Maa -ja elintarviketalous

Maa- ja elintarviketalous - syksy 2022

MAA -JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄ
27 syyskuu 2022

  • Juuso Aalto-Setälä, Sari Forsman-Hugg, Janne Huovari, Pekka Kinnunen, Päivi Kujala: PTT-ennuste, maa- ja elintarviketalous, syksy 2022.

    Maatalouden tuotantopanosten ja ruuan hinnat jäävät totuttua korkeammiksi – maatilojen kriisi ei hellitä 

    Tuotantopanosten hinnat ja tuottajahinnat nousevat ennätyksellisen nopeasti ja korkealle tänä vuonna. Kustannusten nousu kohdistuu erityisesti kotieläintiloille. Viljatiloilla hyvä sato ja korkeat tuottajahinnat lisäävät maatalouden markkinatuloja. Maatalouden yrittäjätulo pysyy heikkona, ja tilojen väliset erot taloustilanteen osalta suurenevat. Sähkön hinnan nousu ja saatavuus lisäävät epävarmuutta ruokaketjussa. Ruuan kuluttajahintojen nousu jatkuu ensi vuoteen.

    Lue ennusteen kalvosarja täältä (linkki pdf:ään).

    Venäjän hyökkäyssodan seurauksena energiamarkkinat ovat murroksessa, kun länsimaat pyrkivät irti Venäjä-riippuvuudesta fossiilisen energian tuonnissa. Kriittinen tekijä lähikuukausina koko ruokaketjulle on sähkön saatavuus ja hinta sekä maataloudelle lannoitteiden hintakehitys. Korkea inflaatio taloudessa on pitkittynyt. Maa- ja elintarviketalouden syksyn ennuste perustuu oletukseen, jossa Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu. Sodan tilannekuva voi muuttua nopeasti, mikä voi entisestään lisätä epävarmuutta toimintaympäristössä ja markkinoilla ennustekauden aikana. Lisäksi Venäjän sisäinen tilanne voi vaikuttaa markkinanäkymiin. On kuitenkin odotettavissa, että markkinat sopeutuvat ja hakevat uutta tasapainoa, mikä näkyy kustannusten ja hintojen nousun hidastumisena ja osin myös kääntymisenä laskuun ensi vuoden aikana. Sopeutumista tapahtuu sekä kulutuksessa että tuotannossa, mutta kustannus- ja hintataso jäävät tavanomaista korkeammaksi ennustekauden aikana. Kaiken kaikkiaan markkinoilla on edelleen suurta epävarmuutta, mikä heijastuu kustannusten ja hintojen kehitykseen ja lisää hintojen vaihtelua. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus ja tulvat myös lisäävät epävarmuutta maataloustuotantoon.

    Energian ja lannoitteiden hinnat poikkeuksellisen korkealla

    Maatalouden tuotantopanokset ovat nousseet vuodesta 2021 lähtien ja erityisesti lannoitteiden ja energian hintojen nousu räjähti Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan helmikuussa 2022. Kustannusten nousussa näkyy sodan lisäksi koronapandemian vaikutukset tuotantoketjuissa sekä erityisesti maakaasun osalta Venäjän valmistautuminen sotaan syksyllä 2021. Tuotantopanosten hintojen nousu on johtanut merkittäviin korotuksiin maatalouden tuottajahinnoissa, joilla on ainakin osittain pystytty kompensoimaan nousevia kustannuksia. Vuonna 2023 tuotantopanosten hinnat laskevat tänä vuonna nähdyistä ennätysnousuista, mutta kustannusten taso jää aikaisempia vuosia korkeammalle tasolle.

    Maatalouden tuotantopanoksissa suurin kustannusten nousu vuonna 2022 nähdään lannoitteissa, joiden saatavuus on heikentynyt. Venäjältä tulevien lannoitteiden sekä lannoiteraaka-aineiden tuonti käytännössä lakkasi maaliskuussa EU:n asettamien pakotteiden sekä Venäjän asettamien vastapakotteiden vuoksi. Lisäksi maakaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan on lähes loppunut nostaen maakaasun hintaa, jonka seurauksena useilla Euroopan lannoitetehtailla on jouduttu supistamaan tuotantoa tai jopa sulkemaan koko tehtaita. Tuotannon vähentyminen heikentää erityisesti typpilannoitteiden saatavuutta ja nostaa lannoitteiden hintaa Suomessa sekä Euroopassa. Suomessa Venäjän tuonnille on pyritty löytämään korvaavia tuontimaita. Vaikka hinnat vuonna 2023 jäävät korkealle tasolle, lannoitteiden hinnat ovat laskusuunnassa markkinoiden tasapainottuessa ja saatavuuden parantuessa. Korkeat lannoitehinnat ovat vähentäneet lannoitteiden ostoa.

