• Ruokamarkkinat

Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Sanni Kiviholma, Rita Lahti ja Tapani Yrjölä: PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2019. ISSN 1799-9340. Helsinki 2019.

Vilkastuva vienti pitää Suomen elintarviketaloutta vedossa

Ennusteen kalvosarja luettavissa täällä (linkki).

Vehnän tuotanto kasvaa kulutusta nopeammin

Vehnän tuotanto palautuu, kun Euroopan unionissa ja Ukrainassa korjataan selvästi viime vuotta parempi sato. Vehnän kulutus maailmassa kasvaa väestön kasvun vanavedessä. Kulutuksen kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin tuotannon. Tänä vuonna varastot palautuvat toissa vuoden tasolle. Vehnän hinta laskee tänä vuonna hieman.

Maissin tuotanto jää viime vuotta matalammalle tasolle, koska Kiinan maissisato jää selvästi viimevuotista pienemmäksi. Kulutukseen ja kauppaan ei ole tulossa muutoksia, joten maissivarastot pienentyvät huomattavasti. Ohran tuotannon kasvu korvaa maissin pienempää tuotantoa. Rehuviljan hinta on siksi hienoisessa laskussa.

USA:ssa soijan viljelyala pienentyi ja hehtaarisadot heikentyivät. Soijan tuotanto putoaa tänä vuonna. Soijan kulutus kuitenkin jatkaa kasvua, joten varastoista sulaa pois noin viidennes. Kulutuksen kasvu on kuitenkin Kiinan sikaruttotilanteen takia sen verran hitaampaa, että hintojen nousupaine on suhteellisen vähäistä.

Leipäviljasato Suomessa runsas

Viljasato palaa normaalille tasolle Suomessa viime vuoden jyrkästä laskusta. Eniten kasvaa vehnäsato, mutta suhteellisesti suurin tuotannon kasvu on rukiilla, jota korjataan kaksinkertainen sato viime vuoteen verrattuna. Kylvöalat muuttuvat vain hieman, joten muutokset tuotannon määrissä johtuvat satotason kasvusta. Leipäviljoilla on erityisen runsaita hehtaarisatoja. Vehnän hinta laskee, sillä runsas sato kasvattaa varastoja.

Ohrasato kasvaa hehtaarisadon kasvun myötä. Kaurasatoa kasvattaa viljelyalan kasvun lisäksi parantunut satotaso. Rehuohran sato on hieman keskimääräistä pienempi. Sen kulutus on kuitenkin pienempää kuin tuotanto, joten varastot kasvavat. Kaurasato on normaali ja rehukauran vienti vetää hyvin.

 

Ohran hinta laskee, sillä sitä tuotetaan yhä kulutusta enemmän, jolloin varastot kasvavat entisestään. Kauran hinnan pudotusta pehmentää viennin hyvä veto. Kaura kiinnostaa myös elintarvikekäytössä yhä enemmän. Mallasohrasta maksettava lisähinta rehuohraan verrattuna, eli hintapreemio, palautuu normaalille tasolle, kun sato normalisoituu kahden poikkeuksellisen satovuoden jälkeen. Hyvälaatuista vehnää on markkinoilla niin paljon, että leipävehnästä maksettava preemio jää hyvin pieneksi.

Maitomarkkinoilla maltillisen pirteää

Maidontuotanto EU:ssa on pysynyt viime vuoden tasolla, mikä tarkoittaa, että maidon tarjonta EU:ssa on vahvaa. Maidon tuottajahinnat olivat alkuvuonna nousussa, mutta kesän aikana tuottajahinnat kääntyivät loivaan laskuun. 

Maitotuotteiden, erityisesti lisäarvotuotteiden kysyntä EU:n sisämarkkinoilla on kasvussa. Talouden ja ostovoiman kasvu ovat lisänneet maitotuotteiden kysyntää erityisesti EU:n ulkopuolella. Kasvava vientikysyntä kohdistuu sekä lisäarvotuotteisiin että teollisuustuotteisiin kuten maitojauheeseen. EU:n maitojauheen interventiovarastot on saatu purettua ja maitojauheen hinta on kesän aikana ollut yli kaksinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Myös maitojauheen vientihinnat ovat nousseet selvästi ja maitojauheen tuotannon kannattavuus on parantunut.

