• Ruokamarkkinat

Juuso Aalto-Setälä, Sari Forsman-Hugg, Janne Huovari ja Päivi Kujala: Maa- ja elintarviketalouden tilannekatsaus, tammikuu 2022.

Huom: Tämä osuus tilannekatsauksesta käsittelee vain ruuan hintaa. Koko tilannekatsaus julkaistaan tiistaina 18.1. klo 10.00. Siinä tarkastellaan myös maatalouden yrittäjätuloa, maataloustuotteiden markkinoita ja elintarvikevientiä.

Ruuan hinnalle nousupaineita koko ruokaketjussa

Maatalouden nopea tuotantopanosten kustannusten nousu ei juuri näkynyt kuluttajien kukkarossa vielä viime vuonna. Ruuan kuluttajahinnat nousivat viime vuonna varsin maltillisesti, vaikka hintojen nousu nopeutuikin loppuvuodesta. Tänä vuonna ruuan hinta nousee selvästi viime vuotta enemmän. Kustannuspaineet koettelevat koko ruokaketjua. Hinnan nousu voi olla yleistä inflaatiokehitystä nopeampaa.

Ruuan kuluttajahintojen nousu jäi viime vuonna maltilliseksi, vaikka hintojen nousu nopeutui loppuvuodesta. Suomessa ruuan hinta (pois lukien alkoholittomat juomat) nousi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan keskimäärin 0,3 prosenttia vuonna 2021. Kun elintarvikkeiden lisäksi huomioidaan myös alkoholittomat juomat, hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 0,6 prosenttia.

Kuva 1. Elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä kuluttajahintojen toteutunut hintakehitys, %-muutos vuoden takaa.

Ruuan hinnan nousu oli viime vuonna Suomessa selvästi yleistä inflaatiokehitystä hitaampaa. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 2,2 prosenttia (joulukuussa inflaatio oli 3,5 prosenttia). Ruuan hinnan vaikutus inflaatioon olikin varsin pieni viime vuoden aikana.

Kuva 2. Inflaation ja sen alaerien vaikutus Suomessa, %-muutos.

Ruuan hintakehitys Suomessa oli viime vuonna selvästi maltillisempaa kuin maailmalla. EU:ssa ruuan hinnan nousu oli nopeaa erityisesti vuoden jälkipuoliskolla. Alkuvuoden hitaamman hintakehityksen vuoksi keskimääräinen ruuan hinnan vuositason muutos EU-maissa on arviolta noin 1,5 prosentin luokkaa. Hintakehityksessä oli vaihtelua maittain. Nopeaa ruuan hinnan nousu on ollut erityisesti Saksassa, jossa hinta nousi, kun viime vuonna ruuan arvonlisäveron väliaikainen alennus poistui. Saksa pyrki hillitsemään vuoden 2020 koronakevään hintojen nousua alv-alennuksella, mutta veroprosentin laskun alentava vaikutus hintoihin oli paljon pienempi kuin palautumisen hintoja nostava vaikutus. Naapurimaassa Ruotsissa ruuan hinta nousi vuositasolla varsin maltillisesti kuten Suomessakin, mutta hinnat lähtivät myös siellä nousuun loppuvuodesta. Yhdysvalloissa ruuan hinta on noussut merkittävästi nopeammin kuin EU:ssa; joulukuussa ruuan hinta nousi yli 6 prosenttia vuodentakaisesta.

 
Kuva 3. Elintarvikkeiden hintakehitys Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa, %-muutos vuoden takaa.

Ruuan hinnan nousu nopeutui Suomessa selvästi loppuvuodesta. Lokakuussa ruuan hinta nousi 0,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, marraskuussa 1,1 prosenttia ja joulukuussa 1,4 prosenttia. Hintakehityksessä oli vaihtelua tuoteryhmittäin. 

Kuluttajahintaindeksissä painoarvoltaan keskeisissä tuoteryhmissä keskimääräinen vuositason muutos oli lihatuoteryhmässä 0,6 prosenttia, viljatuotteet ja leipä -tuoteryhmässä 0,8 prosenttia ja maitotuotteet, juustot ja kananmuna -tuoteryhmässä -0,3 %. Myös tuoteryhmien sisällä eri tuotteiden hintakehityksessä on eroja. Esimerkiksi lihan osalta sianlihan ja naudanlihan hinta nousi vuoden 2021 aikana, kun taas siipikarjanlihan hinta oli laskusuuntainen edellisvuoteen verrattuna.

Kuva 4. Elintarvikkeiden hintojen muutos Suomessa päätuoteryhmissä: viljatuotteet ja leipä, liha sekä maitotuotteet, kananmuna ja juusto, %-muutos vuoden takaa.

Kun elintarvikkeiden lisäksi huomioidaan alkoholittomat juomat, hinnat nousivat lokakuussa 1,0 prosenttia, marraskuussa 1,5 prosenttia ja joulukuussa 1,7 prosenttia.  Alkoholittomien juomien ryhmässä kuluttajahintoja nosti viime vuonna erityisesti kahvin hinnan nopea nousu; kahvin hinta nousi viime vuonna 8,2 prosenttia. Hinnan nousu oli erittäin nopeaa loppuvuodesta.

Akuuttiin maatalouden kustannuskriisiin on peräänkuulutettu vastuunkantoa koko ruokaketjulta, ja paineita on ladattu sekä tuottaja- että kuluttajahintojen nousulle. Kuluttajien kukkarossa maatalouden merkittävästi nousseet tuotantopanosten kustannukset eivät viime vuonna juuri näkyneet. Myös elintarviketeollisuudessa ja kaupassa kustannukset ovat nousseet. Suomessa kustannusten nousu on siirtynyt kuluttajahintoihin vähitellen ja pidemmälle aikavälille jakautuneena johtuen mm. kaupan ja teollisuuden välisistä sopimuskäytännöistä. Hinta on myös keskeinen kilpailukeino rakenteeltaan keskittyneessä elintarvikekaupassa. Ruuan kuluttajahintoihin vaikuttaa myös tuotteiden kysyntä suhteessa tarjontaan niin kotimaan markkinoilla kuin globaalisti.

Loppuvuodesta alkanut ruuan hinnan nousu jatkuu tänä vuonna.  Ruuan hinnan nousu kiihtyy selvästi viime vuoteen verrattuna. Hintojen nousu seuraa EU:n hintakehitystä, mutta viiveellä. EU:ssa ja maailmalla on jo nähty merkkejä siitä, että ruokaketjun kustannusten nousu näkyy myös kuluttajahinnoissa. Lihan ja maidon tuottajahinnat ovat olleet nousussa loppuvuodesta, mikä luo nousupaineita ruuan kuluttajahinnoille, samoin palkka- ja muiden kustannusten nousu elintarviketeollisuudessa ja -kaupassa. Tänä vuonna ruuan hinnan nousu voi olla yleistä inflaatiokehitystä nopeampaa. Markkinoilla on tällä hetkellä kuitenkin paljon epävarmuutta, mikä voi heijastua ruuan hintakehitykseen.

PTT julkaisee ruuan hintaennusteensa maaliskuun lopulla maa- ja elintarviketalouden suhdanne-ennusteen yhteydessä.

Lisätietoja:

tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg
p. 0400 639 450, sari.forsman-hugg@ptt.fi

vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala
p. 040 194 5184, paivi.kujala@ptt.fi