Seuraava ennuste julkistetaan 9.4.2015

Metsäteollisuuden vientitulot ja kantorahatulot kasvavat

Maailmantalouden kasvu ja euroalueen talouden lievä elpyminen ovat tänä vuonna parantaneet metsäteollisuuden näkymiä. Vuoden edetessä talouden epävarmuus on kuitenkin kasvanut. Metsäteollisuuden sisällä kehityssuuntien eriytyminen jatkuu. Sahatavaran, sellun ja kartongin vienti kasvaa ensi vuonna, mutta paperin tuotannon väheneminen jatkuu vääjäämättömästi. Koko metsäteollisuuden vientitulot lisääntyvät tänä ja ensi vuonna metsäteollisuuden muiden alojen kompensoidessa paperiteollisuuden väheneviä tuloja. Parantuvat metsäteollisuuden näkymät heijastuvat myös hakkuiden ja puukaupan vilkkauteen tänä ja ensi vuonna. Tuontipuun käyttö laskee tänä vuonna selvästi ja jää aiempia vuosia alhaisemmaksi. Yksityismetsien hankintaleimikoiden hakkuut kasvavat viimevuotisesta lähes viidenneksellä, yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlasketut hakkuut sen sijaan vähenevät viime vuodesta. Mäntytukin menekki on ollut kuusta parempi ja hinta jää viime vuoden keskihintaa hieman korkeammalle tasolle. Yksityismetsissä hankintakauppojen reilu nousu enemmän kuin korvaa pystykauppojen hienoista laskua. Metsähakkeen käyttö kasvaa, mutta vuodelle 2015 asetetusta tavoitteesta jäädään niukasti.

Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvaa ensi vuonna, vain paperin vienti vähenee

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna PTT:n arvion mukaan 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia. Euro-alueella kasvu on ennustejaksolla vielä vaatimatonta, 1,0 ja 0,8 prosenttia. Kiinan talouden kasvu jatkuu vahvana (7,0 ja 6,5 prosenttia) ja myös USA:n talous kasvaa (2,2 ja 2,0 prosenttia). Ensi vuonna vientiä euroalueelta edistää euron heikkeneminen USA:n dollariin nähden. Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia vientimarkkinoille lisää vuoden 2015 alusta voimaan tuleva rikkidirektiivi.

Paperin kysyntä ja hinnat heikentyneet Euroopassa edelleen

Paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan paperin kysyntä on vähentynyt Euroopassa vuoden 2014 tammi-heinäkuussa 2,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden. Vienti Suomesta väheni vastaavana aikana noin prosentin. Vientiä vähentävät sekä rakenteelliset muutokset kysynnässä että heikko taloustilanne. Talouskasvusta huolimatta paperin kysynnän väheneminen jatkuu Euroopassa myös tulevina vuosina kun paperia korvataan sähköisillä sovelluksilla.

Paperikoneita on suljettu Euroopassa runsaasti myös tänä vuonna. Suomessa Stora Enso sulki alkuvuonna päällystettyä aikakauslehtipaperia tuottavan koneen Kemissä. Sulkemisista huolimatta paperin hinnat ovat edelleen Euroopassa alentuneet. Myös Suomen keskimääräinen vientihinta aleni vuoden ensimmäisen puoliskon aikana noin kolme prosenttia.

Paperin tuotanto vähenee Suomessa 2014–15

Kysynnän vähentyessä ja talouskasvun ollessa edelleen heikkoa paperin tuotanto ja vienti jää Suomessa tänä vuonna viime vuotta vähäisemmäksi. Ensi vuonna Suomessa sijaitsevan vientiteollisuuden kustannuksia lisää EU:n rikkidirektiivi, jonka vaikutus metsäteollisuudessa kohdistuu erityisesti paperin tuotantoon. Paperin tuotantomäärää Suomessa vähentää myös syksyllä 2015 toteutuva Stora Enson hienopaperikoneen muuntaminen kartonkikoneeksi.

Paperin keskimääräinen vientihinta alenee edelleen sekä tänä että ensi vuonna. Vähenevän kysynnän seurauksena paperikoneita on Euroopassa edelleen liikaa. Paperin keskihintojen pysyvämmän nousun edellytyksenä on kapasiteetin selvä vähentäminen Euroopassa.

Kartongin viennin kasvu jatkuu

Vaikka talouskasvu on Euroopassa ollut heikkoa, on kartongin viennin kasvu jatkunut. Vienti Suomesta kasvoi tämän vuoden tammi-heinäkuussa reilun prosentin viime vuodesta ja myös koko vuoden vientimäärä nousee viime vuoden vientimäärää hieman suuremmaksi. Ensi vuonna lisääntyvän tuotantokapasiteetin ja melko tasaisten kysyntänäkymien seurauksena tuotanto kasvaa tätä vuotta enemmän.