Viennin kasvu Suomen maitomarkkinoiden valopilkkuna

Suomessa maidontuotannon väheneminen on kiihtynyt. Maidontuottajien määrä laski viime vuonna poikkeuksellisen paljon, eikä keskimääräisen tilakoon kasvu ja keski-tuotoksen nousu riittänyt estämään maidontuotannon laskua. Rakennemuutos maitotiloilla jatkuu, minkä seurauksena tuotanto vähenee myös ensi vuonna. Myös maitotuotteiden kulutuksen väheneminen on tänä vuonna kiihtynyt. Kulutus on vähentynyt lähes kaikissa tuoteryhmissä.
Viennin voimakas kasvu tuo kuitenkin maitomarkkinoille myös positiivista virettä. Maitotuotteiden vienti on kasvanut selvästi kaikissa tuoteryhmissä ja useilla vientimarkkinoilla.

Kuluttajahintojen nousun ja viennin kasvun vanavedessä maidon kotimainen tuottajahinta kääntyi kesällä nousuun. Maidon tuottajahinta nousee myös loppuvuonna ja nousu jatkuu ensi vuonna. Keskimääräinen tuottajahinta jää kuitenkin tänä vuonna viime vuoden hintatason alapuolelle. 

Sianlihan vienti vetää hinnan nousuun EU:ssa 

Rehupulan vuoksi nautojen teurastuksia aikaistettiin viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta. Se näkyy naudanlihan tuotannon kasvuna vuoden alussa. Loppuvuodesta tuotanto laskee. Ensi vuonna tuotannon odotetaan laskevan EU:ssa prosentin verran. Naudanlihan tuottajahinta on EU:ssa laskussa, sillä runsas tuontitarjonta on laskenut tuottajahintaa.

Sianlihan tuotantoa piristää kasvanut globaali kysyntä. EU:ssa sian- ja naudanlihan kulutus on laskussa, ja lihan kulutuksen kasvua vetää siipikarjanlihan kysyntä. Kiinan sianlihan tuotanto on pudonnut arviolta kolmanneksella afrikkalaisen sikaruton (ASF) vuoksi. Kiinassa sianlihan hinta on noussut, ja sikapula on kasvattanut myös muiden vaihtoehtoisten lihojen kysyntää. Sianlihan vienti EU:sta on kasvanut tänä vuonna merkittävästi, ja viennin odotetaan pysyvän korkealla tasolla vielä ensi vuoden ajan. Piristynyt vienti on nostanut sianlihan tuottajahintaa myös EU:ssa. Suomessa sianlihan tuottajahinta on noussut, mutta muuta EU-aluetta hitaammin. EU-tuottajahinnan nousun odotetaan hidastuvan ensi vuonna.

Siipikarjanlihan tuotanto kasvaa edelleen noin kahden prosentin vuosivauhtia. Tuotan-non kasvua ohjaa tasaisesti lisääntyvä kysyntä.

Lihan hinta nousee myös Suomessa

Naudanlihan tuotanto on Suomessa laskussa. Suomessa naudanlihantuotanto on tiiviissä yhteydessä maidontuotantoon, joka on myös laskussa. Naudanlihan tuottajahinta Suomessa on varovaisessa nousussa. Ilmastonmuutoskeskustelun seurauksena kuluttajien voidaan nähdä suosivan kotimaista naudanlihaa.

Sianlihan tuotanto on Suomessa edelleen laskussa. Maailmalla lihan kysyntä kasvaa, mikä virkistää myös Suomen vientiä. Kotimainen kysyntä sen sijaan jatkaa laskuaan. Tuottajahinnat ovat nousseet ja maltillista nousua on luvassa vielä tänä vuonna. Ensi vuonna hinnat tasaantuvat. Jos afrikkalaisen sikaruton leviämistä ei saada Aasiassa hallintaan, voivat sen aiheuttamat markkinavaikutukset olla Suomessa pidempikestoisia.

