- Ruokamarkkinat
Ruuan voimakas hinnannousu on taittumassa, maatalouden yrittäjätulo kääntyy laskuun
Ruuan hinnan nousupaineet hellittävät. Ruuan hinta kääntyy ensi vuonna maltilliseen laskuun, mutta hintataso pysyy edelleen verraten korkeana. Elintarviketeollisuuden volyymi laskee edelleen tänä vuonna, ja viennin kasvunäkymä säilyy heikkona. Ruokaketjuun tuleva rahavirta kääntyy laskuun ensi vuonna. Tämä näkyy maatalouden markkinatulojen pienenemisenä heikon viljasadon vaikutusten lisäksi.
Maa- ja elintarviketalouden ennusteessa oletetaan, ettei Venäjän hyökkäyssodassa tapahdu merkittäviä muutoksia ennustekauden aikana. Talouden epävarmuus ja epävakaa geopoliittinen tilanne heijastuvat markkinoihin edelleen. Tilannekuva voi muuttua nopeasti, mistä voi seurata markkinahäiriöitä ja heilahteluita maailmanmarkkinahintoihin.
Sisällysluettelo
Tuotantopanosmarkkinat tasapainottumassa
Maatalouden keskeisten tuotantopanosten hinnat ovat olleet laskussa koko alkuvuoden ja palautuneet lähes Ukrainassa käytävää sotaa edeltävään tilanteeseen. Markkinoiden palautumisesta huolimatta hintataso jää vuonna 2023 tavanomaista korkeammalle tasolle verrattuna vuoden 2021 syksyyn, jolloin tuotantopanoshinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun.
Lannoitteiden hinnoista on tultu jyrkästi alas Suomessa alkuvuoden aikana viime vuoden lopun hintatasosta. Typpilannoitteiden osalta hintatason laskuun on vaikuttanut maakaasun hinnan tasaantuminen, eikä viime vuoden kaltaisia hintapiikkejä ole odotettavissa. Myös kansainvälisesti lannoitteiden hinnat ovat laskeneet fosfaattikiveä lukuun ottamatta. Elokuussa lannoitteiden raaka-aineiden hinnat nousivat hieman kansainvälisillä markkinoilla, ja hintataso on pysynyt kesän hintoja korkeammalla: fosfori nousi korkeimmilleen sitten huhtikuun, myös urean ja maakaasun hinnat nousivat. Suomessa lannoitteiden hinnat laskevat tänä vuonna noin kolmanneksella viime vuodesta. Vuonna 2024 lannoitteiden hinnat laskevat maltillisesti.
Myös muiden keskeisten tuotantopanosten kuten rehujen ja polttoaineiden hinnat ovat olleet laskusuunnassa. Heikkolaatuinen kotimaan viljasato lisää rehuviljan tarjontaa, ja hinta laskee loppuvuoden ja ensivuoden aikana. Viljantuonti Ukrainasta Eurooppaan sekä Euroopan viljasadon heikko laatu saattavat myös tuoda enemmän rehuviljaa markkinoille. Vuositasolla rehujen hinnat laskevat tänä vuonna maltillisesti.
Maatalouden energian hintataso Suomessa on ollut laskussa tänä vuonna. Raakaöljyn hinta on kuitenkin noussut heinäkuusta lähtien luoden nousupaineita energiakustannuksiin. Hintojen nousu näkyy erityisesti ensi vuonna, mikäli öljyn hinta pysyy alkuvuotta korkeammalla. Sähkön hinta on laskenut huomattavasti viime vuodesta sähkömarkkinoiden rauhoituttua. Olkiluoto 3:n käynnistyminen sekä maakaasuvarastojen hyvä tilanne Keski-Euroopassa ovat tukeneet sähkön hinnan laskua. Lyhytaikaisia hintapiikkejä tullaan kuitenkin näkemään tulevan talven aikana.
Rehulaatuisen vehnäsadon osuus poikkeuksellisen suuri maailmalla
Maailman kokonaisviljasadon ennustetaan hieman kasvavan viime kauden ennätyssadosta. Maissi ja riisi muodostavat suurimman osan tästä kasvusta, kun taas vehnäsadon odotetaan vähenevän. Myös kokonaisviljankulutuksen ennakoidaan kasvavan. Globaali kasvu johtuu ensisijaisesti ruuan kysynnästä ja biopolttoaineisiin käytetystä viljasta, kun taas rehun käytössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia vähenevän eläinmäärän takia. Tuotannon kasvu on suurempaa kuin kysynnän kasvu, ja näin ollen varastot hieman kasvavat. Varastot kattavat lähes kolmanneksen kulutuksesta, mikä vähentää hintojen vaihtelua.
Kokonaisvehnäsadon ennakoidaan laskevan viime kauden ennätyssadosta. Tuotannon laskusta suurimman osan selittävät Kanadan, EU:n, Australian ja Kiinan satomäärät. Toisaalta Intian, Argentiinan ja Ukrainan satomäärien ennakoidaan olevan odotettua suurempia, mutta nekin vain osittain korvaavat laskua muiden maiden satotasoissa. Vehnän kulutus on suurempaa kuin tuotanto, jolloin loppuvarastot pienenevät erityisesti suurissa vientimaissa. Suurimmat viljojen ja erityisesti vehnän hintoihin vaikuttavat tekijät ovat epävarmuus Mustanmeren alueella ja El Niño Australiassa. Vaikka epävarmuustekijät ennakoidaan hintoihin, pienemmätkin markkinahäiriöt heiluttavat vehnän hintoja suhteellisen paljon. Vehnän maailmanmarkkinahintojen ennakoidaan vielä laskevan.
Maissin tuotannon odotetaan kasvavan ennätyssuureksi, ja samalla kulutus myös kasvaa, mutta vähemmän kuin tuotanto, jolloin loppuvarastot kasvavat laskien hintoja. Kauden ja sadonkorjuun edetessä tuotantomääräennusteita on kuitenkin laskettu erityisesti Euroopassa, Kiinassa ja Venäjällä. Myös soijan tuotannon odotetaan kasvavan viime kaudesta. Kasvun taustalla on Etelä-Amerikan ja erityisesti Brasilian voimakas tuotannon lisääminen ja Argentiinan tuotannon palautuminen. Kulutus kasvaa vähemmän kuin tuotanto, jolloin varastot hieman kasvavat laskien hintoja.
Riisin globaali tuotanto kasvaa kulutuksen pysyessä lähes muuttumattomana, joten varastot ovat vakaat. Tuontikysynnän ansiosta riisin hinnat ovat olleet jo pitkään nousussa, ja Intian viennin rajoittamisella on hintoja nostava vaikutus. Toisaalta suurimmat tuojamaat pystyvät ajoittamaan ostojaan tasapainottaen hintakehitystä.
Euroopan viljantuotanto kasvaa hieman huolimatta viljelypinta-alan pienenemisestä. Satomäärien kannalta ruis ja ruisvehnä kärsivät suurimmat tappiot, kun taas ohralla ja maissilla päästään hyviin satomääriin. Vehnän satotaso ylittää juuri ja juuri viime kauden heikon sadon. Koska sadonkorjuun aikaan useassa jäsenmaassa on satanut poikkeuksellisen runsaasti, rehuviljan osuus markkinoilla lisääntyy ja siten korvaa esimerkiksi maissin rehukäyttöä. Vaarana on, että osa viljasadosta ei täytä edes rehuviljan laatuvaatimuksia. Euroopan öljykasvituotanto kasvaa hieman lähinnä kasvavien soijan ja auringonkukkasatojen myötä.
Euroopan kokonaisviljankäytön ei odoteta merkittävästi muuttuvan kulutuksen ja teollisuuskäytön hienoisen kasvun sekä vähenevän rehukäytön myötä. Tuonnin väheneminen erityisesti Ukrainasta ja lähes ennallaan pysyvä vienti yhdessä edellä mainittujen tekijöiden kanssa tulevat pienentämään viljan varastoja kaudella 2023/2024. Varastot ovat kuitenkin keskimäärin hyvät verrattuna edellisiin kausiin.
Ukrainan viljantuotannon kapasiteetti on epävarmaa tulevalle 2024/25 satokaudelle. Viljantuotantoa rajoittaa viljelypinta-alan pieneneminen Venäjän miehittämien alueiden vuoksi, työvoiman saatavuusongelmat sekä heikko lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden saatavuus.
Heikko viljan laatu kasvattaa leipäviljan ja rehuviljan välistä hintaeroa
Kotimaan viljasato jäänee viidenneksen normaalisadon määrästä, noin 2,9 miljardiin kiloon. Ohran sato oli sekä määrältään että laadultaan heikko, kauran sato oli määrällisesti tavanomainen mutta laadultaan erittäin heikkoa. Rukiilla sekä satomäärä että laatu olivat hyviä. Sääolosuhteet olivat vuoden aikana viljelykasvien kannalta vaikeat. Kevään pitkä kuiva kausi vaikeutti itämistä, heinäkuun runsaat sateet jatkuivat elokuussa syyskuun alkuun saakka. Sadonkorjuu oli vaikeaa peltojen ollessa osassa Suomea märkiä, viljat lakoontuivat paikoin ja kasvustoissa oli tähkäidäntää ja homekasvustoa. Herneen ja härkäpavun sadonkorjuuta vaikeutti vahva lakoontuminen ja rikkakasvien runsas lisääntyminen kasvustoissa. Syysviljojen kylvöä hidasti puintien viivästyminen. Määrällisesti satomäärä riittää kattamaan kotimaisen käytön, joka on 2,6 miljardia kiloa. Epävarmuutena on, riittääkö viljan laatu täyttämään elintarvikekelpoisuuden. Tätä helpottaa kuitenkin satokauden alussa olleet suuret viljan alkuvarastot.
Viljan hinnat ovat laskeneet viime vuoden huippuhinnoista. Leipäviljan ja rehuviljan hintaerot kasvavat tänä satovuonna. Rehuviljan hinnat laskevat reilun neljänneksen verrattuna viime satovuoden keskihintoihin, leipäviljan hinnat laskevat myös, mutta vähemmän kuin rehuviljan. Runsaat sateet heikensivät viljojen laatua, ja iso osa leipäviljaksi tarkoitettua viljaa jää rehulaatuiseksi. Osa viljasadosta ei täytä myöskään rehulaadun vaatimuksia hometoksiinien ja tähkäidännän vuoksi, jolloin vilja menee energiakäyttöön poltettavaksi.
Kiinan hidastuva talous heikentää maidon kysyntää maailmalla
Maidon kysyntään maailmanlaajuisesti tuo epävarmuutta heikko yleinen taloustilanne erityisesti Kiinassa. Maitotuotteiden vientikilpailu on kiristynyt maitojauheiden ja voin osalta. Maidontuotanto kasvaa kuitenkin maailmanlaajuisesti, mikä tuottaa laskupaineita raakamaidon hintaan.
Yhdysvalloissa maidontuotanto kasvaa hienoisesti tänä ja ensi vuonna. Myös kysyntä Yhdysvalloissa kasvaa huolimatta kuluttajahintojen noususta. Maidontuottajien katemarginaalit kuitenkin kaventuvat, koska tuotantokustannukset pysyvät korkeina ja maidon tuottajahinta on laskusuuntainen. Aasian kysyntä on heikentynyt, ja erityisesti Euroopan ja Uuden-Seelannin tahoilta vientikilpailu on kiristynyt. Australian vahva maidon tuottajahinta kääntää vähentyneen maidontuotannon kasvuun sen omilla maitomarkkinoilla ensi vuonna. Kiinan oma maidontuotanto kasvaa edelleen, samalla kuitenkin kysyntä on heikkoa Kiinan talouden heikkenemisen vuoksi.
EU:n maidontuotanto laskee hienoisesti vajaan prosentin vuonna 2023. Tuotanto kääntyy nousuun ensi vuonna. Korkeat jalostuskustannukset rajoittavat maitojauheen tuotantoa, ja samalla esimerkiksi juuston ja voin kulutuksen kasvua heikentää kuluttajien siirtyminen edullisempiin tuotteisiin. EU:n rasvattoman maitojauheen vienti kuitenkin lisääntyy hieman. Voin ja tuoremaitotuotteiden vienti laskee hintojen nousun vuoksi. EU:n raakamaidon hinta laski tammikuusta heinäkuuhun 16 prosenttia, hinta on edelleen laskusuuntainen.
Suomen maidon tuottajahinta palautunut EU:n keskihinnan yläpuolelle
Suomen maidontuotanto laskee vajaan kahden prosentin vuosivauhtia tänä vuonna, ensi vuonna lasku hidastuu. Tuotannon lasku johtuu lähinnä maitotilojen määrän vähenemisestä. Erityisen merkittävää tänä vuonna on luomumaidon tuotannon väheneminen noin kuusi prosenttia luomumaitotilojen lopettaessa luomutuotannon. Syynä tähän on luomumaidon kysynnän hiipuminen samoin kuin muidenkin luomutuotteiden. Luomutuotannon määrän vähenemistä on lisännyt myös tiloille kohdistuva kasvava tuki- ja valvontabyrokratia.
Suomen maidon keskimääräinen tuottajahinta ylitti jo keväällä EU:n keskimääräisen tuottajahinnan. Elokuussa maidon hinta oli 43,58 senttiä/kg EU-maissa ja Suomessa noin 52 senttiä/kg. Maidon hinta on kuitenkin laskusuuntainen ennustekaudella seuraten EU:n hintakehitystä. Tänä vuonna maidon tuottajahinta vuositasolla kuitenkin nousee vielä noin kuusi prosenttia.
Siipikarjanlihan tuonti EU:hun tuo laskupaineita tuottajahintoihin
EU:n siipikarjanlihan tuonnin huomattava lisääntyminen Ukrainan kaupan vapauttamisen seurauksena on yhdessä vakaan tuotantomäärän kanssa lisännyt siipikarjanlihan kokonaisvolyymia markkinoilla ja laskenut hintoja. Lisäksi Brasilia ja Thaimaa, joissa lintuinfluenssa ei ole vaikuttanut broilerin tuotantoon, tuovat suuria määriä siipikarjanlihaa EU:hun. Toisaalta tuonnin voimakas väheneminen Isosta-Britanniasta tasapainottaa tilannetta. Yhdessä lintuinfluenssasta johtuvien vientirajoitusten kanssa lisääntynyt tuonti EU:hun on kasvattanut halvemman broilerin tarjontaa, mikä ei vastaa paikallisen tuotannon kustannuksia eikä vaatimuksia, mutta luo silti laskupainetta tuottajahintoihin.
Sianlihan vientikysynnän romahdus yhdistettynä nouseviin rehuhintoihin romahdutti EU:n porsaan tuotannon vuonna 2022. Tämä aiheutti uuden tuotantosyklin, mikä nosti porsaiden, lihasikojen ja emakoiden hintaa vuoden 2022 jälkipuoliskolta tämän vuoden ensimmäiseen puoliskoon asti. Samaan aikaan rehujen hinnat laskivat vuoden 2022 huipputasoista. Kohonneiden tuottajahintojen ja alenevien rehukustannusten välinen ajoitus paransi tuotannon katemarginaaleja, minkä ansiosta kannattavuus parani ja tuotannon väheneminen hidastui. Nykyisessä maailman tilanteessa kuitenkin vain osa tuottajista tulee lisäämään tuotantoa, ja suurin osa tulee keskittymään nykyisen tason säilyttämiseen. Tämä ei riitä tasapainottamaan vuoden ensimmäisen puoliskon merkittäviä teurasmäärien laskua. Kokonaisteuras- ja eläinmäärän vähenemisen myötä EU:n sianlihantuotannon ennustetaan laskevan vuosina 2023 ja 2024.
EU:n sianlihasektori kohtaa vähenevää kysyntää niin viennin kuin sisämarkkinankin osalta. Kulutusta siirtyy osin siipikarjanlihan puolelle. Viennin osalta Kiinan kysynnän hiipumista ei ole vielä täysin saatu paikattua muilla vientikohteilla. Lisäksi korkea hinta heikentää EU:n kilpailukykyä matalamman hintatason isoja viejämaita kuten Yhdysvaltoja ja Kanadaa sekä Brasiliaa vastaan. Erityisesti Brasiliassa paranevat katemarginaalit, uudet vientimarkkinat ja kasvava kysyntä tulevat lisäämään tuotantoa merkittävästi. Lisäksi afrikkalainen sikarutto (ASF) haittaa merkittävästi sianlihan vientiä EU:n ulkopuolelle. ASF:n vaikutukset näkyvät myös EU:n sisämarkkinoilla saatavuusongelmien vuoksi syntyvien uusien kauppasuhteiden myötä. Koska tuottajat keskittyvät tuotannon säilyttämiseen, hintojen kausivaihtelu tulee jäämään pois. Näiden syiden vuoksi sianlihan hinta tulee vähenevästä kysynnästä huolimatta jäämään korkealle tasolle EU:ssa.
Naudanlihan maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan väliset suhteet ovat jakaneet maailmanmarkkinat hintojen kehityksen osalta kolmeen osaan. Yleisenä teemana on naudanlihan kysynnän väheneminen. Euroopassa ja Kanadassa naudanlihan hinta pysyy vakaana korkealla tasolla, koska tarjonta vähenee yhtä paljon kysynnän kanssa. Muualla maailmassa – kuten Australiassa – merkittävästi lisääntynyt tarjonta ja täydet varastot taas laskevat hintoja. Näistä poikkeuksena ovat kuitenkin Yhdysvallat, jossa tarjontaa vahvempi kysyntä nostaa hintaa. Näillä hintasuhteiden kehityksillä tulee olemaan vaikutuksia naudanlihan maailmankauppaan.
EU:n naudanlihan tuotannon ennakoidaan vähenevän tänä vuonna huolimatta korkealla tasolla olevista tuottajahinnoista ja palautuvista rehukustannuksista. Myös kulutuksen ennakoidaan vähenevän tänä vuonna. Näiden vuoksi naudanlihan hinta pysyy vakaana korkealla tasolla, mikä vaikuttaa negatiivisesti naudanlihan ja erityisesti ruhojen vientiin.
Suomen siipikarjanlihan tuotanto vähenee tänä vuonna
Siipikarjanlihantuotanto hienoisesti vähenee tänä vuonna. Ensi vuonna tuotanto kääntyy jälleen nousuun. Siipikarjanlihalle on vientikysyntää muun muassa Etelä-Koreassa. Myös kotimaan kulutuksen ennakoidaan vieläkin kasvavan siipikarjanlihan korvatessa punaista lihaa. Tähän kysyntään vastataan osittain tuotantokapasiteettia lisäämällä, mutta niin EU:n kuin Suomenkin markkinoille kuitenkin myös tuodaan siipikarjan lihaa.
Naudanlihantuotannon odotetaan vähenevän prosentin verran, vaikka kahdella ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto on kasvanut. Alkuvuonna voimaan tulleet uudet eläintukiehtojen viitepäivät viivästyttivät nautojen teurastuksia ja viitepäivän jälkeen teurastukset ruuhkautuivat, joita puretaan edelleen. Ruuhkautuneisuuden lisäksi naudanlihan kulutuksessa tapahtunut lasku vähentää myös tiloilta teuraaksi lähtevien eläinten määrää. Erityisesti arvo-osien hidas liikkuvuus ketjussa vaikeuttaa tilannetta edelleen. Lisäksi tuotannon eläin- ja tilamäärä vähenee sekä nautakarja- että lypsylehmätaloudessa.
Sianlihantuotannon odotetaan tänä vuonna vähenevän seitsemän prosenttia. Toisaalta parantuneiden taloudellisten näkymien takia tuotannon väheneminen hidastuu tänä ja ensi vuonna. Sika-alan suurimpana uhkakuvana tällä hetkellä nähdään ASF:n leviäminen Suomeen. Vientikanavien katkeaminen Aasian maihin yhdistettynä hienoiseen ylituotantoon olisi kriittinen isku tuottajahinnoille, teollisuudelle ja tuotannolle.
Naudanlihan tuottajahinta nousee tänä vuonna 7 prosenttia, sianlihan 8 prosenttia ja siipikarjanlihan 7,5 prosenttia. Ensi vuonna hinnat laskevat nykyiseltä korkealta tasolta.
Maatalouden yrittäjätulo laskee, vaikka tuotantokustannukset pienenevät
Maatalouden yrittäjätulo (1) laskee tänä ja ensi vuonna tuottajahintojen laskiessa ja tuotantopanosten hintojen pysyessä totuttua korkeammalla tasolla. Maatalousyrittäjien tulot markkinoilta kasvoivat viime vuonna merkittävästi, kun tuottajahinnat nousivat historiallisen korkeiksi. Tänä vuonna tulot markkinoilta pienenevät jonkin verran, mutta jäävät silti selvästi pidemmän ajan keskiarvoa korkeammalle. Markkinatulojen pieneneminen on seurausta tuottajahintojen laskusta. Kulut pienenevät tänä vuonna erityisesti lannoitteiden, rehujen ja energian hintojen laskun myötä, mutta samalla muun muassa korkotason nousu ja työntekijöiden palkkakustannukset kasvattavat maatalouden kuluja. Maatilojen väliset erot ovat vaihtelevia taloudellisten tulosten osalta. Osa tiloista menestyy merkittävästi muita paremmin.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uuden rahoituskauden (CAP2027) toimeenpano käynnistyi vuoden 2023 alussa. Rahoituskauden myötä maataloustukien maksuaikataulut osittain muuttuivat. Erityisesti luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksen maksut siirtyivät syyskuulta joulukuulle, mikä heikentää tilojen maksuvalmiutta tänä syksynä. Kokonaisuudessaan tukimäärä laskee hieman verrattuna edelliseen rahoituskauteen. Viime vuoden valtion kriisitukipaketista maksettu noin 200 miljoonan euron osuus paransi yrittäjätuloa vuonna 2022. Maksamaton osuus, noin 80 miljoonaa euroa jakautuu useaan eri kohteeseen vuosille 2023–2026, joten sen vaikutus jäänee vähäiseksi yrittäjätulolaskelmassa. Keväällä 2023 hyväksytyn määräaikaisen lannoite- ja sähkötuen vaikutus jäi myös vähäiseksi määrärahan vähäisen käytön vuoksi.
Maatalouden investointitahti on voimakkaasti hiipunut kustannustason ja korkotason nousun myötä. Lisäksi investointien aloittamista on hidastanut EU-rahoituskauden vaihdos sekä metsäkatoasetukseen liittynyt epäselvyys nautakarjatilojen osalta. EU-rahoituskauden käynnistyttyä ja päätöksenteon päästyä alkuun rakentaminen käynnistyy, mutta maatalouden investointinäkymä säilyy heikkona ennustekaudella. Maatalousalan investointeja hidastaa heikon kannattavuuden luoma epävarmuus investointien onnistumisesta.
Ruuan hinnan nousupaineet hellittävät
Elintarvikkeiden hintojen nousu alkaa viimein laantua niin Suomessa kuin Euroopassakin. Suomessa ruoka (elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat) on Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan noin 20 prosenttia kalliimpaa kuin kaksi vuotta sitten. Ruuan hinnan vuosimuutos on selvästi hidastunut alkuvuodesta ja hidastuu edelleen loppuvuotta kohden. Tällä hetkellä ruoka ei ole enää inflaation merkittävä ajuri. Tänä vuonna ruuan hinta nousee keskimäärin 8,5 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Ensi vuonna ruuan hinta laskee vuositasolla noin 2 prosenttia.
Elintarvikkeiden hinnat pysyvät kuitenkin korkeina siitä huolimatta, että kuukausitasolla joidenkin tuotteiden hinnat ovat jo laskeneet kesän ja alkusyksyn aikana, ja pientä laskua tullaan näkemään edelleen lähikuukausina. Ruuan hinnan ei kuitenkaan ennakoida palautuvan kahden vuoden takaiselle tasolle, josta nousuun lähdettiin. Kustannustaso elintarvikkeiden valmistuksessa pysyy korkeana, vaikka myös elintarviketeollisuuden tuotantopanosten kustannukset kääntyvät laskuun ennustekaudella. Kustannuksissa nähdään liikkumista kahteen suuntaan. Yhtäältä keskeisten maataloustuotteiden kuten viljan, lihan ja maidon maailmanmarkkinahinnat ja tuottajahinnat ovat myös Suomessa laskusuuntaisia. Toisaalta esimerkiksi sokerin ja kaakaon maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa, mikä voi näkyä etenkin pidemmällä jalostetuissa tuotteissa. Kustannuksia nostaa myös tämän ja ensi vuoden palkkaratkaisut. Sekä elintarviketeollisuuden että päivittäistavarakaupan palkkasumma on kasvussa. Lisäksi moniportainen ruokaketju hidastaa kustannusmuutosten siirtymistä kuluttajahintoihin. Edellä mainituiden tekijöiden takia ennustekaudella nähtäneen eriytyvää hintakehitystä tuotteista riippuen.
Vaikka kuluttajahintojen nousuvaiheessa Suomi seurasi viiveellä EU:n keskimääräistä hintakehitystä, EU:ssa hinnat nousivat enemmän kuin Suomessa, eikä hinnan vuosimuutokset korkeimmillaan yltäneet Suomessa aivan EU: tasolle. On kuitenkin hyvä huomioida, että EU:n sisällä on hintakehityksessä ollut vaihtelua eri maiden välillä, mikä vaikuttaa maiden välisiin suhteellisiin hintatasoihin. Esimerkiksi Baltian maissa ruuan hinta on noussut enemmän kuin Suomessa, jolloin hintaero Suomen ja esimerkiksi Viron välillä on kaventunut. Ruuan hintojen nousun laantuessa ruokainflaatio maltillistuu Suomessa nopeammin kuin EU:ssa.
Epävarmuutta kuluttajakysynnässä
Kotitalouksien reaalitulot eli palkkojen ostovoima on heikentynyt voimakkaasti pitkään jatkuneen inflaation seurauksena. Palkankorotukset tasapainottavat tilannetta tänä ja ensi vuonna. Ostovoiman menetystä ei saada kurottua kiinni ennustekaudella, vaan sen palautuminen vie pidemmän aikaa. Kuluttajien luottamus talouteen on edelleen heikkoa.
Elintarvikkeiden hintojen nousu kasvatti kotitalouksien ruokalaskua euroissa mitattuna hieman viime vuonna; ruuan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista säilyi kuitenkin likimain ennallaan, 12 prosentissa (2). Hintojen nousu näkyy ruuan kulutuksen volyymin pienenemisenä. Päivittäistavarakaupassa myynnin määrä on jo toista vuotta laskussa. Kuluttajista on tullut hintaherkempiä; hinnan merkitys ostopäätöksissä korostuu, ja kysyntää on kohdistunut edullisempiin tuotteisiin. Kaupan omien merkkien (private labels) markkinaosuus on hieman kasvussa. Kauppa kilpailee kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta, ja hintakampanjointi oletettavasti lisääntyy.
Yhtäältä elintarvikkeiden kulutuksessa on nähtävissä pidemmän aikavälin muutoksia ja toisaalta globaalien markkinashokkien vaikutusten seurauksena ilmeneviä nopeitakin muutoksia. Suomessa lihan kokonaiskulutus henkeä kohden on hienoisessa laskussa, samoin EU:ssa, mutta globaalisti lihan kulutuksen henkeä kohden ennakoidaan edelleen kasvavan. Hintojen nousu voimistaa naudanlihan kulutuksen vähentymistä Suomessa ennustekaudella, sianlihan kulutuksen lasku on hidastumassa, kun taas siipikarjanlihan kulutus jatkaa kasvuaan aiempaa maltillisemmin.
Nestemäisten maitotuotteiden kulutus jatkaa laskuaan niin Suomessa kuin EU:ssa ennustekaudella, juuston kulutus sen sijaan on kasvussa. Kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan. Valmisruokien suosion ennakoidaan jatkuvan, mutta niiden kulutus on tasaantumassa. Pandemian aikana nähtiin kulutuksessa merkittävä rakenteellinen muutos, kun valmisruokien kulutus kasvoi. Luomutuotteiden markkinaosuus on laskussa.
Elintarviketeollisuuden tuotannon volyymi toista vuotta laskussa
Elintarviketeollisuuden tuloskehitykselle on ollut ratkaisevaa kohonneiden kustannusten siirtäminen myyntihintoihin. Kustannustason nousu on taittumassa ja kääntymässä laskuun, mutta kustannustaso jää aiemmin totuttua korkeammaksi. Elintarviketeollisuuden suhdannenäkymä pysyy verraten heikkona ennustekaudella niin Suomessa kuin EU:ssakin. Suhdannenäkymä ja rahoituskustannusten nousu heijastuvat myös alan kiinteisiin investointeihin, joiden kasvunäkymät ovat heikot. Vuositasolla elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvaa tänä vuonna vielä reippaasti teollisuuden myyntihintojen nousun myötä. Teollisuuden tuottajahintojen nousun hidastuminen, kysynnän laskusta johtuva tuotantovolyyminen pieneneminen sekä vientihintojen kääntyminen laskuun voi näkyä kuitenkin liikevaihdon kasvun taittumisena loppuvuodesta. Vaikka ensi vuonna kysyntä piristyy hieman kotitalouksien ostovoiman kohentuessa hidastuvan inflaation ja palkankorotusten myötä, elintarviketeollisuuden liikevaihto laskee vuositasolla.
Elintarviketeollisuuden tuotantovolyymiä pienentävät kysynnän muutokset sekä heikohkot vientinäkymät ja hidastuva talouskasvu. Tuotannon volyymi laskee jo toista vuotta peräkkäin, eikä volyymi palaudu aikaisemmalle tasolle ennustekauden aikana. Ensi vuonna volyymin lasku kuitenkin pysähtyy ja kääntyy pieneen nousuun kuluttajien ostovoiman kohentuessa. Epävarmuutta herättää kuitenkin se, missä määrin nyt nähdyt muutokset kulutuskäyttäytymisessä palautuvat ja missä määrin muutokset ovat pysyvämpiä heijastuen elintarviketeollisuuden tilauskantaan. Tämä heikentää ennakoitavuutta teollisuudessa.
Vienti ei kasva itsestään
Elintarvikeviennin kasvunäkymä on heikko. Viime vuonna vientihintojen nousun siivittämänä kasvanut elintarvikeviennin arvo laskee tänä vuonna. Maitotaloustuotteet säilyvät edelleen suurimpana tuoteryhmänä viennissä, mutta niiden viennin arvo laskee tänä vuonna johtuen mm. viennin vähenemisestä Kiinaan ja vientihintojen kääntymisestä laskuun. Lihatuotteiden viennin arvo säilyy likimain edellisvuoden tasolla. Ensi vuonna elintarvikevienti kasvaa maltillisesti. Hallitusohjelmaankin kirjattu elintarvikeviennin tavoitteellinen kasvattaminen edellyttää konkreettisia toimia yritysten viennin kehittämiseksi.
Myös tuonnin arvo laskee tänä vuonna. Viljan tuonti on tänä vuonna pienempää kuin viime vuonna. Ensi vuonna elintarvikelaatuisen viljan tuonti kasvanee heikon leipäviljan sadon vuoksi. Tänä vuonna maitotuotteiden tuonnin arvo kasvaa viennin arvoa enemmän, mikä pienentää maitosektorin kauppataseen ylijäämää.
[1] Yrittäjätulon ennuste pohjautuu Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tietoihin. Erityisesti vuoden 2022 tiedot muuttuvat tilastotietojen tarkentuessa, mikä näkyy yrittäjätulon määrässä sekä vuosien 2023 ja 2024 ennusteissa suhteessa edellisiin vuosiin.
[2] Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, ennakkotieto.
| 2022 | 2023e | 2024e | |
|---|---|---|---|
| Leipävehnän tuottajahinta¹ | 4,2 % | -26 % | -4 % |
| Rehuohran tuottajahinta¹ | 2,0 % | -34 % | 3 % |
| Elintarvikekauran tuottajahinta¹ | 6,4 % | -20 % | -4 % |
| Naudanlihan tuottajahinta | 19,9 % | 7 % | -6 % |
| Sianlihan tuottajahinta | 26,6 % | 8 % | -6 % |
| Siipikarjanlihan tuottajahinta | 28,3 % | 7,5 % | -5 % |
| Maidon tuottajahinta | 24,9 % | 6,5 % | -10 % |
| Lannoitteiden hinnat | 82 % | -35 % | -5 % |
| Energian hinta | 46 % | -5 % | 3 % |
| Rehujen hinnat | 39 % | -2 % | -8 % |
| Maatalouden yrittäjätulo² | 24 % | -9 % | -7 % |
| Elintarvikkeiden ja alkoholittomat juomat, kuluttajahinnat | 10,5 % | 8,5 % | -2 % |
| Viljatuotteet ja leipä, kuluttajahinnat | 9,7 % | 10,5 % | -2 % |
| Liha, kuluttajahinnat | 13,4 % | 9 % | -2 % |
| Maitotuotteet, juusto ja kananmuna; kuluttajahinnat | 11,8 % | 10,5 % | -2,5 % |
| Elintarviketeollisuuden³ liikevaihto | 11 % | 6 % | -2 % |
| Elintarviketeollisuuden³ volyymi | -2 % | -3 % | 1 % |
| Elintarvikeviennin arvo | 28 % | -5 % | 3 |
| Elintarviketuonnin arvo | 26 % | -1 % | 2 % |
| ¹Tuottajahinta on satovuoden hinta 2022/23, 2023/24e ja 2024/25e. ²Maatalouden yrittäjätulon vuoden 2022 vertailuperustana on Eurostatin ennakkotieto. ³Sekä elintarvikkeiden (TOL10) ja juomien (TOL11) valmistus. |
Lataa koko ennuste
Koko ennuste saatavana pdf-versiona tästä