Talouskasvun heikkous on näkynyt kartongin keskimääräisessä vientihinnassa. Vientihinnassa ei ole alkuvuonna tapahtunut suuria muutoksia ja koko vuoden keskihinta jää viime vuoden hintaa alemmaksi. Ensi vuonna keskihinta nousee hieman. Venäjän kauppapakotteet tuovat kuitenkin epävarmuutta sekä hintakehitykseen että tarjonnan määrään Euroopassa.

Havusellun kysyntä säilyy vahvana

Sellun vienti Suomesta väheni tämän vuoden tammi-heinäkuussa noin neljä prosenttia viime vuoden vastaavan ajan määrästä. Laskusta huolimatta vientimäärä on edelleen korkea aiempiin vuosiin verrattuna. Sellun keskimääräinen vientihinta oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kuusi prosenttia korkeampi kuin edellisvuoden vastaavaan aikaan. Suomessa selluteollisuuden tuotantomääriin tänä ja ensi vuonna vaikuttavat tehdyt ja tulevat kapasiteettia laajentavat investoinnit. Selluinvestointien vaikutukset näkyvät osin jo vuoden 2014 tuotannossa, mutta täysimääräisinä kuitenkin vasta vuonna 2016. Metsä Groupin mahdollisen Äänekosken suurinvestoinnin vaikutukset näkyvät vasta vuonna 2017.

Sellun tarjonta on maailmalla lisääntynyt tänä vuonna reippaasti ja lisääntyy edelleen ensi vuonna. Lisäys on pääasiassa lyhytkuituista lehtisellua. Tarjonnan lisääntyminen on alentanut lyhytkuituisen sellun hintaa. Pitkäkuituisen pohjoisen havusellun hinta on sen sijaan noussut ja hintaero näiden sellulajien välillä on lokakuussa 2014 poikkeuksellisen suuri.

Vaikka myös pohjoisen havusellun tuotantokapasiteettia lisätään tänä ja ensi vuonna, ovat lisäykset globaalilla tasolla suhteellisen pieniä. Havusellun hinta säilyykin korkeana, vaikka dollarimääräinen hinta alenee ensi vuonna lehtisellun hinnan vetämänä. Euron heikentymisestä johtuen sellun vientihinta Suomesta kuitenkin nousee. Sellun vientimäärä Suomesta jää tänä vuonna hieman viime vuotta alemmaksi, mutta nousee kapasiteetin laajennusten ja hyvän markkinatilanteen ansiosta ensi vuonna. Sellun viennin kasvusta huolimatta tuotetun massan määrä (sisältää sellun lisäksi myös mekaanisen ja puolikemiallisen massan) ei Suomessa kuitenkaan kasva kotimaassa käytettävän massan tarpeen vähentyessä paperin tuotannon supistuessa.

Sahatavaran viennin kasvu nostaa tuotantoa tänä vuonna

Sahatavaran tuotanto Suomessa nousi yhteensä neljä prosenttia vuoden 2014 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Sahatavaran tuotantoa on nostanut kysynnän lisääntyminen ja tuotantokapasiteetin nousu arviolta noin prosentilla. Sahatavaran tuotantoa nosti vienti, mikä lisääntyi kahdeksan prosenttia. Kuusisaha­tavaran vientimäärä kohosi hieman enemmän kuin mäntysahatavaran. Sahatavaran keskimääräinen vientihinta oli kuusi prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Vientihinnat nousivat likimain saman verran molemmilla puulajeilla. Kotimaan toimituksia alensi erityisesti uudisasuntojen tuotannon vähentyminen.

Sahatavaran vienti Suomesta on lisääntynyt Euroopan tärkeille markkinoille kuten Saksaan, Iso-Britanniaan ja Ranskaan. Vientikysynnän lisäys Euroopassa nosti varsinkin kuusisahatavaran toimituksia ja lievensi osaltaan kuusisahatavaran vientimäärän rajua laskua Japaniin. Mäntysahatavaran vientiä edisti joidenkin Euroopan markkinoiden piristymisen lisäksi hyvä kysyntä Pohjois-Afrikassa.

Markkinatilanne sahatavaran viennissä on muuttunut alkuvuoden jälkeen haastavammaksi. Talouden heikko kehitys ja lisääntynyt epävarmuus heijastuvat sahatavaran loppukäyttösektoreihin historiallisesti edelleen alhaisena kysyntänä Euroopassa. Japanissa ennen kevään kulutusveron nostoa lisääntynyt tuonti nosti varastotasot siten, ettei vienti alueelle ole elpynyt. Muillakin markkinoilla varastoissa on ollut nousupainetta, kun tuotanto- ja vientimäärät ovat nousseet kilpailijamaissa. Varsinkin tukin hyvä saatavuus on kannustanut tuotannon lisäämiseen. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan heikentymiset euroon nähden ovat heikentäneet viennin suhteellista kilpailukykyä Suomesta. Kysyntä- ja kilpailutekijöistä johtuen koko vuoden vientimäärän ja –hinnan kasvuprosentit alenevat loppuvuodesta.

