Maa- ja elintarviketalous – kevät 2023

Ruuan hinnannousu hidastuu – korkea kustannustaso kurittaa yhä maatiloja

Maatalouden tuotantopanosten hinnat laskevat, ja tuottajahintojen nousu hidastuu tänä vuonna. Korkea kustannustaso heikentää edelleen kannattavuutta erityisesti kotieläintiloilla. Hyvät sato-odotukset ja rauhoittuneet viljan maailmanmarkkinat sekä tuotantopanosten hintojen lasku painaa viljan hintoja alaspäin. Maatalouden yrittäjätulo pysyy edelleen heikkona, ja tilojen väliset erot taloustilanteen osalta suurenevat. Energiamarkkinat tasaantuvat, ja sähkön hinnan nousupaineet väistyvät. Ruuan kuluttajahintojen nousu hidastuu asteittain tänä vuonna.

Maa- ja elintarviketalouden ennuste perustuu lähtökohtaan, jossa Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu nykyisellään. Pahin markkinashokki on jo koettu, ja markkinat korjaavat itseään ja sopeutuvat valitsevaan tilanteeseen. Talouden epävarmuus ja epävakaa geopoliittinen tilanne heijastuvat markkinoihin edelleen. Sodan tilannekuva voi myös muuttua nopeasti, mistä voi seurata markkinahäiriöitä ja äkillisiä hintamuutoksia.

Tuotantopanosten hinnat laskussa viime vuoden hintapiikkien jälkeen

Vuosi 2022 oli äärimmäisen haastava tuotantopanosten osalta. Erityisesti lannoitteiden hinnat nousivat viime vuonna yli 80 prosenttia, mikä johtui erityisesti kalliiden raaka-aineiden aiheuttamista typpilannoitteiden tuotantorajoituksista. Samalla sähkön hinta ja riittävyys nousivat huolenaiheeksi syksyllä 2022 sekä alkutalvesta. Kustannuspaineisiin reagoitiin säätämällä maaliskuussa voimaantullut määräaikainen kustannustuki tiloille, jotka olivat tehneet lannoitteiden ja sähkön hankintoja korkeaan hintaan viime syksyn ja tämän kevään aikana. Huolet sähkön riittävyydestä ovat kaikonneet talven aikana ja sähkön hinta on kääntynyt laskuun. Kokonaisuudessaan tuotantopanosten hinnat laskevat viime vuonna nähdyistä ennätysnousuista, mutta kustannukset jäävät korkealle tasolle.

Lannoitteissa hintojen muutokset ovat olleet viime ja tänä vuonna historiallisen nopeita, sekä kansainvälisillä markkinoilla, mutta erityisesti Suomessa. Kansainvälisesti tuotantoketjujen sopeutuminen sekä maakaasun hinnan lasku ovat mahdollistaneet erityisesti typpilannoitteiden tuotannon palautumista, minkä seurauksena lannoitteiden hinnat ovat kääntyneet laskuun. Suomessa lannoitteiden hinnat ovat laskeneet tammi-helmikuun aikana 40 prosenttia viime vuoden joulukuun huippuhintoihin verrattuna. Helmikuussa 2023 lannoitteiden ostohintaindeksi olikin jo huomattavasti alemmalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2023 aikana lannoitteiden hinnat jatkavat laskuaan Suomessa, vaikka hintojen lasku hidastuukin kansainvälisen kysynnän elpyessä. Lannoitteiden hinta laskee tänä vuonna 35 prosenttia. Viljamarkkinoiden epävarmuus sekä viljanhinnan lasku tulee todennäköisesti pienentämään lannoitteiden ostomääriä hienoisesti.

Maatalouden energian ostohintaindeksi on laskenut noin 20 prosenttia viime vuoden korkeimmista arvoista, ja laskun odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Vuositasolla maatalouden energian ostohintaindeksi laskee noin seitsemän prosenttia. Ennusteeseen liittyy epävarmuutta etenkin öljyn hinnan suhteen. OPEC-maat, jotka kattavat noin 30 prosenttia maailman raakaöljyn tuotannosta, ilmoittivat huhtikuussa merkittävistä tuotannon rajoituksista tälle vuodelle, mikä nosti kansainvälistä öljyn hintaa. Vastaavat muutokset voivat muuttaa esimerkiksi polttoöljykustannuksia nopeallakin aikataululla. Sähkön osalta viime syksyä ja talvea vastaavia ongelmia ei ole näkyvissä. Kotimainen sähköntuotantokapasiteetti kasvaa Olkiluoto 3:n siirryttyä säännölliseen sähköntuotantoon ja uusien tuulivoimainvestointien valmistuessa. Euroopan sähkömarkkina on rauhoittunut maakaasuvarastojen ollessa tavanomaista täydempiä leudon talven sekä maakaasun kysynnän pienenemisen takia.

Rehujen hintojen lasku on ollut maltillista, ja hinnat ovat huomattavasti korkeammalla tasolla viime vuoden alkuun verrattuna. Rehujen hintoja painaa alaspäin etenkin viljan laskeva hinta ja Suomessa rehun hinnan ennustetaan laskevan noin 15 prosenttia vuonna 2023. Laskevat rehukustannukset tuovat helpotusta erityisesti ostorehujen varassa oleville kotieläintiloille.

Maatalouden uudisrakentamisen investoinnit ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2021 asti. Rakentamisen kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2020 alkaen, mikä yhdistettynä maatalouden heikkona jatkuneeseen kannattavuuteen on heikentänyt investointihalukkuutta. Tämän lisäksi uuden CAP-suunnitelman toimeenpanon hidas käynnistyminen erityisesti investointitukien osalta hidastaa mahdollisten investointien aloitusta.

Maailman vehnäsadon kasvu taittuu satovuonna 2023/24

Viljan maailmanmarkkinoihin vaikuttaa edelleen vahvasti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siellä tapahtuvat tilannemuutokset. Toukokuussa 2022 EU:n luomat reitit, joilla autetaan Ukrainan vientiä, sekä Mustanmeren vientiväylä ovat helpottaneet maataloustuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille alentaen erityisesti viljan maailmanmarkkinahintoja. Mustanmeren vientisopimus sai jatkoa maaliskuussa; sopimus jatkuu 60 päivää eli toukokuulle saakka. Venäjä on asettamassa omia ehtoja sopimuksen jatkamiselle aiheuttaen epävarmuutta viljamarkkinoilla.

Maailman vehnäntuotanto kääntyy satovuonna 2023/24 laskuun ennätyksellisen vehnäsadon jälkeen. Vehnän maailmanlaajuinen tuotantoennuste on 787 miljoonaa tonnia. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on lisätty syysvehnäalaa viime syksynä. Venäjällä vehnän tuotannon ennustetaan laskevan viime vuoden ennätyksestä kuivien sääolosuhteiden vuoksi. Ukrainan vehnäntuotannon arvioidaan laskevan noin 40 prosenttia Venäjän pitkittyneestä hyökkäyssodasta johtuvien rahoitusvaikeuksien ja infrastruktuurin tuhoutumisen vuoksi. Maailman vehnän kulutus kasvaa ollen suurempaa kuin tuotanto, 794 miljoonaa tonnia. Maailmankauppa pienenee, ja varastot pienenevät. Vehnän hinta on laskenut Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle, ja hinta on edelleen laskusuuntainen.

Maailman maissin tuotanto kasvaa satovuonna 2023/24 hienoisesti, satoennuste on 1202 miljoonaa tonnia. Maissintuotanto laski satovuonna 2022/23 Argentiinassa, jossa kuumuus ja kuivuus verotti satoa. Maissin tuotanto kuitenkin kasvoi Intiassa. Maissin kulutus on hieman pienempää kuin tuotanto, maailmankauppa kasvaa, ja varastot kasvavat hieman. Maissin hinta laskee hienoisesti.

Maailman soijan tuotanto kasvaa edelliseen satovuoteen verrattuna vähäisesti, ollen 399 miljoonaa tonnia satovuonna 2023/24. Samalla maailmankauppa kasvaa, ja kulutuksen ollessa tuotantoa pienempää varastot kasvavat. Soijan hinta on laskusuunnassa. Maailman öljykasvituotanto pieneni satovuonna 2022/23 lähinnä soijapavun ja auringonkukkasiementuotannon heikentyneen sadon vuoksi, mihin suurelta osin vaikutti Argentiinassa vallinnut kuumuus ja kuivuus. Australian rapsin tuotanto kuitenkin hieman paransi tilannetta.

Ukrainasta on saatu vietyä enemmän viljaa kuin syksyllä ennustettiin. Viennistä kaksi kolmasosaa on kohdistunut kehittyviin maihin ja kolmasosa kehittyneisiin maihin. Puolan ja Unkarin kautta on kuljetettu huomattavia määriä ukrainalaista viljaa, mikä on sekoittanut näiden maiden viljamarkkinoita ja pitänyt viljan hintatasoa matalalla. Puola ja Unkari ovatkin keskeyttäneet viljan vastaanoton Ukrainasta ja kehottavat EU:ta löytämään ratkaisuja viljan vientiin Ukrainasta.

EU-komissio arvioi EU:n viljantuotannon hieman kasvavan satovuonna 2023/24 viime satovuoden kuivasta ja kuumista sääolosuhteista johtuneen laskun jälkeen. Vehnän tuotanto kasvaa, kuten myös maissin ja ohran tuotanto. EU:n viljan vienti kasvaa. Maissin, vehnän ja ohran varastojen ennakoidaan kasvavan. EU:n öljykasvituotannon ennakoidaan saavuttavan uuden satoennätyksen 2023/24 satovuonna. Erityisesti soijan ja auringonkukan kylvöala kasvaa.

Viljan hinnat voimakkaassa laskussa

Kevätviljojen kylvöalojen ennakoidaan pienenevän satovuonna 2023/24 johtuen erityisesti kesanto- ja ympäristönurmien pinta-alojen kasvusta. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria viljelyalojen muutoksissa. Ohran- ja kauran kylvöala pienenee vähäisesti. Mallasohran viljelyala laskee rehuohraa voimakkaammin. Kevätvehnän kylvöala pienenee ennusteen mukaan viidenneksen, mitä kompensoi syysvehnän pinta-alan kasvu. Myös syysruista kylvettiin merkittävästi enemmän kuin edellisenä syksynä. Sääolosuhteet ovat olleet suotuisia suuressa osassa Eurooppaa syyskasvien kehitykselle.

Kevätrypsin kylvöala pienenee ennusteen mukaan yli neljänneksen ja kevätrapsin kylvöala puolestaan kasvaa hieman. Syysrypsin ja -rapsin pinta-alan ennakoidaan kasvavan. Palkokasvien pinta-alan kasvu vahvistuu, kun herneen ja härkäpavun viljelyalan ennustetaan kasvavan.

Kotimaan viljan tuottajahinnat palautuivat helmikuussa keskimäärin lähes vuodentakaiselle tasolle voimakkaan nousuhintaisen vuoden jälkeen. Poikkeuksen tästä tekee ruis, jonka hinta nousi tämän vuoden helmikuussa 48 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen hintaan. Viljan hinnat laskevat tulevana satovuonna mutta jäävät kuitenkin totuttua korkeammalle. Satovuosi 2024/25 on vielä hyvin suuren epävarmuuden sävyttämä johtuen sääolosuhteista ja sotatilanteen kehittymisestä Ukrainassa. Kotimaan viljavarastot täyttyivät viime vuonna.

Tänä vuonna EU:n maitosektori kärsii ylituotannosta ja hintojen laskusta

Maailmanlaajuinen maidontuotanto ja kysyntä jatkavat tänä vuonna kasvuaan. USDA:n arvion mukaan kansainvälisen kaupan volyymi pysyy tänä vuonna nestemäisten maidon osalta likimain muuttumattomana, mutta rasvattoman maitojauheen ja voin volyymi supistuu merkittävästi. Juustojen ja täysmaitojauheen vienti hieman kasvaa erityisesti Kiinan talouden avautumisen seurauksena. Suurimmista vientimaista tuotanto supistuu Australiassa ja EU:ssa, mutta Yhdysvaltojen ja Argentiinan tuotannon lisääminen tasapainottaa tilannetta.

Globaali maidon kysyntä kasvaa nousevan elintason vetämänä lähinnä Asiassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä. Monissa kehittyvissä maissa kysyntä kasvaa tuotantoa nopeammin, mikä tulee kasvattamaan kansainvälistä kauppaa. EU:n sisämarkkinoilla maidon kulutus jatkaa laskuaan erityisesti maitonesteiden osalta, mutta juustojen ja täysrasvaisten maitotuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan.

EU:n maidontuotanto on viime syksystä asti ollut nousussa etenkin korkeiden tuottajahintojen ansiosta. Lisääntynyt tarjonta yhdistettynä kulutuksen hiipumiseen on kuitenkin johtanut alueellisiin maitoylijäämiin, mikä on kääntänyt hintoja tuntuvaan laskuun. Jyrkästi laskevien hintojen vuoksi tuotannon odotetaan tänä vuonna supistuvan hieman.

Viime joulukuussa EU-maiden keskimääräinen hinta kävi huipussaan (58,4 s/l) mutta on tammikuusta lähtien ollut selvässä laskussa. Eri maiden ja meijereiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja, ja etenkin Luoteis-Euroopassa on viime kuukausina nähty huomattavia maa- ja meijerikohtaisia hintojen pudotuksia lähinnä ylitarjonnan vuoksi. Joissakin maissa hinnat ovat jo laskeneet selvästi alle viime vuoden huhtikuun keskiarvon (46,23 s/l), kun taas eteläisessä Euroopassa hinnat ovat toistaiseksi pysyneet korkealla lähinnä tuotannon vähentymisen takia. Tänä vuonna hintojen odotetaan laskevan koko Euroopassa.

Suomessa maidon tuottajahinta laskee hitaammin kuin EU:ssa keskimäärin

Suomessa maidontuotanto jatkaa laskuaan ja laskee tänä vuonna kaksi prosenttia. Myös nestemäisten maitotuotteiden kulutus jatkaa laskuaan Suomessa. Sekä maitotilojen että lypsylehmien määrä on Suomessa ollut jo pitkään alamäessä. Lisäksi viime vuoden ennätyskorkeat tuotantokustannukset selittävät maidontuotannon laskutrendiä.

Suomessa maidon tuottajahinta on toistaiseksi laskenut hyvin maltillisesti marraskuun huipusta (55,58 s/l), ja on viime kuukausina edelleen ollut jopa loivassa nousussa. Viime vuonna EU:n keskihinta ylitti poikkeuksellisesti hyvin voimakkaan hinnannousun ansiosta kotimaisen maidon tuottajahinnan, mutta tänä vuonna on kuitenkin palauduttu niin sanottuun normaalitilanteeseen, jolloin kotimaan maidon hinta on korkeampi kuin EU:n keskimääräinen maidon hinta. Euroopan markkinoilla hintojen laskupaineet kasvavat ja tilanne heijastuu väistämättä myös Suomeen. Maitotuotteiden tuonti Suomeen lisää kilpailua kotimarkkinoilla.

Helmikuussa maidon tuottajahinta oli Suomessa 31 prosenttia korkeampi edellisvuoden helmikuuhun verrattuna, kun EU:n keskihinta vastaavasti oli noin 25 prosenttia korkeampi. Maidon tuottajahintojen nousuvauhti hidastuu kuluvan vuoden aikana merkittävästi, ja vuodelle 2024 ennustetaan tuottajahinnan laskua.

Korkea hintataso pienentää EU:n osuutta kansainvälisillä lihamarkkinoilla

Kiinan oma sianlihantuotanto kattaa sen tämänhetkisen kotimaisen kulutuksen, mikä vähentää Kiinan tuontikysyntää ja siten laskee EU:n sianlihan vientiä Kiinaan. Heikkoa sianlihan vientiä Kiinaan on osittain onnistuttu paikkaamaan kasvattamalla vientiä muille markkinoille. Näistä huolimatta Kiina jatkaa edelleen EU:n merkittävimpänä sianlihan vientikohteena. Sianlihan vienti EU:sta Isoon-Britanniaan laski viime vuonna.

EU:ssa sianlihan tuottajahinnat ja erityisesti porsaan hinnat nousevat nopeasti kasvavan kysynnän ja tuotannon määrän laskun myötä. Teurasmäärät ovat laskeneet erityisesti suurissa tuottajamaissa, kuten Saksassa, Puolassa, Tanskassa ja Italiassa. Tuotannon laskua selittää yleinen vaikea taloudellinen tilanne ja siitä johtuva sikojen määrän väheneminen. Sikojen määrä on laskenut merkittävästi Saksassa ja Tanskassa, mikä vastaa yli puolta EU:n sikojen kokonaismäärän laskusta. EU:n sianlihantuotannon ennakoidaan edelleen laskevan ja ennätyksellisen hinnannousun uskotaan jatkuvan tänä vuonna.

Kiinan sianlihantuotannon palautuminen on aiheuttanut enemmän haittaa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Brasiliassa kuin EU:ssa ja laskenut sianlihan hinnan matalalle tasolle muun muassa Kiinan viennin vähenemisen aiheuttaman ylitarjonnan vuoksi. EU:n ennätyksellisen korkeat hinnat heikentävät EU:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla suhteessa näihin isoihin tuottaja- ja vientimaihin. Tästä syystä EU:n tuontikysyntä kasvaa, ja sianlihan tuonti erityisesti Isosta-Britanniasta on kovassa nousussa. Brasilia ja Yhdysvallat tulevat viemään vientimarkkinaosuutta EU:lta tänä vuonna.

EU:n keskimääräinen naudanlihan hinta pysyy tasaisena ja korkealla tasolla rajallisen ja laskevan tuotannon takia. Eläinten vähenevän lukumäärän myötä karjan ja ruhojen hintojen voidaan odottaa vielä nousevan. Espanjan ja Italian teuraspainojen lasku näkyy jo EU-tasolla. Korkea naudanlihan hinta EU:ssa heikentää sen asemaa maailmanmarkkinoilla ja on laskenut vientiä pääkohteisiin. Korkean hinnan vuoksi EU:n tuontikysyntä kasvaa, ja tuontivolyymi onkin elpynyt samalle tasolle kuin ennen koronaa. Tuonnin kasvun taustalla on isossa osassa myös EU:n ja Ison-Britannian kaupan sujuva jatkuminen. EU:ssa keskimääräinen naudanlihan hinta on samalla tasolla Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa. Brasilian naudanlihanvienti Kiinaan on noussut ennätyksellisiin määriin Kiinan elpyvän kysynnän vuoksi. Brasilian naudanlihanviennin Kiinaan uskotaan vielä kasvavan tänä vuonna. Intian tuotannon ja viennin odotetaan kasvavan maltillisesti.

EU:n broilerin keskimääräinen hinta on taittunut laskuun osassa jäsenmaista poikkeuksellisen nousukauden jälkeen. Tämän nousun taustalla ovat olleet kasvava kysyntä ja rajoitettu tarjonta. Tarjonnan kasvua rajoittaa pääasiassa osassa jäsenmaista esiintyvä lintuinfluenssa. Tartunnat ovat keskittyneet pääosin kalkkuna- ja ankkatiloille, mutta taudin vaikutus ilmenee myös kaiken siipikarjanlihan tuontirajoituksina.

Lintuinfluenssan vaikutukset tuotantoon ovat olleet samantyyppisiä Yhdysvalloissa kuin EU:ssa, mutta hinnat ovat Yhdysvalloissa reagoineet paljon voimakkaammin ja ne ovat nyt samalla tasolla. Brasiliassa broilerin hinta on edelleen paljon matalammalla tasolla, mikä lisää sen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Brasilian siipikarjanlihan viennin ennakoidaankin kasvavan tänä vuonna merkittävästi, sillä edullisen hinnan lisäksi sen tuotanto on vapaa lintuinfluenssasta.

Suomessa muutokset lihan tuottajahinnoissa maltillisempia kuin EU:ssa

Tuotantopanosten kustannusten lasku tuo helpotusta kotieläintuotantoon etenkin ostorehun ja lannoitteiden osalta. Viime vuoden taloudellinen ahdinko näkyy kuitenkin tuotannon vähenemisenä tänä vuonna myös Suomessa erityisesti sianlihantuotannossa. Emakoiden määrän, kotimaan kulutuksen ja Kiinan viennin väheneminen laskevat sianlihantuotantoa tänä vuonna selvästi. Myös naudanlihantuotanto laskee tänä vuonna maltillisesti eläin- ja tilojen lukumäärän sekä lypsylehmien määrän vähenemisen myötä. Siipikarjanlihantuotannon arvioidaan kuitenkin hienoisesti kasvavan seuraten kulutuksen kasvua.

Kotimaassa tuottajahintojen viimevuotinen nousu on pysähtynyt ja taittunut laskuun naudan- ja siipikarjanlihan osalta. Odotettua sitkeämpi yleinen inflaatio, ostovoiman heikko palautuminen ja lihan korkea kuluttajahinta laskevat lihan kokonaiskysyntää ja siirtävät kulutusta lihan arvo-osista edullisempiin lihatuotteisiin. Lisäksi tuontilihojen kulutus kasvaa private label -tuotteiden tarjonnan lisääntymisen sekä ruokapalvelu- ja ravintolasektorin palautumisen myötä. Kulutuskäyttäytymisen muutos ja tuotantokustannusten lasku aiheuttavat laskupainetta tuottajahintoihin. Suomessa tuottajahinnat pysyvät kuitenkin tavanomaista korkeammalla tasolla tänä vuonna, jotta elintarviketeollisuus saa varmistettua kotimaisen raaka-aineen saatavuuden. Ensi vuonna lihan tuottajahintojen ennustetaan laskevan.

Maatalouden yrittäjätulo kääntyy nousuun, kannattavuus edelleen heikolla tasolla

Maatalousyrittäjien tulot markkinoilta kasvoivat viime vuonna merkittävästi, kun tuottajahinnat nousivat historiallisen korkeiksi. Tänä vuonna tulot markkinoilta pienenevät jonkin verran, mutta tulot jäävät silti selvästi pidemmän ajan keskiarvoa korkeammalle. Tulojen pienenemiseen vaikuttaa erityisesti viljan laskusuuntainen hintakehitys. Maatalouden kulut kasvoivat viime vuonna myös ennätyskorkeiksi; tänä vuonna kulut pienenevät enemmän kuin tulot. Kulujen pienenemiseen vaikuttaa keskeisesti lannoitteiden, rehujen ja energian hintojen lasku, mutta samalla korkotason nousu kasvattaa maatalouden kuluja. Kulut pysyvätkin viime vuosien keskiarvoa korkeammalla.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uuden rahoituskauden (CAP2027) toimeenpano käynnistyi vuoden 2023 alussa. Rahoituskauden myötä maataloustukien maksuaikataulut osittain muuttuivat. Erityisesti luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksen maksut siirtyvät loppuvuodelle, mikä voi heikentää tilojen maksuvalmiutta tulevana syksynä. Kokonaisuudessaan tukimäärä laskee hieman verrattuna edelliseen rahoituskauteen. Viime vuoden valtion kriisitukipaketista maksamaton osuus noin 80 miljoonaa euroa jakautuu useaan eri kohteeseen vuosille 2022–2026, joten sen vaikutusta ei ole huomioitu maatalouden yrittäjätulolaskelmassa. Keväällä 2023 hyväksytyn määräaikaisen lannoite- ja sähkötuen vaikutus jäänee myös vähäiseksi.

Tänä vuonna yrittäjätulo kasvaa noin viidenneksen, kun maatalouden kulujen lasku on suurempaa kuin tulojen pieneneminen. Yrittäjätulon kasvu ei kuitenkaan tuo ratkaisua maatalouden pitkän aikavälin kannattavuusongelmaan. Tilojen väliset kannattavuuserot ja maksuvalmiuskyky kärjistyvät entisestään. Ensi vuonna yrittäjätulo kääntyy laskuun, kun tulot markkinoilta pienenevät enemmän kuin tuotantokustannukset.

Ruuan kuluttajahintojen nousuvauhti hidastuu asteittain tänä vuonna

Ruuan (elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat) kuluttajahintojen korkein vuosinousu nähtiin helmikuussa, kun ruuan hinta nousi 16,3 prosenttia vuodentakaisesta. Ruuan kuluttajahintojen nousu jatkuu tänä vuonna yleistä inflaatiokehitystä nopeampana, mutta hintojen nousu hidastuu asteittain kuluvan vuoden aikana. Tänä vuonna ruuan hinta nousee vuositasolla keskimäärin 7,5 prosenttia, kun yleisesti kuluttajahinnat nousevat PTT:n ennusteen mukaan tänä vuonna 4,8 prosenttia . Viime vuonna hinnat nousivat kauttaaltaan kaikissa päätuoteryhmissä, ja useimmissa tuoteryhmissä hintojen nousu on kuluvanakin vuonna keskimäärin verraten nopeaa. Pidemmälle jalostetuissa, prosessoiduissa tuotteissa hintojen nousu hidastuu viiveellä verrattuna vähemmän prosessoituihin tuotteisiin.

Ruuan hinnan nousuvauhdin tasaantuminen vie aikaa. Yleinen kustannustaso on noussut koko ruokaketjussa. Vaikka maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat jo selvästi laskeneet, kustannustaso on edelleen korkeampi kuin ennen syksyllä 2021 alkanutta kustannusten nousua. Ruokaketjussa on useita portaita, ja kustannusten nousu on siirtynyt viiveellä kuluttajahintoihin, kun hintamuutoksista sovitaan ruokaketjun eri osissa. Korkojen nousu sekä tavanomaista suuremmat palkkaratkaisut näkyvät myös ruokaketjun kustannuksissa tänä vuonna. Ensi vuonna ruuan hintakehitys palautuu maltillisemmalle tasolle, ja hinnat voivat vuositasolla hienoisesti laskea.

Ruuan hintakehitys seuraa viiveellä EU:n keskimääräistä hintakehitystä. Ruuan hinta on alkuvuonna edelleen noussut useimmissa EU-maissa. Suomessa ruuan hinta on alkuvuonna noussut hieman hitaammin kuin EU:ssa keskimäärin. Tänä vuonna hintojen nousu hidastuu EU:n laajuisesti.

Korkea kustannustaso koettelee elintarviketeollisuutta

Elintarviketeollisuuden suhdannenäkymä on edelleen verraten heikko. Kustannusten nousu rasittaa toimialaa, ja ruuan hinnan nousu ja kysynnän muutokset, muun muassa kuluttajien siirtyminen edullisempiin tuotteisiin heikentävät elintarviketeollisuuden tuotanto-odotuksia ja myyntiä. Tämä voi näkyä myös lisäarvotuotteiden kysynnän heikentymisenä. Heikohko lähiajan näkymä ja korkojen nousu hidastavat myös investointien toteutumista. Elintarviketeollisuuden volyymi supistuu hieman.

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu jatkuu tänä vuonna tavanomaista nopeampana mutta hidastuu viime vuoteen verrattuna ja jatkuu heikompana kuin EU:ssa keskimäärin. Liikevaihtoa kasvattaa edelleen yritysten myyntihintojen nousu johtuen yleisestä kustannustason noususta. Elintarviketeollisuus hankkii raaka-aineita suoraan alkutuotannolta mutta myös muilta elintarvikevalmistajilta.

Kustannusten nousu siirtyy elintarviketeollisuudessa eteenpäin hitaasti johtuen muun muassa pidemmistä hankintasopimuksista, ja monet kustannuserät kumuloituvat ruokaketjussa. Kustannusten nousuvauhti tasaantuu loppuvuotta kohden, mutta kustannustaso säilyy tavanomaista korkeampana pidempään. Ensi vuonna elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu palautuu lähellä tavanomaista maltillisempaa kehitystä, kun kustannusten ja hintojen nousupaineet hellittävät loppuvuotta kohden.

Epävarmuutta kuluttajakysynnän kehityksessä

Kuluttajien hintatietoisuus on lisääntynyt. Kotitaloudet reagoivat elintarvikkeiden hintojen nousuun sopeuttamalla ostoskorin sisältöä. Ruuan kysyntää kohdistuu yhä enemmän edullisemman hintakategorian tuotteisiin, ja muun muassa kaupan omien merkkituotteiden (private label -tuotteet) myynti kasvaa. Samansuuntaista kehitystä on nähtävissä laajemmin Euroopassa ja mm. USA:ssa. Viime vuonna merkittävästi heikentynyt kotitalouksien reaalinen ostovoima ei korjaannu tänä vuonna. Ensi vuonna ostovoima kasvaa maltillisesti.

Ruuan kulutuksessa tapahtuu pidemmällä aikavälillä muutoksia, lisäksi ruuan hintojen nopea nousu vaikuttaa kotitalouksien ostokäyttäytymiseen. Lihan kokonaiskulutus vähenee maltillisesti; lasku näkyy erityisesti naudanlihan ja sianlihan kulutuksessa. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu jatkuu hienoisesti. Nestemäisten maitovalmisteiden kulutus jatkaa laskuaan, mutta samalla kasvipohjaisten välipalatuotteiden suosio jatkuu. Valmisruokien kulutus on kasvanut viime vuosina merkittävästi.

Hintojen nousu kasvattaa edelleen elintarvikeviennin ja -tuonnin arvoa

Viime vuonna elintarvikeviennissä rikkoutui kahden miljardin raja, kun vienti kasvoi 2,2 miljardiin euroon. Kasvu tuli suurelta osin vientihintojen merkittävästä noususta. Kunnianhimoiset viennin kasvutavoitteet eivät juurikaan ole realisoituneet viennin määrällisenä kasvuna. Tänä vuonna elintarvikeviennin arvon kasvu jatkuu, mutta vientihintojen nousun hidastumisen vuoksi kasvu jää viime vuotta pienemmäksi. Suurimpana vientiryhmänä säilyy maitotaloustuotteet. Lihatuotteiden viennissä uusia avauksia on muun muassa Japaniin ja Etelä-Afrikkaan, mutta eläintautiriskit ja epävakaa geopoliittinen tilanne heikentävät vientinäkymiä EU:n ulkopuolelle.

Elintarviketuonti kasvoi viime vuonna jyrkästi lähes kuuteen miljardiin euroon kasvattaen kauppataseen alijäämää elintarvikkeiden kansainvälisessä kaupassa. Tuonnin kasvu johtui sekä tuontihintojen noususta että volyymin kasvusta. Lihatuotteissa tuonnin arvo kasvoi reilulla kolmanneksella. Hintojen nousun lisäksi tämä johtui tuonnin palautumisesta sen jälkeen, kun ravintola- ja ruokapalvelusektoriin kohdistuneet pandemiarajoitukset oli purettu. Myös viljan tuonti kasvoi viime vuonna määrällisesti vuoden 2021 kotimaan heikon viljasadon takia. Tänä vuonna elintarviketuonnin arvo edelleen kasvaa, mutta kasvu hidastuu tuontihintojen nousun hidastumisen vuoksi.

Keskeiset ennustemuuttujat

20222023e2024e
Leipävehnän tuottajahinta(1)11,8%-31%-4%
Rehuohran tuottajahinta (1)11,1%-34%-5%
Elintarvikekauran tuottajahinta (1)16,0%-30%-5%
Naudanlihan tuottajahinta19,9%2%-5%
Sianlihan tuottajahinta26,6%1%-4%
Siipikarjanlihan tuottajahinta28,3%1%-4%
Maidon tuottajahinta24,9%4%-8%
Lannoitteiden hinnat82%-35%-15%
Energian hinta46%-7%-5%
Rehujen hinnat39%-15%-8%
Maatalouden yrittäjätulo (2)26%22%-12%
(elintarvikkeet + alkoholittomat juomat10,5%7,5%-1%
Elintarviketeollisuuden liikevaihto (3)11,3%7%2%
Elintarviketeollisuuden volyymi (3)-2%-1%2%
Elintarvikeviennin arvo28%10%3%
Elintarviketuonnin arvo26%7%2%

1) Tuottajahinta on satovuoden hinta 2022/23, 2023/24e ja 2024/25e.
2) Maatalouden yrittäjätulon vuoden 2022 vertailuperustana on Eurostatin ennakkotieto.
3) Sekä elintarvikkeiden (TOL10) ja juomien (TOL11) valmistus.

Sari Forsman-Hugg, Pekka Kinnunen, Päivi Kujala, Lucas Lindelöf, Mauri Yli-Liipola: PTT-ennuste, maa- ja elintarviketalous, kevät 2023