Siipikarjanlihan tuotannon kasvu hidastuu, sillä kysynnän kasvu on pysähtynyt. Siipikarjanlihan tuottajahinta nousee.

Rehun hinta tänä vuonna poikkeuksellisen korkealla

Viime satovuoden korkeat viljan hinnat näkyvät tänä vuonna rehukustannusten nousuna. Lannoitevuosi alkoi tasokorotuksella lannoitteiden hintoihin, mutta hintakehityksen odotetaan olevan trendinmukainen tänä vuonna. Kasvinsuojeluaineiden hinnat kehittyvät myös normaalisti markkinatilanteen mukaan. Energian hinta nousee, ja nousua vetää erityisesti sähkön hinnan kehitys öljyn hinnan ollessa jopa pienessä laskussa. Öljyn hintakehitykseen liittyy kuitenkin epävarmuutta Lähi-idän tapahtumien takia.

Rakentamisen kustannukset kasvavat. Koneiden ja kaluston hinnat nousevat maltillisesti. Maatalouden tarvikkeiden ja palveluiden hinnat nousevat tänä vuonna hieman tavallista enemmän.

Viljan hinta vetää yrittäjätuloa laskuun

Kasvintuotannossa tulot pienentyvät. Satotason nousu parantaa leipäviljojen viljelijöiden tilannetta, mutta rehuviljojen viljelijöillä ei. Kotieläintuotannossa maidontuotannon lasku pienentää tuloja. Maatalouden kustannukset kasvavat inflaatiota nopeammin. Erityisesti rehukustannukset nousevat. Yrittäjätulo putoaa tänä vuonna runsaan neljänneksen.

 

Elintarviketeollisuus investoi vahvasti

Elintarviketeollisuuden tuotannon volyymi vakiintuu viime vuoden tasolle. Kotimaisen raaka-aineen tarjonnan vähentyessä uutta kasvua elintarvikkeiden tuotantoon syntyy hitaasti. Tuotannon volyymiin ei ensi vuodellekaan ennusteta muutosta. Hyvässä kysyntätilanteessa alan liikevaihto sen sijaan kasvaa. Kustannusnousuja on saatu siirrettyä hintoihin, mikä näkyy teollisuuden tuottajahintojen vahvistumisena. Taustalla on kotitalouksien ostovoiman kasvu sekä elintarvikkeiden kuluttajahintojen ja vientihintojen nousu. Ostovoiman kasvun myötä lisäarvotuotteiden kysyntä on kasvanut, mikä parantaa suoraan alan liikevaihtoa. Talouden ja kysynnän kasvun hidastuessa alan liikevaihdon kasvu jää ensi vuonna hieman tämän vuoden kasvuluvuista. 

Tänä ja ensi vuonna elintarviketeollisuuden kasvu perustuu pitkälti vientikysynnän kasvuun. Vientihintojen noustessa elintarviketeollisuuden viennin kannattavuus paranee. Samaan aikaan kotimarkkinoilla hintakilpailu tuontituotteiden kanssa pysyy tiukkana, vaikka kuluttajien kiinnostus lähellä tuotettuun ruokaan on kasvussa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on yleisesti ottaen heikko, mutta kannattavuuskehityksessä on suurta vaihtelua yritysten välillä.

Elintarviketeollisuus on viime vuosina investoinut Suomessa voimakkaasti: alalla on investoitu jalostusarvoon suhteutettuna enemmän kuin koko teollisuudessa keskimäärin. Elintarviketeollisuudessa panostetaan paljon myös tuotekehitykseen. Terveellisyyden ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kulutuspäätöksissä tarjoaa alan yrityksille tilaisuuden tuoda markkinoille kuluttajien arvoja vastaavia korkeamman lisäarvon tuotteita ja siten parantaa alan kannattavuutta.

Britannian irtautuminen EU:sta aiheuttaa elintarvikemarkkinoille epävarmuutta. Brexitistä lähtevien markkinahäiriöiden vakavuus riippuu siitä, millaisia rajoitteita Brexit tuo tuleviin kauppasuhteisiin. Brexitiin varautuminen on käynnissä Suomen elintarviketeollisuusyrityksissä.

Elintarvikkeiden vienti vahvassa nousukiidossa

Elintarvikkeiden keskimääräiset tuontihinnat ovat kääntyneet laskuun, mutta tuontimäärien kasvu pitää elintarvikkeiden tuonnin arvon nousussa tänä vuonna. Tuontihinnat ovat laskeneet voimakkaimmin naudanlihassa, hedelmissä sekä kahvissa. Naudanlihan ja kasvisten tuontimäärät ovat tänä vuonna olleet myös laskussa. EU:n sisämarkkinoiden kilpailutilanne erityisesti maito- ja lihatuotteissa hellittää, kun vienti EU:n ulkopuolelle vetää hyvin. Tämä näkyy ensi vuonna keskimääräisten tuontihintojen nousuna. Elintarviketuonnin arvo pysyy näin ollen ensi vuonnakin nousussa.

Elintarvikevienti kasvaa tänä vuonna selvästi. Viennin kasvu on ollut laaja-alaista ulottuen moniin tuoteryhmiin ja monille markkina-alueille. Viennin arvossa palataan lähelle kuluvan vuosikymmenen ennätystasoja. Viennin arvon nousua vauhdittaa eniten maitotuotteiden viennin voimakas kasvu. Erityisesti lisäarvotuotteiden kuten voin, juuston ja jogurtin kansainvälinen kysyntä kasvaa, mikä nostaa keskimääräisiä vientihintoja. EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus on hyödyttänyt myös Suomen maitosektoria: suomalaisen juuston vienti Japaniin on moninkertaistunut. Lisäksi EU:n sisä-markkinoilla on enemmän tilaa suomalaisille maitotuotteille, kun vientikysyntä Japaniin on EU:ssa vahvaa.

Myös sianlihan vienti on ollut vahvassa kasvussa. Afrikkalaisen sikaruton seurauksena eurooppalaiselle sianlihalle on kysyntää erityisesti Aasiassa. Suomesta sianlihaa viedään viime vuosia enemmän sekä Aasiaan että lähialueille. Suomalaisen sianlihan kilpailukyky vientimarkkinoilla on hyvä, koska tuottajahintataso on Suomessa matalampi kuin EU:ssa keskimäärin. Sianlihan tuotannon väheneminen rajoittaa kuitenkin viennin kasvua.

Lihatuotteiden hinnat nousevat rajusti

Ruuan hinnan nousu hidastuu tänä vuonna ja jää lähelle yleistä inflaatiotasoa. Ensi vuonna ruuan hinnan nousu hieman nopeutuu, mutta ero yleiseen kuluttajahintojen nousuvauhtiin ei edelleenkään ole merkittävä. Ruuan hinnan nousun taustalla on kuluttajien ostovoiman sekä ruuan kysynnän kasvu ja kohdistuminen arvokkaampiin tuotteisiin, joissa vähittäiskaupan hintakilpailu on vähäisempää. Kaupan kustannusnousut on hyvässä kysyntätilanteessa voitu siirtää hintoihin.

Viime vuonna ruuan hinta nousi selvästi yleistä inflaatiota nopeammin. Haastavat kasvuolosuhteet vähensivät etenkin vihannesten mutta myös marjojen ja hedelmien tarjontaa, mikä nosti voimakkaasti hintoja. Tänä vuonna kasvuolosuhteet ovat pysyneet normaaleina: vihannesten, marjojen ja hedelmien tarjonta on kasvanut ja hinnat kääntyneet laskuun. Hedelmien ja vihannesten voimakkaat kuluttajahintamuutokset ovatkin viime ja tänä vuonna heiluttaneet eniten ruuan hintakehitystä.

Viime vuonna ruuan hintakehitys Suomessa vastasi EU:n keskimääräistä ruuan hintakehitystä. Tänä vuonna ruuan hinta on EU:ssa noussut nopeammin kuin Suomessa. Tämä on johtanut melko harvinaiseen tilanteeseen, jossa ruuan hintakehitys on tasaisempaa Suomessa kuin EU-maissa keskimäärin.

 

Elintarvikkeiden hinnat nousevat kaikissa päätuoteryhmissä. Maitotuotteiden hintojen nousu on tasaisinta ja vastaavan kehityksen odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Viljatuotteissa hintakehitys oli vielä viime vuonna vaisua, mutta tänä vuonna viljatuotteiden hintojen nousu on nopeutunut selvästi. Ensi vuonna viljatuotteiden hintakehitys tasaantuu hieman. Lihatuotteiden hinnat kääntyivät viime vuonna nousuun neljä vuotta kestäneen laskun jälkeen. Tänä vuonna lihatuotteiden kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt voimakkaasti ja lihatuotteiden hintakehitys on poikkeuksellisen rajua. Osittain kehitys on vastaus poikkeuksellisen heikkoon lihatuotteiden kuluttajahintakehitykseen viime vuosina. Osittain se on seurausta lihamarkkinoiden positiivisesta kehityksestä ja erityisesti vientikysynnän kasvusta. Ensi vuonna lihatuotteiden hintojen nousu hidastuu selvästi.

Lihan kulutus kääntyy tänä vuonna laskuun

Viime vuonna lihan kokonaiskulutuksen kasvu pysähtyi, ja tänä vuonna lihan kulutus kääntyy laskuun. Sianlihan kulutus on vähentynyt jo vuosia, mutta tänä vuonna myös naudanlihan kulutus vähenee ja siipikarjanlihan kulutuksen kasvu pysähtyy. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on ollut yksi keskeisemmistä ruokatrendeistä viime vuosina, joten kulutuksen kasvun pysähtyminen ravistelee lihamarkkinoita. Yhtenä syynä lihan kulutuksen laskulle on kasvisten kulutuksen kasvu sekä kasvipohjaisten lihankorvikkeiden tulo markkinoille. Terveys- ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kulutuspäätöksissä on kasvattanut nopeasti kasvipohjaisten tuotteiden markkinoita. Vastaava kehitys nähdään myös maitomarkkinoilla. Maitotuotteiden kulutus laskee tänä vuonna lähes kaikissa tuoteryhmissä.

Lihatuotteiden kuluttajahintojen tuntuva nousu vähentää osaltaan lihan kysyntää tänä vuonna. Kun samaan aikaan kasvisten kuluttajahinnat laskevat, vahvistaa lihan ja kasvisten hintasuhteen kehitys ennustettua kulutusmuutosta.

 

Keskeiset ennustemuuttujat

	2019e	2020e
	muutos, %	muutos, %
Leipävehnän tuottajahinta (1)	-26	17
Rehuohran tuottajahinta (1)	-29	12
Viljan tuotanto (1)	27	4
Sianlihan tuottajahinta	2	0
Sianlihan tuotanto	-1	-1
Maidon tuottajahinta	-0,5	2
Tuotantopanosten hinnat	2	2
Maatalouden yrittäjätulo	-27	18

1: Satovuonna 2019/20 ja 2020/21

	2018	2018	2019e	2020e
	milj. euroa	muutos, %	muutos, %	muutos, %
Elintarvikkeiden hinnat		2,2	1,1	1,4
Liha		1,6	4	1,5
Maitotuotteet		2,1	1,8	1,7
Viljatuotteet ja leipä		0,4	2,0	1,6
Elintarvike- teollisuuden liikevaihto		1,9	2	1,5
Viennin arvo	1295	-4	10	5
Tuonnin arvo	4035	0	1	1