Vanerimarkkinoiden alkuvuoden hyvä kysyntä on pitänyt kohtalaisen hyvin myös syksyllä. Vientiä tänä vuonna ovat nostaneet muun muassa lisääntyvä rakentaminen päämarkkinoilla Euroopassa sekä teollisuuden loppukäyttösekto­reiden kysyntä Keski-Euroopassa ja Etelä-Koreassa. Suomesta vietävän vanerin kilpailukykyä on arviomme mukaan edistänyt EU:n puutavara-asetus, tuontitullin korotus Venäjältä EU:n alueelle tuodulle vanerille sekä chileläisen havuvanerin normaalia vähäisempi tuontimäärä Eurooppaan.

Puutuoteteollisuuden näkymät maltillisen positiiviset vuonna 2015

Sahatavaran tuotantokapasiteetti nousee Suomessa ensi vuonna arviolta noin kaksi prosenttia. Puutuotteiden kysynnän ennustetaan nousevan hieman kaikilla muilla päämarkkina-alueilla kuin Suomessa, jossa rakentamisen lasku on kuitenkin taitepisteessä. Lisääntyneestä talouden epävarmuudesta johtuen ensi vuoden ennusteisiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta.

Koska talouden arvioidaan elpyvän hitaasti Euroopassa, eivätkä rakentamisen ennusteet lupaa alueelle kuin vähäistä kasvua ensi vuodelle, sahatavaran kysyntä alueella ei kasva kuin vähän ensi vuonna. Euroopan tärkeistä päämarkkinoista talouskasvu ja rakentaminen tukevat sahatavaran tuonnin lisääntymistä muun muassa Saksassa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi tuontisaha­tavaran kilpailukyky Iso-Britanniassa säilyy ensi vuonnakin hyvänä vahvan punnan johdosta.

Euroopan ulkopuolella sahatavaran viennin arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla vahvemman talouskasvun omaavilla kehittyvillä markkinoilla, kuten Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Euron heikentyminen dollariin nähden voi parantaa viennin kilpailukykyä. Näiden markkinoiden osalta on toisaalta eniten epävarmuuksia poliittisista riskeistä ja muista alueella vallitsevista levottomuuksista johtuen.

Itä-Aasiaan suuntautuvan sahatavaran arvioidaan lisääntyvän ensi vuonna. Japanissa sahatavaran kysyntä kasvaa, kun ostajien varastot hupenevat. Kulutusveron mahdollinen uusi nosto vuoden 2015 lopussa voisi näkyä hetkellisesti lisääntyvänä sahatavaran tarpeena. Vientiä olisi mahdollista lisätä myös Kiinaan, jossa sahatavaran kysyntä jatkuu moniin muihin markkinoihin nähden vilkkaana huolimatta tuonnin lievästä hidastumisesta. Lisääntyvä asuinrakentaminen USA:ssa voi helpottaa Pohjois-Amerikasta tulevaa kilpailua näillä markkinoilla. Myös euron dollarikurssin heikentyminen voi lisätä vientiä Euroopasta USA:han. Vaikutusten arvioidaan silti jäävän vielä ensi vuonna melko vähäisiksi, koska markkinoilla on edelleen runsaasti vapaata sahauskapasiteettia.

Sahatavaran kysynnän lievästä elpymisestä huolimatta ensi vuoden viennin keskihintaan ei odoteta merkittävää muutosta kuluvaan vuoteen nähden. Vallitseva sahatavaran kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voi näkyä heikompana hintakehityksenä varsinkin alkuvuoden toimituksissa. Rikkidirektiivi voi osaltaan asettaa laskupainetta Suomen vientihintaan (FOB), jotta hinta asiakkaalla pysyisi kilpailukykyisenä.

Vanerin kulutus kasvaa ensi vuonna arviolta muutaman prosentin tästä vuodesta. Vanerin vientiä on mahdollista lisätä varsinkin niille Euroopan markkinoille, joissa rakentaminen lisääntyy. Ennusteiden perusteella näihin lukeutuvat muun muassa Iso-Britannia, Alankomaat, Saksa ja Ruotsi. Lisääntyvä havuvanerin tuotanto Chilessä muuttaa kilpailuasetelmaa kireämmäksi ensi vuonna. Koivuvanerin vientiä Suomesta nostaa tuotantokapasiteetin hienoinen lisäys ensi vuonna.

Lisääntyvä puun kysyntä nostaa hakkuita ja puukauppaa

Metsäteollisuuden kotimaisen puun käyttö lisääntyy

Puun käyttö on lisääntynyt metsäteollisuustuotteiden vientimenekin vanavedessä. Edelleen käyttö on noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä vähäisempää kuin 2000-luvun huippuvuosina, mutta metsäteollisuuden kapasiteettia on myös sittemmin leikattu merkittävästi. Nykyiseen kapasiteettiin nähden käyttö on erittäin korkealla tasolla. Kapasiteetti on kuitenkin kasvussa.

Viime vuosina metsäteollisuuden uutiset ovat koskeneet kapasiteetin leikkauksia – tänä vuonna pikemminkin lisäyksiä. Uudet investoinnit lisäisivät kuitupuun kotimaista nettokysyntää vuonna 2017 noin kuudella miljoonalla kuutiometrillä olettaen, että uusia sulkemisia ei samanaikaisesti toteudu ja tuontikoivukuitua korvattaisiin kotimaisella koivulla. Kotimaan markkinahakkuisiin suhteutettuna lisäys on noin kymmenen prosenttia. Puun käyttö yltäisi 2000-luvun alun keskimääräisiin lukemiin, mutta jäisi huippuvuosista vielä nelisen miljoonaa kuutiometriä.

Erona 2000-luvun alkuun on kuitenkin tuontipuun merkitys. Tuontipuun vuosittainen käyttömäärä metsäteollisuudessa vuodesta 2000 vuoteen 2008 oli keskimäärin 16 miljoonaa kuutiometriä, kun se ennusteen mukaan laskee tänä ja ensi vuonna noin 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Tuontipuun osuus puun käytöstä vähenee tänä ja ensi vuonna. Eri puutavaralajeilla on hyvin erilaiset näkymät tuonnin suhteen. Koivukuitupuusta tuodaan edelleen noin 40 prosenttia kokonaiskäytöstä, eikä kotimaan puulla pystytä korvaamaan tuonnin osuutta lyhyellä aikavälillä. Tuonti pysynee sekä tiettyjen puutavaralajien ylikysynnän että kokonaiskysynnän lisääntymisen johdosta tasaisena. Venäjään liittyvät epävarmuudet eivät rohkaise kuitenkaan lisäämään tuontia merkittävästi nykyisestä. Myöskään muista tuontimaista ei ole apua puun saatavuudelle. Sahateollisuuden hyvät suhdanteet ovat pitäneet yllä havutukin kysyntää ja nostaneet puun hinnat korkealle Euroopassa. Nousu taittui kesällä, mutta hinnat ovat pysyneet edelleen varsin vakaina saavutetulla tasolla. Myös havukuidun kysyntä on ollut vahvaa kautta Euroopan sellumarkkinoiden vedossa.

Katseet kääntyvät puun saatavuuteen kotimaassa. Ennustejaksolla 2014–2015 hakkuut nousevat tukki- ja kuitupuun kysynnän lisäyksen myötä ja ylittävät 58 miljoonan kuutiometrin rajan. Yksityismetsissä osa pystykauppahakkuista siirtyy hankintahakkuiden piiriin, mutta kokonaisuudessaan hakkuumäärä kasvaa. Myös yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlasketut hakkuut piristyvät hieman viime vuosien laskukäyrältä, jos merkittäviä poistumia metsätalousmaan alaan ei enää tapahdu.

Suurin kysynnän lisäys kohdistuu kuitenkin ennustejakson jälkeisiin vuosiin. Häiriötön ja tasapainoinen puumarkkina on tänä vuonna nostanut kauppamäärää yksityismetsissä ja ensi vuonna kaupat lisääntyvät edelleen parilla prosentilla. Metsänomistajien aktiivisuuden lisääminen, metsälannoituksen mahdollisuudet ja tuottoisa ja terve metsävaranto antavat kasvutilaa puuntarjonnalle.

Pitkällä aikavälillä mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden jalostusarvon nostaminen voi mahdollistaa myös paremman puustamaksukyvyn. Edellytyksenä on kuitenkin lyhyelläkin aikavälillä kannattava liiketoiminta. Tulevina vuosina metsäteollisuuden kannattavuudella on haasteena rikkidirektiivin mukanaan tuoma lisäkustannus, mikä heikentää kilpailukykyä. Siten lähivuosina ei puukaupoissa ole odotettavissa merkittäviä muutoksia hinnan osalta. Puun hinnan tasaisuus ennustejaksolla vahvistaa parin viime vuoden trendiä tasaantuvista puumarkkinoista.

Metsähakkeen käyttö kasvaa lähelle tavoitteita

Metsähakkeen kilpailukykyä energiantuotannossa on heikentänyt turpeeseen ja hakkeeseen sovellettu tuki- ja veropolitiikka. Tämän seurauksena kivihiilen käyttö on lisääntynyt hakkeen ja turpeen kustannuksella. Hallituksen vasta julkistetun linjauksen mukaan kotimaisen energian kilpailukykyä tullaan parantamaan lisäämällä metsähakkeen tukea ja keventämällä turpeen veroa. Tämä lisää mahdollisuuksia päästä metsähakkeen käytössä ainakin lähelle asetettuja tavoitteita.

Paperin, kartongin ja massan vientimäärät

Paperin vienti Suomesta on vähentynyt huomattavasti vuoden 2006 jälkeen kysynnän vähentyessä. Kysynnän rakenteellisen muutoksen jatkuessa Suomen vienti vähenee vuonna 2014 1–2 prosenttia ja vuonna 2015 edelleen 2–4 prosenttia. Kartongin vienti kasvaa kumpanakin vuonna: tänä vuonna 1–2 prosenttia ja ensi vuonna 3–4 prosenttia tuotantokapasiteetin laajentuessa. Sellun vienti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Vienti jatkuu edelleen vahvana, vaikka se tänä vuonna laskeekin hieman viime vuoden määrästä. Lasku on 0–1 prosenttia. Vienti kasvaa jälleen ensi vuonna 3–4 prosenttia kapasiteetin kasvaessa ja kysynnän säilyessä vahvana. Sellun viennin lisääntymisestä huolimatta tuotetun massan määrä jää kumpanakin vuonna likimain vuoden 2013 tuotantomäärään.

 

Paperin, kartongin ja massan vientihinnat

Paperin vientihinta laski viime vuonna usean vuoden nousun jälkeen. Vientihinta laskee edelleen tänä ja ensi vuonna tarjonnan ylittäessä kysynnän. Hinta alenee tänä vuonna 2–3 prosenttia ja ensi vuonna 0–2 prosenttia. Hinnan nousu pysyvämmin edellyttää edelleen kapasiteetin selvää vähentämistä Euroopassa. Kartongin vientihinta jää tänä vuonna hieman, 0–1 prosenttia, viime vuotta alhaisemmaksi. Ensi vuonna hinta nousee 1–3 prosenttia. Sellun vientihinta säilyy ennustejaksolla korkeana. Tänä vuonna hinta nousee 6–7 prosenttia. Ensi vuonna myös havusellun dollarimääräinen hinta laskee globaalin sellukapasiteetin lisäyksen seurauksena, mutta euron heikentyessä Suomen vientihinta silti nousee. Nousu on 3-4 prosenttia.

Sahatavaran ja vanerin vientimäärät

Sahatavaran vientimäärä kasvaa tänä vuonna 4 prosenttia. Kotimaan toimitukset laskevat vähän ja siten tuotanto nousee muutaman prosentin. Vanerin vienti nousee noin 10 prosenttia. Puutuotteiden vientiä Eurooppaan nostaa lisääntyvä rakentaminen monilla päämarkkinoista. Vanerin vientiä nostaa näiden lisäksi kysyntä teollisilla loppukäyttö­sektoreilla. Sahatavaran vienti kasvaa Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla vain Pohjois-Afrikkaan tänä vuonna.

Sekä sahatavaran että vanerin tuotantokapasiteetit nousevat ensi vuonna. Sahatavaran vientimäärä kasvaa 3–5 prosenttia ja vanerin vientimäärä 2–4 prosenttia. Vientikysyntää nostaa rakentamisen lisääntyminen osassa Euroopan päämarkkinoita. Vientiä on mahdollista nostaa lievästi myös Euroopan ulkopuolelle. Sahatavaran kotimaan toimitukset pysyttelevät likimain kuluvan vuoden määrissä. PTT arvioi sahatavaran tuotannon nousevan ensi vuonna 2–3 prosenttia.

Sahatavaran ja vanerin vientihinnat

Sahatavaran keskimääräinen vientihinta Suomesta nousee tänä vuonna 3–4 prosenttia edellisvuoteen nähden. Kiristynyt markkinatilanne erityisesti kuusisahatavaran viennissä asettaa laskupainetta sahatavaran hintoihin loppuvuodesta. Vanerin vientihinta nousee edellisvuoteen verrattuna hieman loppuvuodesta ja koko vuoden keskimääräinen vientihinta nousee siten pari prosenttia.

Maltillisesti lisääntyvä kysyntä ja kilpailijoiden tuotantomäärän nousu eivät ennakoi sahatavaran vientihintaan korotusta ensi vuonna. Tämän lisäksi rikkidirektiivi asettaa vientihintaan laskupainetta. Sahatavaran keskivientihinta alenee siten ensi vuonna 0-1 prosenttia. Vanerin keskivientihinta sen sijaan nousee ensi vuonna 1-2 prosenttia. Hintaa nostaa sekä kysynnän lievä lisäys että koivuvanerin osuuden nousu.

Metsäteollisuuden liiketulos

Metsäteollisuuden kannattavuuden nousu taittui viime vuonna. Puutuoteteollisuuden kannattavuus nousi voitolliseksi, mutta poistot ja arvonalentumiset kemiallisen metsäteollisuuden toiminnoissa laskivat koko teollisuuden tulosta. Metsäteollisuuden kannattavuuden arvioidaan paranevan tänä vuonna, mutta vain vähän. Puutuoteteollisuuden liiketulosprosentti nousee reiluun prosenttiin vientimäärän ja -hinnan noustessa. Massa- ja paperiteollisuuden tulosta tukevat havusellun positiivinen hintakehitys ja kartongintuotannon käyntiasteiden nousu. Yleisesti metsäteollisuuden kannattavuutta tuetaan kuluja karsimalla.

Tilastokeskuksessa tehtyjen tilastointimuutosten vuoksi vuoden 2012 ja 2013 tilastot eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuositietojen kanssa. Uudet luvut on korjattu vastaamaan aiempaa tilastosarjaa vähentämällä UPM:n tukkutoiminnan vaikutus.

Puun käyttö

Tänä vuonna puun käyttö lisääntyy hieman erityisesti sahateollisuuden viennin myötä. Nousua on 0–1 prosenttia, ensi vuonna kasvuprosentti on 1–2. Ensi vuonna kapasiteetin lisäykset nostavat tukki- ja kuitupuun käyttöä.

Tuontipuun käyttö on vähentynyt vuoden alkupuoliskolla selvästi viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vilkkaasti pyörinyt kotimainen sahateollisuus on korvannut osan tuontihakkeesta tänä vuonna. Metsäteollisuuden puuhuollossa koivu on merkittävin tuontipuulaji. Viime vuonna tuonti kattoi koivukuitupuun käytöstä noin 40 prosenttia ja koivutukin käytöstä noin 14 prosenttia. Tuontimäärän laskun vaikutusta puuhuoltoon ovat jossain määrin tasoittaneet myös metsäteollisuuden puuvarastot. Tuontipuun käyttö pysyttelee noin 8,5 miljoonassa kuutiometrissä, jos Venäjän tuonnille ei tule uusia esteitä.

Kotimaan markkinahakkuut

Kotimaan hakkuumäärä nousi viime vuonna toiseksi suurimmalle tasolle kahteenkymmeneen vuoteen. Tämän vuoden tammi-elokuussa hakkuumäärä on noussut prosentilla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Yksityismetsissä metsänhoitoyhdistysten toimeksiannot ovat siirtäneet painopistettä pystykauppahakkuista hankintahakkuisiin. Metsähallituksen ja yhtiöiden yhteenlasketut hakkuut ovat edelleen laskeneet kahdeksalla prosentilla. Havutukkien kokonaishakkuukertymä on lisääntynyt 3–4 prosenttia viime vuodesta, mutta koivun ja kuitupuun kertymä laskenut suurin piirtein samalla prosenttimäärällä.

Tänä vuonna hakkuumäärä nousee lähes 57 milj. kuutiometriin eli viime vuodesta noin prosentilla. Ensi vuonna nousu jatkuu vielä miljoonalla kuutiometrillä eli 1–2 prosentilla. Yksityismetsien tukkileimikoiden hakkuut toimivat edelleen veturina, joka lisää myös kuitupuun saantoa.

Puukauppa

Viime vuonna yksityismetsien puukauppa nousi huippulukemiin. Kaupoista kertyi myös pystyvarastoja metsiin. Puukauppa kävi kiivaana myös tämän vuoden ensimmäisen puoliskon, jonka jälkeen tahti pystykaupoissa on tasaantunut viime vuoden lukemiin. Hankintakauppakertymä oli tammi-elokuussa edelleen viimevuotista yli 30 prosenttia suurempi.

Varovaisuus lopputuotemarkkinoilla laskee hieman viime vuoden lopun kiivasta tahtia ja tämän vuoden pystykauppakertymä päätyy kokonaisuudessa -2–-1 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Pystykauppoja korvaa hankintakauppojen lisääntyminen yli viidenneksellä viime vuodesta. Ensi vuonna puukauppaa käydään 1–3 prosenttia tätä vuotta enemmän. Tukkimarkkinoiden rinnalla myös kuitupuun markkinakysyntä kasvaa uusien investointien myötä.

Puun hinta

Puukaupan tasaantuminen parina viime vuotena on tuonut ennakoitavuutta puumarkkinoiden hintoihin ja vauhdittanut kaupantekoa. Viikkohintojen vaihtelut ovat tammikuun alusta syyskuun loppuun tasoittuneet havutukeilla alle kahteen euroon ja mänty- ja koivukuidulla alle euroon.

Tänä vuonna mäntytukin vuotuinen keskihinta nousee edellisvuodesta 0–1 prosenttia ja kuusitukin laskee vastaavalla prosenttimäärällä. Kuitupuun keskihinta laskee 1–2 prosenttia, kuusikuidulla enemmän kuin männyllä. Sahatavaran vientihintanäkymät vaimentavat tukin hinnan kehitystä ensi vuonna ja vuotuisen keskihinnan kasvu jää 1–2 prosenttiin. Hieman lisääntyvä kuitupuun kysyntä ei heijastu hintoihin ensi vuonna. Kuitupuun keskimääräinen hinnan nousu on 0–1 prosenttia viime vuoden keskihinnasta.

Kantorahatulot

Viime vuonna yksityismetsien voimakkaasti nousseet bruttokantorahatulot nousevat myös tänä vuonna. Nousu jää kuitenkin huomattavasti vaatimattomammaksi kuin vuonna 2013. Nimelliset puunmyyntitulot nousevat yksityismetsissä tänä vuonna vajaa kolme prosenttia viime vuodesta ja yltävät noin 1,67 miljardiin euroon. Reaalisesti kantorahatulojen nousu on prosenttiyksikön verran heikompaa. Bruttokantorahatuloja nostaa tänä vuonna viime vuodesta hakkuiden painottuminen tukkihakkuisiin.

Vuonna 2015 yksityismetsien puunmyyntitulot kohoavat edelleen, kun sekä hakkuut että puun hinnat nousevat hienoisesti. Nimellisesti kantorahatulot yksityismetsistä kasvavat parisen prosenttia noin 1,7 miljardiin euroon.

Metsänhoitokustannukset

Tänä vuonna alkuvuoden vilkas hakkuutoiminta pitää yllä metsänuudistamisen tarvetta yksityismetsissä ja nostaa metsänhoidon kustannuksia. Maan keskiosissa lisäkustannuksia aiheuttavat kesän myrskytuhojen raivaus. Nämä kustannukset ovat kuitenkin hyvin paikallisia. Nimelliset metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset yksityismetsissä nousevat tänä vuonna nelisen prosenttia vuodesta 2013 eli noin 230 miljoonaan euroon. Kemera-varoja yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen on vuodelle 2014 varattu runsaat 59 miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 metsänhoidon nimelliset kustannukset nousevat hieman tätä vuotta suuremmiksi eli noin 235 miljoonaan euroon. Vuodelle 2015 yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin on valtion talousarvioehdotuksessa varattu Kemera-varoja noin 51 miljoonaa euroa.

Kemera-tukijärjestelmä on uudistumassa ja asiasta annettiin lakiesitys eduskunnalle syyskuussa. Laki tulee voimaan, kun Euroopan komissio on hyväksynyt sen, mutta aikaisintaan 1.7.2015. Uudeksi tuettavaksi työlajiksi laissa esitetään taimikon varhaishoitoa. Jatkossa tuki myönnetään sekä taimikon varhaishoitoon että nuoren metsän hoitoon tehdyn pinta-alan mukaan. Mikäli hoitotyöhön sisältyy pienpuun keräämistä, maksetaan pinta-alatuki korotettuna ja se korvaa energiapuun korjuutuen. Tukijärjestelmästä poistetaan mm. energiapuun korjuu ja metsänuudistaminen. Uuden lain mukaan kaikista rahoitettavista toimenpiteistä hakemus on tehtävä ennen työn aloittamista.

Yksityismetsätalouden kannattavuus

Yksityismetsätalouden kannattavuus nousi viime vuonna selvästi, lähes neljänneksellä edellisestä vuodesta. Taustalla oli useampi lamavuosi, joten nousu palautti kannattavuuden aikaisemmalle keskitasolleen. Kannattavuus on heilahdellut puun hinnan mukaan rajusti, mutta puumarkkinoiden tasaantumisen myötä myös kannattavuuskäyrät ovat loiventuneet.

Tänä vuonna liiketulos nousee edelleen pari prosenttia. Kustannukset nousevat hehtaarikohtaisia bruttokantorahatuloja enemmän mikä laskee hieman liiketuloksen kasvua. Tänä vuonna rikotaan jo 100 euron raja liiketuloksessa ja ensi vuonna tulos kipuaa vielä 1–2 prosenttia korkeammalle.

Metsähakkeen käyttö

Vuonna 2013 puupolttoaineet nousivat Suomessa tärkeimmäksi polttoaineeksi ohi öljyn. Puupolttoaineiden osuus maamme energian kokonaiskulutuksesta oli 24 prosenttia. Puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä kiinteiden puupolttoaineiden osuus (ml. pienkäyttö) oli vuonna 2013 lähes 60 prosenttia.

Metsähakkeen osuus kiinteistä puupolttoaineista oli yli 40 prosenttia. Metsähaketta käytettiin vuonna 2013 yhteensä 8,7 miljoonaa kuutiometriä eli 0,4 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät metsähakkeesta viime vuonna yli 8 miljoonaa kuutiometriä. Loput kulutettiin pienkiinteistöissä. Vaikka käyttö edelleen kasvoi, on lisäys selvästi viime vuosia pienempi. Keskimäärin käytön lisäys oli vuosina 2001–2011 noin 0,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (vuosina 2008–2011 yli miljoona kuutiometriä vuodessa). Metsähakkeen käyttötavoitteisiin pääseminen aikataulun mukaisesti edellyttäisi noin 0,7 miljoonan kuutiometrin lisäystä sekä tänä että ensi vuonna. Käytön kasvu ei todennäköisesti kuitenkaan nouse aivan näihin määriin ja vuodelle 2015 asetetusta tavoitteesta jäädään niukasti.

Metsähakkeen käyttötavoitteeksi on Kansallisessa metsäohjelmassa asetettu 10­–12 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on 25 TWh:n käyttö vuoteen 2020 mennessä, mikä vastaa noin 13 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta.

Havutukki

Ruotsissa kuusitukin hinnat nousivat tämän vuoden alkupuolella kuutisen prosenttia viime vuoden lopun hinnoista ja pysyivät lähes muuttumattomina kevään ajan. Mäntytukin hinnat pysyivät vuoden alkupuoliskolla melko vakaina viime vuoden lopulla nousseella tasolla. Havutukin vilkas kysyntä keväällä piti Ruotsissa yllä saavutettua hintatasoa. Myös Virossa havutukin hinnat olivat alkuvuonna 2014 hieman viime vuoden lopun hintoja korkeammat. Hinnat pysyivät koko alkuvuoden ajan korkeina, mutta melko vakaina. Puun kysyntä Virossa oli keväällä vilkasta, mutta alkuvuoden sääolosuhteet vaikeuttivat hakkuita ja puuntarjontaa, mikä piti puun hinnat korkeina. Saksassa havutukkien hinnat olivat keväällä niin ikään hieman viime vuoden lopun hintoja korkeammat. Hintoja nosti vilkkaan sahauksen kasvattama tukin kysyntä. Itävallassa havutukin hinnat laskivat tämän vuoden toisella neljänneksellä 4–5 prosenttia alkuvuoden hinnoista. Hintoja laski runsas puuntarjonta sekä kotimaasta että naapurimaista.

Havukuitu

Havukuidun hinnat ovat Ruotsissa olleet melko vakaat vuoden 2013 kesästä lähtien. Havukuidun kysyntää on pitänyt yllä havusellumarkkinoiden hyvänä jatkunut vire. Puun hintojen nousua on hillinnyt sahahakkeen runsas tarjonta, puun tuonti Norjasta sekä joillakin alueilla myrskypuun tarjonta. Heinäkuun lopussa alkaneen metsäpalon vaikutuksia Ruotsin puumarkkinoihin ei ole vielä pystytty arvioimaan. Palossa tuhoutui noin 14 000 hehtaaria metsää Keski-Ruotsissa. Virossa havukuidun hinnat pysyivät vuoden alkupuoliskolla korkeina, eikä merkittäviä muutoksia ollut ennen kesää, jolloin ne kääntyivät laskuun. Virossa ei ole omaa havukuitua käyttävää teollisuutta, joten kuitupuun hinnat ovat riippuvaisia vientimaiden ja erityisesti Pohjoismaiden selluteollisuuden puuntarpeesta. Sellumarkkinoiden vedossa havukuidun kysyntä on ollut Virossa vahvaa. Myös Saksassa havukuidun hinnat pysyivät alkuvuonna vakaina. Sahahakkeen tarjonta on pitänyt kuitupuun hinnat ennallaan vahvasta kysynnästä huolimatta. Itävallassa havukuitujen hinnat olivat alkuvuonna hienoisessa laskussa. Hinnat olivat kuitenkin korkeammat kuin vuotta aiemmin. Itävallassa kuitupuusta on ollut ylitarjontaa, sillä markkinoilla on ollut runsaasti sahahaketta sekä myrskyissä kaatunutta ja talven aikana vaurioitunutta puuta niin kotimaasta kuin naapurimaistakin.

(1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja perustuu neljännesvuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja.
Lähteet: Metla (Suomi, Ruotsi, Viro), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta)

 

 

PTT-ennuste – metsäsektori 2014-syksy

Kirjoittajat: Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö. ISSN 1799-9340.

 

Lisätietoja:

Puumarkkinat ja metsäkiinteistöt: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh.040 592 6820

Metsähake ja ulkomaiden metsätalous: metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, puh. 040 164 8061

Sahateollisuus: metsäekonomisti Jyri Hietala, puh. 040 164 8151

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Matleena Kniivilä, puh. 040 164 8078

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi