä tukivat yritysten tuotannon tehostamiseen tähtäävät ohjelmat. Massa- ja paperiteollisuuden liiketulos kohosi noin seitsemään prosenttiin sellun- ja paperintuotannon positiivisen kannattavuuskehityksen johdosta. Puutuoteteollisuuden liiketulos putosi reiluun prosenttiin alentuneiden käyntiasteiden ja sahatavaran heikon hintakehityksen johdosta.

Metsäteollisuuden liiketulos laskee tänä vuonna noin viiteen prosenttiin. Massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus alenee hieman, kun sellun- ja kartongintuotannon hinnat alenevat. Myös käyntiasteet erityisesti kartonkiteollisuudessa laskevat. Paperintuotannon kannattavuuden arvioidaan sen sijaan lievästi kohenevan koneiden käyntiasteiden nousun myötä. Myös hintakehitys on lievästi positiivinen. Sahatavaran haastava markkinatilanne heijastuu myös tämän vuoden puutuoteteollisuuden tulokseen ja kannattavuuden arvioidaan pysyttelevän lähellä viime vuoden lukemia.

Tilastokeskuksessa tehtyjen tilastointimuutosten vuoksi vuoden 2012–2014 tilastot eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuositietojen kanssa. Uudet luvut on korjattu vastaamaan aiempaa tilastosarjaa vähentämällä UPM:n tukkutoiminnan vaikutus.

Puun käyttö

Metsäteollisuuden puun käyttö nousee vuonna 2016 hieman investointien ja sahateollisuuden tuotannon kasvun myötä. Nousua viime vuodesta on 1–3 prosenttia. Ensi vuonna osin parantuvat lopputuotemarkkinat ja kapasiteetin lisäykset nostavat edelleen puun kysyntää. Käyttö yltää lähemmäs 66 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2017 kasvuprosentti on 1–3. Tuontipuun käyttömäärä pysyy tasaisena lisääntyvästä puun kysynnästä huolimatta. Venäjän taloudellinen ja poliittinen tilanne on pitänyt ruplan kurssin alhaisena, lisäten kuitenkin markkinariskejä. Muiden tuontimaiden merkitys havukuitupuun tuonnissa kasvaa. Tuontipuun käyttö pysyttelee tänä vuonna kokonaisuudessaan hieman yli kahdeksassa miljoonassa kuutiometrissä. Ensi vuonna kasvua on 0–2 prosenttia.

Kotimaan markkinahakkuut

Tämän vuoden tammi-helmikuun hakkuumäärä vastaa viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa. Kylmä alkuvuosi on edesauttanut talvileimikoiden korjuuta. Puun käytön nousu lisää hakkuita 2–4 prosentilla vuonna 2016. Hakkuumäärät jatkavat nousuaan 3–6 prosentilla vuonna 2017, jolloin korjataan puuta myös seuraavan vuoden lisääntyvään käyttöön. Yli 58 miljoonan kuutiometrin ylittävä saanto merkitsee tämän vuosituhannen ennätysmäärää. Hakkuita saattavat kuitenkin hidastuttaa huonot korjuukelit. Yksityismetsissä hankintahakkuiksi tilastoidut hakkuut lisääntyvät kymmenisen prosenttia tänä vuonna.

Puukauppa

Hakkuiden vilkastuminen lisää vuoden 2016 pystykauppakertymää, joka päätyy 5–8 prosenttia viimevuotista suuremmaksi. Puukaupat kohdistuvat erityisesti kuusitukkileimikoihin ja harvennusleimikoihin. Yksityismetsissä sekä pysty- että hankintakaupat lisääntyvät. Vuonna 2017 puukauppaa vauhdittaa edelleen kasvava puuntarve. Kauppaa käydään 5–9 prosenttia tätä vuotta enemmän. Tukkimarkkinoiden rinnalla myös kuitupuun markkinakysyntä kasvaa uusien investointien myötä. Puukaupan tilastointia on muutettu vuodesta 2013, mutta se ei edelleenkään kata puukaupan koko määrää.

 

Puun hinta

Vuonna 2016 mäntytukin vuotuinen keskihinta pysyttelee viime vuoden tasolla epävarman lopputuotemarkkinan johdosta. Kuusitukin hinta nousee 1–2 prosenttia. Sahatavaran vientihintanäkymät vaimentavat tukin hinnan nousua tänä vuonna. Kuitupuun keskihinta nousee 1–4 prosenttia, mäntykuidulla enemmän kuin kuusella. Vuonna 2017 havutukin vuotuisen keskihinnan kasvu on 1–3 prosenttia. Keski-Euroopan kysynnän voimistuminen nostaa sahatavaran hintaodotuksia. Kuitupuun vuotuisen keskimääräisen hinnan nousu on 1–4 prosenttia vuoden 2016 keskihinnasta. Runsas tarjontapotentiaali ja harvennustarpeet metsissä sekä sellun ja kartongin hintojen lasku loiventavat mäntykuidun hinnan nousua sen kysynnän lisääntyessä.

 

Kantorahatulot

Yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna 2015 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedon mukaan noin 1,57 miljardia euroa. Nimelliset puunmyyntitulot laskivat siten noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta sekä hakkuumäärien että hinnan laskun seurauksena.

Tänä vuonna yksityismetsien nimelliset puunmyyntitulot nousevat 3–5 prosenttia reiluun 1,6 miljardiin euroon. Kasvun taustalla on hakkuiden lisääntyminen viime vuodesta. Ensi vuonna kantorahatulot nousevat edelleen noin 3–6 prosentin vauhdilla puun hinnan nousun ja kasvavien hakkuumäärien myötä.

Metsänhoitokustannukset

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan puuntuotannon kustannukset yksityismetsissä nousivat vuonna 2015 yli seitsemän prosenttia. Ennakkotiedot perustuvat käytettyihin metsätalouden tukiin. Näihin alustaviin lukuihin liittyy kuitenkin vielä paljon epävarmuutta. Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitettuja Kemera-varoja käytettiin viime vuonna noin 58 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,5 miljoonaa vähemmän kuin edeltäneenä vuonna.

Vuonna 2016 metsänhoidon nimelliset kustannukset nousevat jonkin verran viime vuodesta. Kustannuksia nostaa hakkuumäärän lisäys, mutta toisaalta kustannusten nousua hillitsee muun muassa öljyn matala hinta sekä ansiotason nousun maltillisuus. Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin on tälle vuodelle varattu Kemera-varoja noin 55 miljoonaa euroa.

Metsäkiinteistöjen hinnat

Vuonna 2015 metsätilakauppojen mediaanihinta laski Pohjois-Suomessa ensimmäistä kertaa vuoden 2009 jälkeen. Lasku oli kaksi prosenttia. Myös Etelä-Suomessa mediaanihinta laski kaksi prosenttia. Etelä-Suomessa tilojen mediaanihinnat laskivat näin jo toisena peräkkäisenä vuotena. Keski-Suomessa metsätilojen mediaanihinta sen sijaan nousi yhden prosentin. Tänä vuonna metsätilojen hinnat pysyvät likimain viimevuoden lukemissa.

Metsähakkeen käyttö

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2015 oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedon mukaan 7,4 miljoonaa kuutiometriä. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa kokonaiskäytöksi muodostui 8,0 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen käyttö väheni siten jo toisena peräkkäisenä vuonna. Vähennystä vuodesta 2014 oli laitoskäytössä noin kolme prosenttia ja kokonaiskäytössä noin kaksi prosenttia.

Lauhat säät lämmityskaudella vähensivät metsähakkeen käyttöä vuonna 2015. Vähentyneen käytön taustalla olivat myös fossiilisten polttoaineiden alentuneet hinnat. Energiapuukauppaa hiljensi viime vuonna suureksi kasvaneet energiapuuvarastot. Kauppa väheni Luken mukaan noin viidesosan vuodesta 2014.

Metsähakkeen käyttö kasvaa tänä ja ensi vuonna jonkin verran edistämistoimien avittamana sekä metsähaketta käyttävien lämpölaitosten lukumäärän edelleen noustessa hieman. Käytön kehitykseen vaikuttavat merkittävästi lämmityskausien sääolosuhteet sekä tukipolitiikka.

Havutukki

Kuusitukin koko maan keskihinta nousi Ruotsissa vuonna 2015 noin seitsemän prosenttia ja mäntytukin noin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Keskihintojen nousuun vaikutti vilkkaan sahauksen kasvattama tukin kysyntä. Myrskyt keväällä ja vuoden lopulla kasvattivat havutukkien tarjontaa Ruotsissa. Runsaasta tarjonnasta huolimatta havutukin hintoihin ei Danske Bankin arvion mukaan ole tulossa merkittäviä muutoksia vuoden 2016 alkupuoliskolla. Hienoinen hinnanlasku on kuitenkin paikoitellen mahdollista.

Virossa mäntytukin koko maan keskihinta laski vuonna 2015 nelisen prosenttia ja kuusitukin noin seitsemän prosenttia edellisen vuoden keskihinnoista. Hintoja laski Keski-Euroopassa lisääntynyt puuntarjonta, mikä heijastui myös Viron puumarkkinoille. Viron alueella myrskytuhoja ei ollut vuonna 2015. Havutukin kysyntää Virossa alensi sahojen tuotannonvähennykset.

Myös Saksassa havutukkien vuoden keskihinnat laskivat viime vuonna 3–4 prosenttia. Kuusitukin hinta laski hieman enemmän kuin mäntytukin. Saksan puumarkkinoita leimasi vuonna 2015 runsas myrskypuun sekä hyönteisten tuhoaman puun tarjonta. Tuhopuun heikentynyt laatu laski puun hintaa. Korjuutoiminnan keskittyminen tuhopuuhun hiljensi muun hakkuutoiminnan ja hyvälaatuista tuoretta tukkia on ollut tarjolla vähän. Markkinakatsausten mukaan tuoreen havutukin kysyntä on vahvistunut Saksassa viime vuoden lopulta lähtien. Myrskypuuta tulee myös edelleen markkinoille.

Itävallassa havutukkien koko maan keskihinnat laskivat vuonna 2015 kuutisen prosenttia edellisestä vuodesta. Hintamuutos oli yhtä suuri sekä mänty- että kuusitukilla. Itävallan puumarkkinoilla vaikuttivat vuonna 2015 pitkälti samat tekijät kuin Saksassakin: myrskyt, lumi- ja jäätuhot sekä kesän kuumuus ja kuivuus. Tämän seurauksena hyönteistuhojen määrä kasvoi ja puun laatu heikkeni. Puun tarjonta ylitti kysynnän ja laski havutukkien hintoja. Tämän vuoden alussa tuoreen havutukin kysyntä on markkinakatsausten mukaan vahvistunut ja hintoihin on tullut hienoisia korotuksia.

Havukuitu

Ruotsissa havukuitujen koko maan keskihinnat nousivat viime vuonna pari prosenttia edellisestä vuodesta. Hinnat nousivat alkuvuonna, mutta laskivat vuoden jälkipuoliskolla. Korkealla pysytellyt sellun tuotanto ylläpiti havukuidun kysyntää. Myrskyt ja puun tuonti Norjasta kasvattivat puun tarjontaa. Teollisuudella on lisäksi ollut saatavilla runsaasti haketta. DB arvioi kuitupuun kysynnän jatkuvan hyvänä vuoden 2016 alkupuolella teollisuuden varautuessa jo uusien investointien myötä kasvavaan puuntarpeeseen. Arvion mukaan hinnankorotuspaineita ei havukuiduille ole Ruotsissa toistaiseksi näköpiirissä.

Virossa sekä mänty- että kuusikuidun koko maan keskihinnat laskivat vuonna 2015 jyrkästi eli noin 16–17 prosenttia. Hintojen laskun taustalla vaikutti puun viennin hiipuminen Ruotsiin ja Suomeen. Ruotsi on ollut merkittävin virolaisen havukuidun ostaja. Ruotsin teollisuus on korvannut virolaista puuta lisäämällä voimakkaasti puun tuontia Norjasta.

Saksassa mäntykuidun koko maan keskihinta laski vuonna 2015 noin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Kuusikuidun keskihinta pysyi likimain ennallaan. Havukuidun tarjonta kasvoi viime syksynä myrskyjen ja hyönteistuhojen seurauksena. Tuhopuuta oli runsaasti saatavilla myös naapurimaista. Pohjois-Saksassa kuitupuun tarjontaa kasvatti myös tuonti Puolasta, Baltiasta ja Pohjoismaista. Vuoden vaihteessa havukuidun kysyntä oli vakaata tai hieman kasvussa. Hintoihin ei markkinakatsausten mukaan ole tulossa merkittäviä muutoksia lähiaikoina.

Itävallassa sekä mänty- että havukuidun koko maan keskihinnat laskivat vuonna 2015 viitisen prosenttia edellisestä vuodesta. Hintojen laskun aiheutti tehtaiden puuvarastojen täyttyminen, kun myrskypuuta ja muuta tuhopuuta alkoi tulvia markkinoille. Vuoden 2016 alkukuukausina havukuidun kysyntä on ollut hiljaista, mutta Holz Journalin arvion mukaan kysyntä kasvaa ensimmäisen vuosipuoliskon lopulla, kun uusia havukuitua käyttäviä investointeja käynnistyy Itävallassa.

(1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja perustuu neljännesvuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja.

Lähteet: Luke (Suomi, Ruotsi, Viro), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta)

 

PTT-ennuste – metsäsektori 2016-kevät

Kirjoittajat: Paula Horne, Emmi Haltia, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö. ISSN 1799-9340. Helsinki 2016.

 

Lisätietoja:

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Matleena Kniivilä, puh. 040 164 8078

Saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Jyri Hietala, puh. 040 164 8151

Puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh.040 592 6820

Metsäkiinteistöjen hinnat: metsäekonomisti Emmi Haltia, puh. 040 164 8169

Metsähake ja ulkomaiden metsätalous: metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, puh. 040 164 8061

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi