- Ruokamarkkinat
Kyösti Arovuori, Suvi Rinta-Kiikka, Heini Toikkanen, Lauri Vuori. PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous 2017/kevät. ISSN 1799-9340. Helsinki 2017.
Ruokamarkkinoilla nostetta
Maailmantalouden yleinen talouskasvu on piristänyt kuluttajakysyntää. Vahvistuva kysyntä on kasvattanut maailmankauppaa ja sen vaikutukset näkyvät myös maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla. Talouskasvu on saanut aikaan markkinakäänteen. Hintojen lasku on pysähtynyt, mutta vaikutukset näkyvät markkinoilla vasta viiveellä.
Maailmanmarkkinoilla hintojen nousua hillitsevät monen keskeisen hyödykkeen, kuten viljan ja maitojauheen, osalta suuret varastot. Kysynnän kasvaessa kauppa painottuu enemmän lisäarvotuotteisiin. Ostovoiman kasvun myötä kulutuksen arvo kasvaa volyymia nopeammin.
Euroopan sisämarkkinoilla kehitys on saman suuntaista. Maitomarkkinoiden rauhoittumisen myötä suhdannenäkymät ovat kauttaaltaan vakaat ennustejakson aikana. Merkittäviä hinta- tai tuotantomuutoksia ei ole näköpiirissä.
Suomessa maatalouden tuotantorakenteen muutos jatkuu nopeana. Tuotannosta luopuvien tilojen tuotanto kuitenkin korvaantuu investointien myötä. Vakaa tuotannon taso hillitsee hintakehitystä. Maatalouden yrittäjätulo kasvaa kustannusten pienentyessä, mutta taso on edelleen matalalla.
Kevään ennusteen erityisteemana on "Miten brasilialainen lihakohu vaikuttaa?" Erityisteemaa pääset lukemaan tästä.
Vehnän tuotanto huipussa
Maailman viljantuotanto pysyy korkeana tulevallakin satokaudella. Vaikka maailman vehnän tuotanto laskeekin hieman, tullaan ensi satokaudella korjaamaan jälleen ennätyksiä hipova vehnäsato. Tuotanto- sekä varastomäärien korkea taso pitävät maailmanmarkkinoiden hintanäkymät vakaana.
Viljan hinnan lasku pysähtyi viime vuoden lopulla ja kääntyi alkuvuonna lievään nousuun. Kylvöalat ovat edelleen suuret ja viljan kysyntä kasvaa tuotannon kasvua hitaammin. Hintataso pysyy vakaana.
Suomessa viljan tuotanto kasvaa
Viljan viljelyala pienenee Suomessa hieman tulevalla satokaudella. Erityisesti ohran viljelyala laskee. Vehnän sekä kauran alat ovat sen sijaan hienoisessa kasvussa. Tuotantomäärät kasvavat kuitenkin suurempien hehtaarisatojen seurauksena.
Viljan hinnat Suomessa pysyvät tämän hetkisellä tasolla. Merkittävää nousua ei ole odotettavissa. Rehuviljan ja elintarvikekäyttöön menevän viljan hintaero pysyy kuitenkin suhteellisen isona. Hintaero on erityisen huomattava leipä- ja rehuviljan välillä. Samalla rehuviljojen hintoihin kohdistuu laskupainetta korkeiden tuotanto- ja varastomäärien vuoksi.
Maitomarkkinoiden myrsky tyyntyy
Euroopassa maidon hinta on kivunnut ylöspäin. Pitkään jatkuneet matalat tuottajahinnat ympäri Eurooppaa, satokauden huonot sääolosuhteet ja niistä aiheutuneet rehun saatavuusongelmat johtivat tuotannon laskuun. Lisäksi Euroopan unionin kriisitoimet vähensivät maidon tuotantomäärää. Samaan aikaan maidontuotantomäärät laskivat myös maailmalla.
EU:ssa tuottajahintojen nousua on vauhdittanut myös sisämarkkinoiden vahvistuva kysyntä, noussut voin hinta sekä juuston kasvava vientikysyntä. Euroopan maidontuotanto kasvaa tänä vuonna. Myös muiden suurten tuotantoalueiden tarjonta kasvaa. Tästä seuraa, että maidon hinta jää viime vuoden tason alapuolelle.
Suomessa tuottajahinnan vaihtelu on ollut muuta Eurooppaa maltillisempaa. Tuotannon määrä vähenee tuotantorakenteen muutoksen myötä. Kuluttajatuotteiden hinnat ovat nousussa. Kuluttajatuotteiden hinnannousua vauhdittavat ostovoiman kasvu sekä tuonti- ja vientihintojen nousu. Maidon tuottajahinta vakiintuu loppuvuoden tasolle.
Lihan kysyntä ei näytä hiipumisen merkkejä
Kiristynyt kilpailu sekä maltillinen vientikysyntä näkyvät lihamarkkinoilla Euroopassa. Siipikarjan tuotannon kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Naudanlihan tuotanto kasvaa kuluvan vuoden aikana hieman maitosektorin muutosten myötä, mutta kasvu taittuu laskuksi jo ensi vuoden aikana. Sianlihan tuotanto kääntyy laskuun.
Lihan kokonaiskulutus kasvaa hieman koko EU:n alueella. Lihan tuottajahintojen kehitys on kauttaaltaan maltillista. Sianlihan hinnat kääntyvät loppuvuodesta laskuun, mutta tarjonnan niukkuus pitää muutokset maltillisena. Muiden lihojen hinnoissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.
Vienti piristää Suomen lihamarkkinoita
Suomessa lihantuotannossa ei tapahdu muutoksia. Sianlihan tuotannon kasvu hidastuu hieman ja tuotantomäärä tasaantuu. Naudanlihan osalta kulutuksen lasku jatkuu ja myös tuotanto laskee hieman. Siipikarjan kulutus ja tuotanto jatkavat edelleen kasvuaan. Kasvu on kuitenkin aiempia vuosia maltillisempaa. Kotimainen kulutus siipikarjatuotteissa on edelleen tuotantoa suurempaa.
Lihojen kotimaiset tuottajahinnat kääntyivät nousuun viime vuoden lopulla ja hintataso pysyy vakaana. Sianlihan vienti ja kotimaisen kysynnän piristyminen vetävät sianlihan hintaa hieman ylöspäin. Siipikarjanlihan hinta nousee kysynnän vanavedessä.
Panoshintojen lasku hidastuu
Lannoitteiden hintojen lasku hidastui vuodenvaihteessa. Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet syksystä alkaen. Rehujen hintataso pysyy vakaana rehuviljojen runsaan varastotilanteen myötä. Energian hintojen lasku on pysähtymässä. Kasvinsuojeluaineiden hinnoissa on laskupainetta tiukan kotimaisen kilpailutilanteen myötä.
Rakentamisen sekä koneiden ja kaluston hintakehitys on maltillista yleisen inflaatiotahdin mukaisesti. Investoinnit rakennuksiin kasvoivat huomattavasti viime vuoden aikana.
Yrittäjätulo nousee
Maataloustuotteiden tuottajahintojen laskun pysähtyminen vakauttaa markkinoilta saatavia tuloja. Maatalouden kokonaistuotanto ei kasva merkittävästi aiemmista vuosista. Maidontuotanto laskee. Tuotantopanosten hintataso pysyy matalana, mutta hintojen lasku hidastuu. Tästä seuraa, että yrittäjätulo nousee tänä vuonna. Ensi vuonna yrittäjätulo laskee.
Elintarviketeollisuus nousee takkuisesti
Elintarviketeollisuuden tuotannon volyymi nousi viime vuonna, mutta tuotannon kasvu taittui loppuvuodesta. Tänä vuonna tuotannon volyymissä ei tapahdu muutoksia. Ala kuitenkin investoi vahvasti tuottavuuteen.
Liikevaihdon kehitys on edelleen takkuista. Elintarviketeollisuutta rasittaa erittäin tiukka hintakilpailu eikä tuottajahintojen nousua saada siirrettyä kuluttajahintoihin.
Elintarvikkeita tuodaan Suomeen enemmän kuin niitä viedään. Kauppatase on negatiivinen kaikkien tuoteryhmien kohdalla. Elintarvikkeiden kokonaistuonti ja -vienti pysyvät lähivuosina tasaisena.
Maitotuotteiden vienti ja tuonti on laskenut viime vuosina. Ulkomaankaupan lasku kuitenkin pysähtyy tänä vuonna.
Lihatuotteiden tuonti väheni viime vuonna, mutta vienti pysyi ennallaan. Sian- ja siipikarjan lihalle on löydetty uusia vientikanavia. Lihajalosteiden vienti on kasvussa.
Ruuan hinnan lasku pysähtyy
Pitkään jatkunut ruuan hinnan lasku jatkuu alkuvuonna. Elintarvikeketjun kustannusten nousun sekä kasvavan kulutuskysynnän myötä ruuan hinnan lasku pysähtyy ja hinnat kääntyvät loppuvuodesta nousuun. Hintataso jää kuitenkin viime vuotta matalammalle.
Ruuanhinnan kehitys vaihtelee tuoteryhmien välillä. Sokeriveron lasku rajoittaa osaltaan hintojen nousua. Yleiset kuluttajahinnat nousevat ruuan hintaa nopeammin.
Viljatuotteiden ja leipien hinnat kääntyvät hienoiseen nousuun tämän vuoden aikana. Lihan hintojen lasku jatkuu alkuvuoden, mutta kääntyvät nousuun loppuvuodesta. Maitotuotteiden hintataso jää viime vuotta matalammaksi.
Ruuan hintakehitys on eriytynyt Suomessa ja muualla Euroopassa. Muualla ruuan hinnan lasku pysähtyi jo edellisenä vuonna. Ruuan hinnat ovat kääntyneet nousuun muualla EU:ssa ja ruuan hinnannousu on yleistä hintojen nousua nopeampaa.
Suomen maatalouden keskeiset ennustemuuttujat
| 2017e | 2018e | |
|
|
Muutos % | Muutos % |
|
Vehnän tuottajahinta* |
+1 | +4 |
|
Ohran tuottajahinta* |
0 | +2 |
|
Viljan tuotanto* |
+7 | -1 |
|
Sianlihan tuottajahinta |
+2 | +1 |
|
Sianlihan tuotanto |
+1 | 0 |
|
Maidon tuottajahinta |
+1 | 0 |
|
Tuotantopanosten hinnat |
-1 | +2 |
|
Maatalouden yrittäjätulo |
+17 | -8 |
*satovuonna 2017/18 ja 2018/19
Keskeiset ennustemuuttujat: ruuan hinta ja elintarviketeollisuus
| 2016 | 2016 | 2017e | 2018e | |
| milj. euroa | Muutos % | Muutos % | Muutos % | |
|
Elintarvikkeiden hinnat |
-1,0 | -0,5 | +0,7 | |
| liha | -3,4 | -0,3 | +0,5 | |
| maitotuotteet | -2,6 | -1,5 | +0,5 | |
| viljatuotteet ja leipä | -0,9 | +0,2 | +0,4 | |
| Elintarviketeollisuuden liikevaihto | 0 | +1 | +2 | |
| Viennin arvo | 1205 | -2,5 | +1 | +2 |
| Tuonnin arvo | 3774 | +1,1 | 0 | +1 |
ERITYISTEEMA: Miten brasilialainen lihakohu vaikuttaa?
Brasilia on maailman suurin broilerin viejä ja yksi suurimmista naudanlihan viejistä, joten maaliskuun lihakohu on puhutellut montaa maailman kolkkaa. Suuret brasilialaiset lihayhtiöt jäivät kiinni pilaantuneen lihan viennistä. Tutkinnat tuotantolaitoksilla jatkuvat.
Euroopan unioni on Kiinan jälkeen toiseksi suurin brasilialaisen lihan tuoja. Brasilian osuus EU:hun tuodusta siipikarjanlihasta on viime vuosina ollut jopa 50-60 %. Toiseksi eniten tuodaan Thaimaasta, jonka tuontimäärä on puolet vähemmän. Koska siipikarjanlihan tuonnin osuus on huomattava, on sille vaikea löytää korvaavaa tuontia. Tilanne on sama myös monella muulla tuojamaalla. Brasilialaisen siipikarjanlihan hinta on kilpailukykyinen ja saatavuus hyvä, joten tuontia ei ole helppo korvata. Useat tuojamaat ovatkin alun tuontirajoitusten jälkeen kiristäneet elintarviketarkastuksiaan ja päätyneet rajoittamaan tuontikiellot vain epäilysten alaisiin tuotantolaitoksiin.
Maailmanmarkkinoilla lihan kulutus kasvaa ja sitä kasvattaa erityisesti broilerin kulutuksen kasvu. Hyvä vientikysyntä pitää hintatasoa yllä ja lievittää kohun vaikutuksia Brasilialle.
Siipikarjanlihan markkinoilla kilpailutilannetta kiristää omalta osaltaan eri puolilla maailmaa ilmi tulleet lintuinfluenssatapaukset. Muutamat merkittävät broilerin tuojamaat ovat asettaneet tuontikieltoja maille ja alueille, joissa lintuinfluenssaa esiintyy. Näistä rajoituksista on hyötynyt nimenomaan Brasilia, josta tautia ei vielä ole löydetty.
Brasilian lihakohu koskee siipikarjasektorin lisäksi naudanlihantuotantoa. Mahdolliset vaikutukset EU:n markkinoilla ovat kuitenkin erilaiset. Brasilialaisen naudanlihan osuus EU:n tuonnista vuonna 2016 oli 42 prosenttia. Osuus on suuri, mutta naudanlihan osalta korvaavaa tuotantoa on kuitenkin helpommin saatavissa esimerkiksi Argentiinasta, Uruguaysta ja USA:sta. Näissä maissa odotukset viennin kasvusta ja hintojen noususta ovatkin kohun myötä heränneet.
Lihakohun vaikutukset näyttävät jäävän tällä erää pieniksi. Muiden muassa Kiina, Etelä-Korea ja EU ovat jatkaneet lihantuontia Brasiliasta pois lukien tutkinnanalaiset tuotantolaitokset. Kokonaisuuden tutkinta on vielä kesken, mikä ylläpitää epäluottamuksen ilmapiiriä. Tilanne maailmanmarkkinoilla on altis kiristymään ja luo hintoihin nousupainetta.
Nousua voidaan nähdä vuoden ensimmäisellä puoliskolla niin siipikarjan- kuin naudanlihan hinnoissa. Vuositasolla muutokset jäävät pieniksi. Toistaiseksi hintojen nousua ei ole vielä tapahtunut.
Suomeen on alkuvuonna tuotu noin 20 000 kiloa brasilialaista lihaa. Tullin tilastojen mukaan sekä brasilialaisen naudanlihan että broilerinlihan osuus tuonnista oli 12 prosenttia vuonna 2016. Suomessa lihakohun vaikutukset heijastuvat pienenä kuluttajahintojen nousuna vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.
Loppuvuodesta kohun aiheuttama kuohunta on jo laantunut hennoksi pintaväreilyksi eikä muutoksia tuonnissa, kotimaisessa tuotannossa tai tuottajahinnoissa ole näkyvissä. Hinnat määräytyvät markkinoiden kysyntä-tarjonta-tilanteen perusteella ja lihakohun vaikutus jää hetkelliseksi.
