Maa- ja elintarviketalous – syksy 2020

HUOM: seuraava maa- ja elintarviketalouden ennusteemme julkaistaan syksyllä 2021! Palaamme silloin ruokamarkkinoiden, ruuan hinnan ja maataloussektorin lähiaikojen näkymiin!

Johanna Auer, Hanna Karikallio ja Tapani Yrjölä: PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2020. Helsinki 2020.

Vakaat ruokamarkkinat pitävät ruuan hinnannousun kurissa

Keväällä koronapandemian edetessä levisi pelko siitä, että elintarvikeketju kärsii pandemiasta ja ruuan hinta lähtee voimakkaaseen nousuun. Pelot eivät ole toteutuneet, ja ruuan hintakehitys on niin tänä kuin ensi vuonnakin Suomessa varsin maltillista. Maataloustuotteiden tuotanto ja varastot riittävät helposti kattamaan kotimaisen kulutuksen. Tuottajahintojenkin muutokset jäävät näin ollen varsin maltillisiksi. Maatalouden kustannusten reipas pienentyminen vetää maatalouden yrittäjätulon tänä vuonna nousuun. 

Lue ennusteen kalvosarja tästä (linkki).

Maailmalla korjataan ennätysmäisen suuria satoja

Maailmalla korjataan satovuotena 2020/21 kaikkien aikojen runsain viljasato. Myös kulutus jatkaa kasvuaan väestönkasvun vetämänä. Viljavarastot päätyvät hienoiseen kasvuun. Kysynnän ja tarjonnan suhteen pysyessä lähes ennallaan ei hintoihin ole tulossa suuria muutoksia.

Vehnän tuotanto pysyy ennätyslukemissa, vaikka Euroopan sato jää monin paikoin normaalia pienemmäksi. Australiassa vehnäsato sen sijaan liki kaksinkertaistui. Myös Kanadassa korjataan poikkeuksellisen suuri sato. Vehnävarastot kasvavat tuotannon vanavedessä ennätysmäisen suuriksi. Vehnän kansainvälisiin hintoihin ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.

Myös maissista korjataan ennätysmäinen sato. Erityisesti Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Ukrainassa korjataan poikkeuksellisen runsaat sadot. Maissin käyttö biopolttoaineeksi vähentyy, koska korona karsii liikennettä merkittävästi. Tämä ei silti hidasta maissin kulutuksen kasvua, sillä maissia käytetään taas enemmän rehuksi. Maissia kulutetaankin tänä vuonna enemmän kuin tuotetaan, eli maissivarastot pienentyvät. Samaan aikaan kuitenkin muiden rehuviljojen, kuten ohran ja durran, tuotanto pysyy runsaana. Rehuviljavarastot kasvavat, kun muiden rehuviljojen käyttö pienentyy maissin yleistyttyä taas rehukäytössä. Maissin käytön muuttuessa biopolttoaineesta rehuksi sen hinta laskee tänä satovuonna, mutta maltillisesti.

Yhdysvaltojen ja Etelä-Amerikan maiden runsas sato vetää myös soijasadon huomattavan suureksi. Kulutuksen kasvu on reipasta, mutta kuitenkin hieman hitaampaa kuin tuotannon kasvu. Soijavarastot kasvavatkin selvästi. Soijan hintamuutokset pysyvät silti varsin pieninä.

Suomessa sadot pienentyvät, mutta hinnat pysyvät ennallaan

Tänä syksynä Suomessa korjataan selvästi viime vuoden huippusatoa pienempi sato. Hehtaarisadot jäävät selvästi viime vuoden tasosta kuivan alkukesän takia. Eniten pienentyvät ohra- ja vehnäsadot. Ruissato normalisoituu huippuvuoden jälkeen. Kauran tuotanto pienentyy muuta viljaa vähemmän. Syksyn vaikeat korjuuolosuhteet lisäävät epävarmuutta Suomen viljamarkkinoilla.

Ohrasatoa vetää alaspäin heikentyvien hehtaarisatojen ohella viljelyalan pienentyminen. Vehnän tuotannon lasku puolestaan johtuu lähes yksinomaan satotason laskusta. Kauralla taas viljelyalan kasvu hillitsee huomattavasti tuotannon pienentymistä, ja kauran tuotanto pysyykin pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.

Vehnän käytössä ei ole odotettavissa merkittävää muutosta. Vaikka tuotanto pienentyykin, vehnästä ei ole pulaa. Vehnävarastot päinvastoin kasvavat, koska vienti kääntyy laskuun. Leipävehnän hinta nousee maltillisesti, koska puintien lykkääntyminen heikentää leivontalaatuisen vehnän saatavuutta. Hintamuutokset pysyvät kuitenkin varsin maltillisina.

Ohran kulutus kasvaa hieman. Vaikka ohran tuotanto vähenee huomattavasti viime vuodesta, kulutus on edelleen selvästi tuotantoa pienempää. Varastoissa on edelleen runsaasti ohraa. Niinpä ohran hintataso ei muutu.

Kauran elintarvikekäytön yleistyminen pitää kauran kulutuksen kasvussa. Myös vienti vetää mukavasti. Tuotanto on kuitenkin edelleen niin paljon kulutusta suurempaa, että varastoihin kertyy hieman lisää kauraa. Kauran hintataso pysyy entisellään elintarvikekäytön kasvun vetämänä.

Pienentyvän sadon ja laatuongelmien takia leipävehnän ja rehuvehnän välinen hintaero kasvaa huomattavasti. Myös mallasohran hinta rehuohraan verrattuna nousee hieman. Viljan laatupreemiot asettuvat muutaman vuoden jälkeen normaalille tasolleen.

Ensi vuonna kauran suosio jatkaa kasvuaan. Sitä vetää ylöspäin elintarvikekauran käytön kasvu sekä kauran hinta suhteessa muiden viljojen hintoihin tulevana talvena. Ensi syksynä hintasuhteet muuttuvat, eikä kauran suhteellinen hinta ole enää yhtä vahva.

Koronan vaikutukset EU:n maitomarkkinoihin jäivät toistaiseksi vähäisiksi

Optimaaliset tuotanto-olosuhteet ovat kasvattaneet keskituotosta ja siten maidontuotantoa EU:ssa. Maidontuotanto pysyy runsaana ensi vuonnakin. Tuotanto on kasvussa myös Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa.

Maitotuotteiden hyödykehinnat sukelsivat keväällä koronakriisin seurauksena. Hinnat ovat kuitenkin palautuneet, ja markkina on toipunut koronan aiheuttamasta ensishokista.

Ravintola- ja suurkeittiöalalla maitotuotteiden kysyntä on ollut selvästi normaalia vähäisempää. Kuluttajapakattujen maitotuotteiden kysynnän kasvu vähittäiskaupassa on kannatellut maitoalaa. Se ei ole kuitenkaan täysin kompensoinut ruokapalvelualan kysynnän laskua.

Euroopan alueella nestemäisten maitotuotteiden kysyntä jatkaa laskussa. Juustomarkkinoilla on tasaista. Juuston kokonaiskysyntä EU:ssa laskee hieman, mutta viennissä EU:n ulkopuolelle on kasvumahdollisuuksia. Leipomoteollisuudessa teollisuusvoin kysyntä on romahtanut, mikä on vaikuttanut suoraan voin hintaan. Voin ja maitojauheen hintaeron kavennuttua voin vienti EU:sta on lähtenyt kasvuun.  

EU:n maitomarkkinoiden tilannetta on osaltaan helpottanut se, että kansainvälinen kauppa on lisääntynyt muiden maitotuotteiden kuin juuston osalta. Kiinassa maitotuotteiden kysyntä pieneni sekä ruokapalveluissa että vähittäiskaupassa koronan seurauksena. Kysyntää on kuitenkin tukenut puskurivarastojen kasvattaminen mahdollisia toimitusketjun häiriöitä vastaan. 

Maidon tuottajahinta EU:ssa laskee tänä ja ensi vuonna, kun maitomarkkinoilla kysyntä heikkenee ja kilpailu kiristyy. Kuluttajien ostovoiman lasku vähentää arvokkaimpien maitotuotteiden kysyntää. Kiinan tuontikysyntä pienenee sitä mukaa, kun maan maitojauhevarastot täyttyvät. Lähi-idän kasvavilla maitotuotemarkkinoilla kysynnän kasvua hillitsee alhaalla pysyvä öljyn hinta. Brexit kasvattaa tarjontaa EU:n sisämarkkinoilla ja aiheuttaa hintoihin laskupaineita. Suurimmat vaikutukset nähdään kuitenkin brittiläisten kuluttajien lompakossa. Suomi vie Britanniaan verraten vähän elintarvikkeita. Siksi suorat vaikutukset Suomen elintarvikemarkkinoille ovat pienet. 
 


 
Suomen maitomarkkinat kiristyvät

Tämän vuoden poikkeuksellisen hyvä rehusato on nostanut merkittävästi keskituotosta. Sen seurauksena maidontuotanto on Suomessa tänä vuonna nousussa ensimmäistä kertaa vuoden 2015 jälkeen. Tilamäärä ja lehmämäärä sen sijaan vähenevät edelleen. Ensi vuonna maidontuotanto Suomessa kääntyy jälleen laskuun.

Nestemäisten maitotuotteiden kulutus on Suomessa melko voimakkaassa laskussa. Korona-aika kasvatti esimerkiksi juuston ja jogurtin kulutusta, mikä tasoitti ruokapalvelujen vähentyneestä kysynnästä aiheutuneita tappioita maitosektorille. Kuluttajien ostovoiman kasvun heikkeneminen vähentää myös Suomessa kalliimpien maitotuotteiden kysyntää ensi vuonna.

Maitojauheen vienti on lisääntynyt ja sen keskihinta on noussut merkittävästi. Juuston ja voin vienti puolestaan on vähentynyt selvästi. Ensi vuonna maitotuotteiden vienti vähenee kilpailun lisääntyessä ja kysynnän heikentyessä vientimarkkinoilla.

Oman mausteensa Suomen maitomarkkinoille tuo Valion siirtyminen sopimustuotantoon. Sopimustuotannon avulla Valio pystyy jatkossa paremmin säätelemään vastaanottamansa maidon määrää. Sopimustuotannon ei odoteta vielä ensi vuonna vaikuttavan merkittävästi Suomen maitomarkkinoihin. Se voi kuitenkin vaikuttaa jossain määrin yhtäältä maitotilojen investointihalukkuuteen sekä toisaalta tuotannosta luopumiseen.

Maidon tuottajahinta Suomessa nousee tänä vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna loivaan laskuun maitomarkkinoiden kansainvälistä tilaa mukaillen.

ASF lisää sianlihan vientiä vielä tänä vuonna

Sianlihan vienti EU:sta Kiinaan on kasvanut merkittävästi. Kiinan oma tuotanto jouduttiin suurelta osin ajamaan alas afrikkalaisen sikaruton (ASF) takia. Sianlihan hinta EU:ssa nousi reippaasti vientikysynnän imussa viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa. Keväällä hinta kuitenkin kääntyi laskuun. Sitä veti alaspäin vientikilpailun kiristyminen Kiinan myönnettyä uusia tuontilupia yhdysvaltalaisille ja brasilialaisille toimijoille. Lisäksi koronapandemian luoma epävarmuus taloudessa laski Yhdysvalloissa ja Brasiliassa sianlihan hintaa. Tämä heijastui eurooppalaisen sianlihan tuottajahintoihin.

ASF:n leviäminen EU:n suurimpaan sianlihanviejämaahan Saksaan luo epävarmuutta sianlihamarkkinoille. Jos saksalaisen sianlihan vienti Kiinaan ja muihin Aasian maihin estyy pitkäksi ajaksi, sianlihan kauppavirtojen on etsittävä uusia suuntia. Lihan kokonaistarjonta ja -kysyntä maailmassa eivät kuitenkaan muutu, joten ainoastaan vientimarkkinat haetaan uudestaan. Saksalainen sikasektori todennäköisesti kärsii, mutta lopullisia vaikutuksia muiden EU-maiden, myös Suomen, markkinoihin on vaikea ennakoida.

Kiinan strategiana on saada oma sianlihantuotantonsa jaloilleen ja päästä eroon sianlihan tuontiriippuvuudesta. Jo ensi vuonna Kiinan sianlihan tuonti pienentyy merkittävästi. Kiinan sianlihantuotannon voimakas kasvu vähentää tuotantotarvetta niissä maissa, jotka ovat vieneet Kiinaan merkittävästi sianlihaa.

Naudanlihan tuotanto EU:ssa pienentyy hieman. Tuotantoa vetävät alaspäin koronapandemian aiheuttamat muutokset kysynnässä. Pandemian takia ravintoloiden ja muiden ruokapalveluyritysten toimintaa rajoitettiin, mikä vähensi naudanlihan kulutusta merkittävästi. Teurastuksissa reagoitiin kulutuksen pienentymiseen välittömästi. Vaikka naudanlihan vienti vetää mukavasti, sisämarkkinoiden kulutuksen lasku on kääntänyt tuottajahinnat hienoiseen alamäkeen.

Siipikarjanlihan tuotanto kääntyy väliaikaisesti laskuun. Eurooppalaisen siipikarjanlihan vienti takkuaa, koska se kohtaa entistä kovempaa kilpailua erityisesti eteläamerikkalaisilta markkinoilta.
 

Suomessa sianlihan tuotanto ylittää kulutuksen 

Muun EU:n tapaan Suomesta viedään runsaasti sianlihaa Kiinaan. Tämä kääntää sianlihan tuotannon nousuun monen laskuvuoden jälkeen. Vientikysynnän reipas kasvu vetää tuottajahinnan hienoiseen nousuun. Ensi vuonna Kiinan vienti alkaa hiipua ja tuotanto Suomessa palaa laskusuuntaan. Kotimaisen sianlihan kulutuksen pienentyminen jatkuu niin tänä kuin ensi vuonnakin. Tuottajahintojen nousu taittuu ensi vuonna.

Naudanlihan tuotanto jatkaa Suomessa laskussa. Suomessa naudanlihantuotanto on tiiviissä yhteydessä maidontuotannon lehmämäärään, joka on sekin laskussa. Myös naudanlihan kulutus Suomessa pienenee, mikä vetää naudanlihan tuottajahinnan hienoiseen laskuun.

Siipikarjanlihan tuotanto kasvaa edelleen. Pääosa siipikarjanlihasta on broilerin lihaa ja broilerituotanto seuraa kiinteästi kulutuksen kehitystä. Tuotannon kasvu johtuukin puhtaasti kulutuksen kasvun jatkumisesta. Siipikarjanlihan vienti on vähäistä. Hintamuutokset ovat tänä ja ensi vuonna varsin maltillisia.
 

Maatalouden tuotantopanosten hinnat voimakkaassa laskussa

Maatalouden tärkeimpien tuotantopanosten hintataso on tänä vuonna poikkeuksellisen matala. Rehun hintaa vetää alaspäin viime vuoden runsaasta sadosta seurannut viljan hinnan lasku. Globaaleilla lannoitemarkkinoilla mineraalilannoitteiden tarjonta on runsasta ja kysynnän kasvu hieman ennakoitua hitaampaa. Näin ollen lannoitteiden hinnat ovat viimevuotista alemmalla tasolla. Energian, erityisesti öljyn, hinta on niin ikään alhaalla. Sitä vetää alaspäin öljyn ylitarjonta liikennekäytön vähennyttyä koronapandemian seurauksena.

Myös maatalouden tarvikkeiden ja palvelujen hintataso on tänä vuonna aikaisempaa matalampi. Rakennuskustannukset ja koneiden hinnat nousevat varsin maltillisesti. Maatalouden kustannukset pienentyvät kokonaisuudessaan tänä vuonna merkittävästi.

Kustannusten pienentyminen kääntää maatalouden yrittäjätulon nousuun

Maatalouden markkinatuotot eivät kasva tänä vuonna, vaikka sekä maidon että sianlihan tuotanto kasvaa ja hinnat nousevat. Tämä ei riitä korvaamaan sitä, että kasvituotannon tuotot jäävät merkittävästi viime vuoden huippusatojen tuomista tuloista. Maatalouden yrittäjätulo sen sijaan kasvaa jo toista vuotta peräkkäin. Tänä vuonna yrittäjätuloa vetää ylöspäin erityisesti tuotantokustannusten poikkeuksellinen lasku. Ensi vuonna kustannukset kääntyvät nousuun ja kääntävät myös yrittäjätulon laskuun.

Vuonna 2019 maatalouden yrittäjätulo kääntyi nousuun. Tänä vuonna maatalouden yrittäjätulo nousee ennusteen mukaan jälleen 15 prosenttia, noin 1100 milj. euroon. Vuonna 2021 yrittäjätulo kääntyy sen sijaan 8 prosentin laskuun.

HUOM: maatalouden yrittäjätuloon tehtiin isot korjaukset vuodenvaihteessa. Alla olevan kuvion aikasarjan luvut poikkeavat siksi merkittävästi aikaisempien vuosien ennusteiden maatalouden yrittäjätulon aikasarjasta.


 
Elintarviketeollisuus pärjää myös vaikeina aikoina

Vaikka yleiset suhdannenäkymät ovat heikentyneet, elintarviketeollisuus ei kärsi koronakriisistä yhtä paljon kuin teollisuus keskimäärin. Elintarviketeollisuuden tuotannon volyymi ja liikevaihto notkahtavat tänä vuonna vähän. Alan kokonaistilanne pysyy verraten vakaana. 

Koronakriisin vaikutukset elintarviketeollisuudessa näkyvät ennen kaikkea kysynnän muuttuneena rakenteena, kun ruuan kysyntä on siirtynyt ruokapalveluista vähittäiskauppaan. Ruokapalvelualaa palvelleille yrityksille kysynnän rakenteelliset muutokset tuovat merkittäviä kannattavuusongelmia. Lisäksi toimitusvarmuuden parantaminen vähittäiskauppaan aiheuttaa yleisesti yrityksille lisäkustannuksia.

Tuotannon volyymi ja liikevaihto palautuvat hieman ensi vuonna. Kotimaisen raaka-aineen tarjonnan pienentyessä uutta kasvua elintarvikkeiden tuotantoon syntyy kuitenkin hitaasti. Ostovoiman kasvun heiketessä lisäarvotuotteiden kysyntä vaimenee ja liikevaihdon kasvu perustuu ensi sijassa palautumiseen koronarajoitusten tuomista muutoksista kysynnän rakenteessa. 

Elintarviketeollisuuden kustannukset pienenevät, sillä esimerkiksi energian hinnat laskevat voimakkaasti. Kustannusten lasku siirtyy osittain hintoihin. Laskua vahvistaa heikko kotimainen ja vientikysyntä.

Kotimarkkinoilla kilpailu tuontituotteiden kanssa kiristyy, kun tuotanto erityisesti EU:ssa on monilla sektoreilla kasvussa. Elintarviketeollisuuden kannattavuuskehityksessä on kuitenkin edelleen suurta vaihtelua yritysten välillä.

Voimakas investointitahti jatkuu edelleen. Merkittäviä laajennusinvestointeja toteutetaan monilla eri elintarviketeollisuuden toimialoilla. Elintarviketeollisuudessa panostetaan paljon tuotekehitykseen ja suomalainen elintarviketeollisuus vastaa hyvin kuluttajien muuttuneisiin vaatimuksiin.

Sianlihan ja maitojauheen vienti vetää nyt vahvasti

Elintarvikevienti kasvoi viime vuonna tuntuvasti ja viennin arvossa päästiin kuluvan vuosikymmenen ennätystasolle. Tänä vuonna elintarvikeviennin kasvu jatkuu. Tämä pätee siitäkin huolimatta, että monien lisäarvotuotteiden, kuten juuston ja voin, vienti laskee. Lisäksi ravintolamyynnin lasku monissa maissa vähentää alkoholijuomien vientikysyntää merkittävästi. Eniten kuluvana vuonna kasvaa sianlihan vienti, jonka osalta sekä keskimääräinen vientihinta että vientimäärä ovat selvässä kasvussa. Myös maitojauheen vientimäärät ja -hinnat nousevat tänä vuonna voimakkaasti. 

Ensi vuonna elintarvikevienti kääntyy loivaan laskuun. Sianlihan vienti vähenee ja maitojauheenkin vienti hankaloituu. Heikkenevä kysyntä ja lisääntyvä tarjonta kiristävät kilpailua vientimarkkinoilla, mikä painaa hintoja.

Elintarvikkeiden keskimääräiset tuontihinnat nousevat, mutta tuontimäärien lasku pitää elintarvikkeiden tuonnin arvon laskussa tänä vuonna. Tuontimäärät laskevat kaikissa tuoteryhmissä. Hedelmien ja kasvisten tuontihinnat nousevat voimakkaimmin, ja hintojen nousu pitää myös tuonnin arvon kasvussa. Määrässä mitattuna eniten pienentyy lihan ja lihatuotteiden tuonti. Taustalla on lihan kysynnän väheneminen ruokapalvelualalla. Maitotuotteiden tuonti kehittyy vakaasti: juuston tuonti laskee hieman ja jogurtin vastaavasti nousee.

EU:n sisämarkkinoiden kilpailutilanne erityisesti maito- ja lihatuotteissa kiristyy, kun vienti EU:n ulkopuolelle vähenee. Tämä näkyy ensi vuonna keskimääräisten tuontihintojen laskuna. Elintarviketuonnin arvo kääntyy kuitenkin ensi vuonna nousuun, koska tuontimäärät palautuvat.
 

Ruuan hinta pysyy Suomessa kurissa

Koronaepidemian vaikutukset Suomen elintarviketalouteen tulevat ruuan kysynnän rakenteen muutoksista. Siihen vaikuttavat kriisin rajoittamiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten etätyösuositukset sekä koulujen ja ravintoloiden sulkemiset. Pidemmällä aikavälillä ruuan kulutuskysyntään ja siten hintakehitykseen vaikuttaa lomautusten ja työttömyyden kasvusta johtuva ostovoiman kasvun hidastuminen. Ruuan kysyntä kohdistuu edullisempiin tuotteisiin, joissa vähittäiskaupan hintakilpailu on tiukempaa.

Kysynnän muutokset eivät kuitenkaan näy ruuan hintakehityksessä Suomessa: tänä vuonna ruuan hinta nousee ennusteen mukaan 1,5 prosenttia. PTT:n kansantalouden ennusteen mukaan yleinen inflaatio on tänä vuonna 0,3 prosenttia, eli ruuan hinnat nousevat selvästi yleistä hintakehitystä nopeammin. Ensi vuonna ruuan hinnannousu hidastuu, eikä ero yleiseen kuluttajahintojen nousuvauhtiin ole enää merkittävä. Ensi vuonna ruuan hinnan ennustetaan nousevan 0,5 prosenttia. Ruuan kuluttajahintojen nousun hidastuminen painaa koko elintarvikeketjun hintakehitystä.

Haastavat kasvuolosuhteet sekä kausityövoimaan ja logistiikkaan liittyvät ongelmat muualla EU:ssa ovat vähentäneet vihannesten, marjojen ja hedelmien tarjontaa, heikentäneet saatavuutta ja siten nostaneet niiden hintoja. Suomessa erityisesti tuontihedelmät, -marjat ja -vihannekset ovat kallistuneet. Hedelmien ja marjojen sekä vihannesten voimakas kuluttajahintojen nousu onkin merkittävin tekijä keskimääräisessä ruuan hinnan nousussa Suomessa tänä vuonna. Toiseksi merkittävin tekijä on toista vuotta jatkunut lihan ja lihatuotteiden kuluttajahintojen nousu.

Viime vuonna ruuan kuluttajahinnat EU:ssa alkoivat nousta nopeammin kuin Suomessa. Myös tänä vuonna ruuan hinta on EU:ssa noussut Suomen hintoja nopeammin. Keväällä EU:ssa nähtiin merkittävää nousua ruuan hinnoissa, kun Suomessa nousu pysyi maltillisena. Ruuan hintakehitys Suomessa onkin korona-aikana ollut huomattavasti tasaisempaa kuin EU-maissa keskimäärin.

Lihatuotteiden hinnat nousivat viime vuonna huomattavan paljon. Tänä vuonna lihatuotteiden kuluttajahintojen nousu on tasaantunut, mutta se on edelleen keskimääräistä nopeampaa. Hinnan nousun taustalla on lihamarkkinoiden positiivinen kehitys sekä erityisesti viennin kasvu ja keskimääräisten vientihintojen nousu. Ensi vuonna lihatuotteiden hintojen nousu hidastuu selvästi. Maitotuotteiden hintakehitys on vakaata heijastaen maitotuotteiden kulutuksen laskua ja markkinatilanteen kiristymistä. Viljatuotteissa kuluttajahintakehitys hidastuu tasaisesti tänä ja ensi vuonna, koska kustannuspaineet pysyvät pieninä.
 

Lihan kulutus laskee, mutta kotimaisuusaste nousee

Viime vuonna lihan kokonaiskulutus kääntyi laskuun. Sianlihan kulutus on vähentynyt jo vuosia, ja naudanlihan kulutuskin on kääntynyt laskuun. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on yksi keskeisemmistä ruokatrendeistä, joka pitää edelleen pintansa. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu ei kuitenkaan riitä pitämään lihan kokonaiskulutusta nousussa. 

Ruokapalveluiden käytön väheneminen nostaa lihan kotimaisuusastetta: ruokapalveluissa käytetään tuontilihaa enemmän kuin kotona, mikä näkyy lihan tuonnin pienentymisenä tänä vuonna.

Merkittävin syy lihan kokonaiskulutuksen laskulle on kasvisten ja kasvisvalmisteiden kulutuksen kasvu sekä kasvipohjaisten lihankorvikkeiden tulo markkinoille. Terveys- ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kulutuspäätöksissä on kasvattanut nopeasti kasvipohjaisten tuotteiden markkinoita.

Vastaavanlaista kehitystä nähdään myös maitomarkkinoilla. Maitotuotteiden kokonaiskulutus on laskussa. Tänä vuonna esimerkiksi jogurtin kulutus kääntyy kuitenkin poikkeuksellisesti nousuun: kun ruokailut painottuvat koteihin, kasvaa maidosta tehtyjen välipalojen kulutus.
 

 

  2020e 2021e
  Muutos, % Muutos, %
Leipävehnän tuottajahinta 6 3
Rehuohran tuottajahinta -4 11
Viljan tuotanto  -15 7
Sianlihan tuottajahinta 2 0
Sianlihan tuotanto 1,5 -1,5
Maidon tuottajahinta 0,7 -0,5
Tuotantopanosten hinnat -2 2
Maatalouden yrittäjätulo 15 -8
  2019 2020e 2021e
  Muutos, % Muutos, % Muutos, %
Elintarvikkeiden hinnat      1,2 1,5 0,5
   liha 4,4 2,0 0
   maitotuotteet 1,7 0 0,5
   viljatuotteet ja leipä 1,9 1,0 1,0

Elintarviketeollisuuden

liikevaihto

1,5 -1,5 1
Viennin arvo 14 3 -2
Tuonnin arvo 2 -1,5 1,5