    Lannoitteiden korkea hinta luo epävarmuutta erityisesti vuoden 2023 viljelyissä varsinkin, kun tiloilla olevat lannoitevarastot on pääsääntöisesti käytetty loppuun. Viljan hintaan kohdistuukin paljon odotuksia, erityisesti siihen kannustaako hintakehitys viljelijöitä panostamaan tulevan satokauden tuotantoon. Lannoitteiden hinnat kaksinkertaistuvat tänä vuonna ja ensi vuonna laskevat noin 20 prosenttia.    

    Rehujen hinnat olivat alkuvuodesta nousussa Venäjän hyökkäyssodan takia. Venäjä ja Ukraina ovat olleet merkittäviä rehuraaka-aineiden tuottajia, mikä on nostanut rehujen hintaa kansainvälisesti. Lisäksi Suomessa vuoden 2021 keskimääräistä huonompi sato heikensi rehun saatavuutta. Viljojen hintojen nousun lisäksi monien valkuaiskasvien hinnat ovat olleet Suomessa ja Euroopassa huomattavasti aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla. Vuoden 2022 onnistunut sato kuitenkin lieventää rehuihin kohdistuvaa kustannuspainetta Suomessa ja Euroopassa. Suomessa nurmirehun sato on ollut hyvä, mikä helpottaa maitotilojen taloustilannetta. Vuonna 2022 rehujen hinnat nousevat reilulla kolmanneksella ja vuonna 2023 hintojen odotetaan kääntyvän laskuun.

    Polttoaineiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2021 alkaen palautuen ensin korona-ajan alhaisesta hintatasosta ja jatkaen voimakasta nousua Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä helmikuussa 2022. Polttoaineiden lisäksi sähkön hinta on ollut rajussa nousussa keväästä asti, mutta sähkön hinnan vaikutukset näkyvät tiloilla viiveellä riippuen sähkösopimusten kestoista ja siitä, milloin uusia sähkösopimuksia solmitaan. Sähkön hinta kääntyy kuitenkin laskuun jo ensi keväänä, ja joulukuussa 2022 tuleva määräaikainen sähkön alv-alennus helpottaa sähköön liittyviä kustannuksia talven aikana.

    Sähkön hinnan nousun suurimmat vaikutukset kohdistuvat erityisesti kasvihuonetuotantoon sekä kotieläintiloille. Kustannusten kasvu voi näkyä tuotannon sopeuttamisena, mikä heikentää esimerkiksi kotimaisten kasvihuonetuotteiden saatavuutta tulevan talven aikana. Kustannusten nousun lisäksi mahdolliset sähkökatkot voivat aiheuttaa haasteita maatilojen toiminnalle. Maatilojen ohella sähkön hinnan nousu kasvattaa jalostavan teollisuuden kustannuksia. 
    Markkinoiden epävarmuus ja kustannusten nousu ovat siirtäneet maatalouden investointeja tulevaisuuteen, mikä näkyy esimerkiksi uusien maatalousrakennusten ja eläinsuojien rakentamisessa. Investointimäärien kehitykseen vaikuttaa keskeisesti sekä yleisen talouden näkymät sekä maataloussektorin kehitys lähivuosina.

    Maailman viljasato kohtuullinen epävarmuudesta huolimatta 

    Helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikutti välittömästi viljan maailmanmarkkinoihin hintoja nostaen. Viljan hinta nousi huippulukemiin keväällä, ja kevään aikana hinnat vaihtelivat voimakkaasti. Sodan pitkittyminen aiheuttaa ennustekaudella edelleen suurta epävarmuutta maailman viljamarkkinoihin. Maailman viljasato jää hieman pienemmäksi kuin viime satovuonna, erityisesti maissin ennustettu heikko sato pienentää kokonaissatomäärää. Useat maat ovat kuitenkin lisänneet viljantuotantopinta-aloja pyrkien vastaamaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan epävarmuuteen viljan maailmankaupassa.

    Arviot maailman vehnäsadosta vielä vaihtelevat, mutta sadosta on tänä vuonna tulossa vähintäänkin kohtuullinen, USDA:n ennusteen mukaan 780 miljoonaa tonnia. Venäjän vehnäsadon arvioidaan olevan suurempi kuin koskaan ennen. Vehnän tuotantoa on kasvattanut myös muun muassa Australia ja Kiina. Maailmanlaajuinen kulutus nousee kasvavan tarjonnan myötä 789 miljoonaan tonniin. EU-alueen vehnän tuotanto jää pienemmäksi kuin viiden vuoden keskiarvo johtuen Etelä-Euroopan kuivuudesta. Maailman vehnänvienti kasvaa Venäjän, Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen lisätessä vientiä. Vehnän loppuvarastot pysyvät edellisen vuoden tasossa.

    Maissin ennakoitu maailmanlaajuinen satomäärä pienenee viime vuoteen verrattuna. EU:n maissisadosta odotetaan heikkoa, koska maissin tuotanto on kärsinyt kuivuudesta. Maissin vienti kasvaa Serbiasta, Sambiasta ja Venäjältä, sen sijaan maissin vienti pienenee EU:sta ja Yhdysvalloista. Maissin varastot pienenevät.

    Maailman öljykasvituotanto kasvaa 646 miljoonaan tonniin soijan, rapsin ja auringonkukkaöljyn tuotannon kasvun myötä. Venäjällä muun muassa rapsin ja auringonkukan tuotantoalat kasvavat ja EU:ssa saadaan ennätyssato auringonkukasta. Soijan tuotanto on kärsinyt kuivuudesta erityisesti Kiinassa. Soijan varastot kasvavat hieman lähinnä Yhdysvaltojen parantuneen satoennusteen myötä.

    Sotatilanne vaikuttaa Ukrainan koko viljantuotannon ketjua heikentävästi ja samalla pitkittynyt sota luo epävarmuutta maailmanlaajuisesti viljan tarjontaan. Ukrainassa on saatu korjattua vehnäsato, ja se on suurempi kuin keväällä osattiin odottaa. Ukrainan auringonkukkaöljyn ja maissin tuotanto ovat hyötyneet loppukesän sateista, soijan tuotantoala on myös Ukrainassa kasvanut. Suuri epävarmuus liittyy siihen, kuinka vientiin menevä vilja saadaan markkinoille Venäjän hyökkäyssodan pitkittyessä Ukrainassa. Lisäksi sodan pitkittyessä Venäjän sisäinen taloudellinen tila heikkenee, mikä lisää epävarmuutta viljan vientimarkkinoille.

    Satokaudella 2021/22 viljojen maailmanmarkkinahinnat kävivät ennätyslukemissa. Vehnän keskimääräinen maailmanmarkkinahinta oli ennätyksellinen 400 dollaria, maissin hinta 302 dollaria ja soijan hinta 630 dollaria. Viljan maailmanmarkkinahinnat kääntyivät laskuun kevään huipusta toukokuussa. Viljan hinnat tulevat pysymään tavanomaista korkeammalla ensi vuoden sadonkorjuuseen saakka, mutta jäävät kuitenkin matalammalle tasolle kuin viime satokauden hinta. Viljojen hintojen vaihtelu säilyy kuitenkin voimakkaana. Satokauden 2023/24 hintaan liittyy huomattavaa epävarmuutta sotatilanteen pitkittymisen vuoksi. Viljan hinnan nousu vaikuttaa merkittävästi ruuan hintaan globaalisti.

    Valkuaiskasvien tuotantoala lisääntyi viime satokaudella EU-alueella erityisesti, koska ekologisen kesantoalan viljelyyn käyttöönotto tuli mahdolliseksi keväällä. Viljelykasveina ovat lähinnä herne, härkäpapu ja lupiini. Tällä Eurooppa pyrkii nostamaan omaa valkuaisomavaraisuuttaan ja vähentämään tuontiriippuvuutta valkuaiskasveista.

    Viljan viljelyn kehitykseen luovat epävarmuutta lisäksi EU-komission Vihreän kehitykseen ohjelmaan liittyvät Farm to Fork -ohjelma, biodiversiteettiasetus ja ehdotus luonnon ennallistamisasetuksesta. Nämä asetukset voimaan tullessaan vaikuttavat viljelytapoihin muun muassa lannoitemääriä ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoittamalla.

    Kotimaan viljan tuotanto palautuu

    Kotimaan viljasadon ennakoidaan olevan tänä satokautena kohtuullisen hyvä. Viljojen laadussa on alueellista vaihtelua johtuen puintiaikaan sattuneista sateista. Kuluvan satokauden alkaessa kotimaan viljavarastot olivat pienet sekä maatiloilla, teollisuudessa että kaupassa viime vuoden kotimaan heikon sadon vuoksi. Ohraa tuotiin Suomeen noin 115 miljoonaa kiloa viime satokauden aikana, kun normaalivuonna Suomesta on ohraa viety.

    Ohran satomäärä kasvaa tänä satovuonna 33 prosenttia, kauran 53 prosenttia ja vehnän 28 prosenttia Luonnonvarakeskuksen viljasatoarvion mukaan. Myös öljy- ja valkuaiskasvien sato kasvaa ja herneen tuotanto on ennätysmäistä. Viljojen elintarvikekäyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana erityisesti kauran elintarvikekäytön ansiosta. Tämän syksyn syysviljojen kylvöala on keskimääräinen jääden pienemmäksi kuin viime vuoden kylvöala.
    Viljan hinnat nousivat Suomessa Venäjän hyökkäyssodan myötä keväällä 2022 huippulukemiin. Hinnat kääntyivät laskuun toukokuussa. Viljan hintojen lasku on kuitenkin pysähtynyt, ja sekä leipä- että rehuviljan hinnat jäävät tavanomaista korkeammalle tämän satovuoden loppuun saakka. Tuotantopanosten hintojen laskun myötä viljan hinnat hieman laskevat, mutta jäävät tavanomaista korkeammalle myös ennustevuodelle 2023/24.

    EU:n maidon tuottajahinta ohittanut Suomen hinnan, vaikka Suomessakin hinnannousu ennätyksellistä

    Maailmanlaajuinen maidontuotanto on hieman vähentynyt viime vuoden lopusta lähtien, mikä on nostanut maitotuotteiden hintoja. Maidontuotanto on hieman laskenut alkuvuoden aikana, tosin Argentiinassa tuotanto hienoisesti kasvoi. Nousseiden tuotantopanosten kustannusten sekä EU-alueella vallinneen kuivuuden takia globaali maidontuotanto ei kasva tänä vuonna huolimatta korkeista tuottajahinnoista.

    Keskimääräinen maidon tuottajahinta on noussut EU:ssa ennätystasolle. Heinäkuussa raakamaidon hinta ylitti 50 sentin rajapyykin. EU:n raakamaidon hinta on noussut 30 prosenttia tammi-heinäkuun aikana verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. EU:n komission arvion mukaan elokuun lopullisen hinnan arvioidaan nousevan lähemmäs 52 senttiä litralta. Tarjonnan niukkuus sekä lisäksi erityisesti voin, maitojauheen ja juuston lisääntynyt vientikysyntä ja ennätyksellinen vientihinta tukevat tuottajahinnan nousua.

    EU:n maidontuotannon arvioidaan hieman laskevan tänä vuonna. Lypsylehmien määrä on vähentynyt. Kuivat sääolosuhteet ovat heikentäneet nurmirehun laatua, mikä vähentää maitotuotosta. Rehun käyttö on myös vähentynyt kohonneiden kustannusten ja heikentyneen saatavuuden vuoksi. Korkeat tuotantopanosten kustannukset heikentävät maidontuotannon kannattavuutta. Lisäksi uuden CAP-suunnitelman myötä voimaantulevien ympäristöön liittyvien toimien arvioidaan vähentävän maidontuotantoa. 

    Maidon keskimääräinen tuottajahinta Suomessa lähti nousuun viime vuoden jälkipuoliskolla. Nousu on jatkunut tänä vuonna ennätyksellisen nopeaa vauhtia. Kotimaan hinnan nousu on jäänyt poikkeuksellisesti EU:n keskimääräisestä tuottajahinnan noususta jälkeen. Tuottajahinnassa on edelleen nousupainetta kustannusten nousun vuoksi. Tuottajahinnan arvioidaan nousevan 24 prosenttia tänä vuonna.

     
    Maidontuotannon lasku jatkuu tänä vuonna, ja tuotannon ennakoidaan laskevan myös ensi vuonna. Tuotantoa laskee rajusti nousseet tuotantokustannukset ja keskituotoksen vähentyminen. Rehukustannusten nousun myötä tehdyt ruokinnan muutokset vaikuttavat lypsylehmien keskituotoksia vähentävästi. Nurmirehun sato on kuitenkin ollut hyvä helpottaen maitotilojen taloustilannetta, toisin kuin sianlihan- ja siipikarjanlihan tuotannossa, joissa viljan osuus ruokinnassa on suurempi. 

    Kustannusten nousu koettelee erityisesti sian- ja siipikarjanlihantuotantoa

    Sianlihan tuotanto kasvaa Kiinassa, joka on suurin sianlihantuottaja globaalisti. Kiinan oman sianlihantuotannon kasvaessa sen tuontikysyntä vähenee. Tämä on merkinnyt EU:n sianlihan viennin merkittävää laskua. Kiinan menetyksiä on pyritty paikkaamaan lisäämällä vientimääriä EU:sta muihin kohteisiin. Kiina on silti EU:n merkittävin sianlihan vientikohde.

    Korkeat tuotantopanosten kustannukset sekä eläintaudit vähentävät EU:n lihantuotantoa. EU:n sianlihantuotannon arvioidaan laskevan tänä vuonna. Tuotanto on laskenut erityisesti suurissa tuottajamaissa; Saksassa, Puolassa ja Italiassa. EU:n sianlihan vientinäkymät ovat heikentyneet, sillä Kiinan tuontikysyntä on laskenut rajusti. Sianlihan vientimäärä väheni noin neljänneksellä ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Lisäksi afrikkalainen sikarutto ja kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntyminen vaikuttavat tuotannon laskuun korkeiden tuotantopanosten kustannusten lisäksi.

    EU:n naudanlihantuotannon arvioidaan hieman laskevan tänä vuonna. Naudanlihan hinta EU:ssa on viime vuodesta lähtien noussut voimakkaasti johtuen niukasta tarjonnasta ja koronarajoitusten purkamisen jälkeisestä kysynnän elpymisestä. Korkea hinta ja tuotantopanosten kustannukset voivat johtaa teurasmäärien kasvuun tuottajien lopettaessa tai vähentäessä tuotantoa.

    Broilerin korkeasta hinnasta huolimatta EU:n siipikarjanlihan tuotannon ei arvioida nousevan tänä vuonna. Broilerin hintakehitykseen ovat vaikuttaneet tuotannon niukkeneminen, hyvä kysyntä ja korkeat kustannukset. Erityisesti energian ja rehun kustannukset rajoittavat tuotannon kasvua. Lisäksi osassa Eurooppaa esiintyy lintuinfluenssaa, mikä myös rajoittaa EU:n siipikarjantuotannon kasvua. 

    Tuotantopanosten hintojen raju nousu vaikuttaa myös lihantuotantoon Suomessa. Siipikarjan- ja sianlihantuotannossa ostorehun hinta on noussut merkittävästi. Siipikarjanlihan tuotannon arvioidaan kasvavan maltillisesti kysynnän kasvua seuraten 1,5 prosenttia. Sianlihantuotanto laskee 4 prosenttia tänä vuonna kasvavien kustannusten sekä pienenevän kotimaisen kulutuksen ja viennin takia.  Naudanlihantuotanto on sidoksissa maidontuotantoon ja siellä tapahtuvaan lypsylehmien määrän vähentymiseen. Energian, lannoitteiden, rehujen ja sähkön hinnan nousun myötä, tuotannon arvioidaan laskevan 1,5 prosenttia tänä vuonna. 

    Kotimaan lihan tuottajahinnat lähtivät nousuun viime vuoden lopussa. Nousu on kiihtynyt merkittävästi tänä vuonna. Tuottajahintoja nostamalla lihatalot ovat vastanneet rajusti nousseisiin kustannuksiin ja pyrkineet varmistamaan kotimaisen lihan saatavuutta. Vaikka tuottajahinnat ovatkin nousseet merkittävästi, nousupaine jatkuu silti kustannusten nousun myötä. Lihan tuottajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna naudanlihan osalta 21 prosenttia, sianlihan 27 prosenttia ja siipikarjanlihan 28 prosenttia. Tuottajahinnat pysyvät tavanomaista korkeammalla myös ensi vuonna.

    Maatalouden yrittäjätulo säilyy heikkona

    Maatalouden akuutti kannattavuuskriisi on pitkittynyt. Viime vuonna romahtanut yrittäjätulo  säilyy tänä vuonna nimellisesti edellisvuoden tasolla, jos yrittäjätulossa ei oteta huomioon valtion keväällä myöntämää maatalouden kriisitukipakettia. Kriisitukipaketti nostaa yrittäjätuloa tänä vuonna, mutta sen reaalista arvoa heikentää nopea inflaatiovauhti. Yrittäjätulon arviointiin sisältyy suurta epävarmuutta sekä hintasuhteiden että tuotantopanoskäytön osalta. Korkea kustannusten taso lisää maataloustuotantoon kohdistuvia riskejä ja tulee kasvattamaan kannattavuuden polarisaatiota tilojen sekä eri tuotantosuuntien välillä.

    Tulot markkinoilta kasvavat tänä vuonna sekä kasvinviljelyssä että kotieläintuotannossa. Viljanviljelyssä tulot markkinoilta kasvavat tänä vuonna merkittävästi viljan hintojen ollessa huomattavasti viime vuotta korkeammalla. Viljan tuotantokustannukset pysyvät tavanomaista korkeampina tuotantopanosten korkeiden hintojen myötä. Myös kotieläintalouden tulot markkinoilta kasvavat, kun tuottajahinnat nousevat ennätyksellisen nopeasti. Tuotantopanosten korkea hintataso heikentää kannattavuutta. 

    Maatalouden tuet säilyvät vuonna 2022 edellisvuosien tasolla, mutta uuden ohjelmakauden myötä maatalouden kokonaistukimäärän arvioidaan lievästi kasvavan. Vuosi 2022 on toinen ja samalla viimeinen siirtymävaiheen vuosi EU:n CAP 2014–2020 ohjelmakautta. Vuoden 2023 alussa Suomessa alkaa CAP2023–2027 ohjelmakauden toimeenpano. Uuden ohjelmakauden tukipolitiikan muutokset kohdistuvat ennen kaikkea ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin liittyvään sääntelyyn. Maaliskuussa julkaistu ja EU:n komission hyväksymä Suomen hallituksen tukipaketti maataloudelle, 300 miljoonaa euroa helpottaa akuuttia kustannuskriisiä jonkin verran tänä vuonna. Tukipaketista realisoituu maksettavaksi eri tukimuotoina tänä vuonna noin 200 miljoonaa euroa, mikä on otettu huomioon yrittäjätulon ennusteen arvioinnissa. 

    Ensi vuonna yrittäjätulon arvioidaan olevan tätä vuotta suurempi, mutta pitkän aikavälin kannattavuusongelmaan ei juuri tule parannusta. Kriisitukipaketin noin 100 miljoonaa euroa realisoituva osuus helpottaa hieman maatilojen taloustilannetta vuonna 2023. Ensi vuonna yrittäjätulossa näkyvät tuotantopanosten hintojen lasku sekä tuottajahintojen pysyminen tavanomaista korkeammalla tasolla.  

    Ruuan hinnan nousun huippu nähdään loppuvuonna, ensi vuonna nousuvauhti hidastuu  

    Ruuan hinnan ennakoidaan tänä vuonna nousevan vuositasolla keskimäärin 11 prosenttia, kun yleisesti kuluttajahintojen ennakoidaan nousevan tänä vuonna 7,5 prosenttia (PTT:n kansantalousennuste 15.9.2022). Ruuan hinnan nousun huippu ajoittuu lähikuukausiin; loppuvuonna nähdään jopa 15–20 prosentin inflaatiokuukausia. Ruuan hintojen nousu on merkittävä yleistä inflaatiota nostava ajuri sähkön hinnan ja korkojen nousun lisäksi.  Ensi vuonna ruuan hinnan nousuvauhti hidastuu. Ruuan hinnan arvioidaan nousevan ensi vuonna keskimäärin 3 prosenttia. Alkuvuodesta nähdään vielä korkeita nousuprosentteja. Vuoden 2023 lopulla ruuan hinnan arvioidaan hieman laskevan, mutta hintataso säilyy silti huomattavasti totuttua korkeampana.

     
    Tänä vuonna ruuan hinta nousee poikkeuksellisen nopeasti. Huhtikuussa ruuan hinnan nousu ohitti jo yleisen inflaatiovauhdin. Elokuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinta nousi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan 12,5 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden elokuuhun. Hintojen nousun taustalla on tuotantopanosten kustannusten nousu sekä maataloudessa että elintarviketeollisuudessa. Kustannusten nousu siirtyy kuluttajahintoihin viiveellä ja pidemmälle aikajaksolle jakautuen johtuen muun muassa kaupan ja teollisuuden välisistä sopimuskäytännöistä. Tänä vuonna sopimuksia on kuitenkin tarkasteltu osin uudelleen kesken sopimuskausien. Syksyn ja talven aikana sähkön hinta on merkittävä kustannuksia nostava tekijä niin maataloudessa, elintarviketeollisuudessa kuin kaupassakin, ja sen tuotantokustannuksia nostavat vaikutukset kumuloituvat ruuan tuotantoketjussa. Ensi vuonna on odotettavissa tavanomaista tasoa suurempia mutta nykyiseen inflaatiovauhtiin nähden kohtuullisia palkkaratkaisuja. Ensi vuonna hintojen nousuvauhtia tulee hidastamaan kustannuspiikkien taittuminen, mutta yleisesti kustannukset jäävät tavanomaista tasoa korkeammalle ennustekauden aikana.

    PTT:n ennusteessa on seurattu erityisesti lihan, maitotuotteiden sekä viljan ja leipätuotteiden hintakehitystä. Näillä ryhmillä on suurin painoarvo ruuan hintamuutosta mittaavassa Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksissä. Lihan sekä maitotuotteiden hintojen arvioidaan nousevan loppuvuonna yli 20 prosenttia. Koska alkuvuonna hintamuutokset ovat olleet hitaampia, vuoden 2022 hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin lihan osalta 14 prosenttia ja maitotuotteiden, juuston ja kananmunien osalta 13 prosenttia. Myös vilja ja leipätuotteet -ryhmässä hintojen nousu kiihtyy edelleen loppuvuotta kohden; keskimäärin hinnat nousevat tänä vuonna 10 prosenttia. Merkittävää hintojen nousua nähdään myös vihanneksissa syksyn ja talven aikana, kun sähkön hinta nostaa merkittävästi kasvihuonetuotannon kustannuksia. Kustannusten nousu voi johtaa kasvihuonetuotantoalan pienemiseen, mikä vähentää kotimaista tarjontaa kasvihuonetuotteissa. Tuoteryhmien sisällä on suurta vaihtelua eri tuotteiden hintakehityksessä.

      
    Ruuan hinnan nousu on yltänyt kaksinumeroisiin prosenttilukuihin laajasti Euroopassa viime kuukausien aikana. Elokuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat EU:ssa keskimäärin 14 prosenttia ja euroalueella 12,4 prosenttia. Tanskassa vuosimuutos oli elokuussa 15,9 prosenttia, Saksassa 15,5 prosenttia ja Ruotsissa 14,3 prosenttia. Monissa maissa on ennakoitu, että tämän vuoden ruokainflaation huippua ei vielä ole nähty. Suomi seuraa EU:n keskimääräistä hintakehitystä viiveellä.

    Kuluttajien ostovoima heikkenee merkittävästi tänä vuonna, kun poikkeuksellisen korkea inflaatio laskee palkansaajien reaaliansioita. Kuluttajat reagoivat nouseviin ruuan hintoihin kulutuksen määrää ja rakennetta sopeuttamalla. Ruuan hinnan nousun vaikutukset yhdessä sähkön hinnan ja korkojen nousun kanssa heikentävät kotitalouksien taloustilannetta erityisesti lähikuukausien aikana. Ensi vuonna kuluttajien reaalisen ostovoiman odotetaan kasvavan palkankorotusten, eläkkeiden nousun ja hidastuvan inflaation seurauksena.

    Elintarviketeollisuudella edelleen paine siirtää kustannusten nousua myyntihintoihin 

    Maatalousraaka-aineiden, muiden raaka-aineiden, energian, pakkausmateriaalin ja logistiikan kustannukset ovat nousseet elintarviketeollisuudessa merkittävästi tänä vuonna. Maatalouden tuottajahintojen merkittävillä korotuksilla jalostava teollisuus on varmistanut maatalousraaka-aineen saatavuuden jatkuvuutta. Teollisuudella on edelleen paine siirtää kustannusten nousua myyntihintoihin.  Elokuussa elintarviketeollisuuden tuottajahinta nousi vuositasolla 20 prosenttia. Myös elintarviketeollisuudessa sähkön hinnan nousu on merkittävä kustannuksia nostava tekijä lähikuukausina. Samoin osalle toimijoista maakaasun korkea hinta näkyy kustannustasossa, sillä maakaasua ei ole kokonaan pystytty lyhyessä ajassa korvaamaan muilla energianlähteillä.

    Elintarvikkeiden hintojen nousu näkyy elintarviketeollisuuden liikevaihdon nopeana kasvuna; liikevaihdon kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin teollisuudessa keskimäärin. Tuotannon volyymin arvioidaan hieman pienenevän. Hintojen nousu pienentää myynnin määrää vähittäiskaupassa, samoin viennissä volyymi pienenee. Pandemiarajoitusten purkaminen on toisaalta palauttanut kysyntää ruokapalveluissa. Julkisten ruokahankintojen osalta pitkät sopimusjaksot hidastavat kustannusten nousun siirtymistä hintoihin.  Ensi vuonna liikevaihdon kasvu pienenee, kun hintojen nousu hellittää.  

    Elintarviketeollisuudessa tulee myös reagoida kulutuskäyttäytymisen muutoksiin, kun kuluttajat sopeuttavat ostokäyttäytymistään ostovoiman heiketessä. Esimerkiksi lihatuotteiden hintojen nousun ennakoidaan hieman nopeuttavan naudanlihan kulutuksen vähenemistä. Sianlihan kulutus laskee mutta vähemmän jyrkkänä verrattuna viime vuosiin. Siipikarjanlihan kulutuksen odotetaan ohittavan sianlihan kulutuksen tänä vuonna.

    Elintarvikkeiden tuonnin arvo kasvaa merkittävästi enemmän kuin viennin arvo

    Elintarviketuonnin arvo kasvaa tänä vuonna jopa 22 prosenttia. Tuonnin arvoa kasvattaa tuontihintojen merkittävä nousu, tuonnin palautuminen ravintolasektorille koronarajoitusten poistuttua sekä edellisvuotta suurempi viljan tuonti. Tuonnin arvo kasvaa viennin arvoa enemmän, mikä kasvattaa sektorin kauppataseen alijäämää. Elintarvikeviennin arvo kasvaa tänä vuonna 15 prosenttia. Elintarvikeviennin kasvu johtuu pääasiassa vientihintojen noususta, sillä vientimäärän ennakoidaan hieman jopa laskevan.

     
    Maitotuotteissa vientihintojen nousu nostaa merkittävästi viennin arvoa. Lihan ja lihatuotteiden osalta taas nähdään merkittävää kasvua tuonnin arvossa. Tuonnin arvon kasvuun vaikuttaa sekä tuontihintojen merkittävä nousu että lihatuotteiden tuontimäärän kasvu ravintolasektorin ja tapahtumapalvelujen palauduttua pandemiarajoituksista. Lihatuotteiden osalta viennin volyymi kääntyy laskuun; sianlihan vienti Kiinaan vähenee edelleen, toisaalta uutena avauksena on siipikarjanlihan vienti Etelä-Koreaan. Viime vuoden heikko viljasato ja kotimaisten viljavarastojen pienentyminen edellisvuoden heikon sadon vuoksi on vähentänyt viljan vientiä tänä vuonna. Ensi vuonna viljatuotteiden vienti kasvaa.

    Keskeiset ennustemuuttujat:

      2021 2022e 2023e
    Leipävehnän tuottajahinta (1) 59% -2% -10%
    Rehuohran tuottajahinta (1) 76% -3% -11%
    Kauran tuottajahinta (1) 74% -2% -16%
    Sianlihan tuottajahinta -4% 27% 1%
    Naudanlihan tuottajahinta 2% 21% 2%
    Siipikarjanlihan tuottajahinta 0% 28% 2%
    Maidon tuottajahinta 1% 24% 4%
    Lannoitteiden hinnat 43% 100% -20%
    Elintarvikkeiden hinnat (elintarvikkeet + alkoholittomat juomat) 0,6% 11% 3&
    Elintarviketeollisuuden liikevaihto 3,2% 12% 2%
    Elintarvikeviennin arvo 2,6% 15% 4%
    Elintarviketuonnin arvo 2,4% 22% 5%

    (1) Tuottajahinta on satovuoden hinta 2021/22, 2022/23e ja 2023/2024e