- Kansantalous
Suomi tarpoo taantumaan
Sisällysluettelo
Suomen talous vajoaa tänä vuonna taantumaan, ja kasvu on ensi vuonnakin kituliasta. Ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5% ja kasvaa ensi vuonna 0,5%. Taloutta vetävät alaspäin korkojen nopea nousu, rakentamisen romahdus, työttömyyden kasvu ja hiipuva yksityinen kulutus. Suhdanteen heikkeneminen vähentää valtion verotuloja ja kasvattaa sosiaaliturvamenoja. Valtiontalouden alijäämää kasvattavat hyvinvointialueiden ja T&K-menojen rahoituksen lisääntyminen, korkomenojen nousu sekä veronalennukset. Investoinnit ovat laaja-alaisessa laskussa, ja erityisen syvässä ahdingossa on rakennusala, jolle hallituksen pitäisikin kohdistaa tarkkarajaisia tukitoimia. Laajamittaiseen elvytykseen ei kuitenkaan ole Suomessa syytä. Työllisyystilanne heikkenee, ja työllisyys laskee ensi vuonna lähes 50 000 henkilöllä. Lomautuksia tullaan käyttämään laajasti. Yksityinen kulutus hiipuu loppuvuotta kohti, kun talouden lisääntyvä epävarmuus ja heikentyvä työmarkkinatilanne vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Ostovoiman menetystä ei saada kirittyä kiinni vielä ensi vuodenkaan aikana.
Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 ja kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia. Suomen taloutta vetävät alaspäin korkojen nopea nousu, rakentamisen romahdus, työttömyyden kasvu ja hiipuva yksityinen kulutus.
Suhdanteen heikkeneminen vähentää valtion verotuloja ja kasvattaa sosiaaliturvamenoja. Valtiontalouden alijäämää kasvattavat hyvinvointialueiden ja T&K-rahoituksen lisääntyminen, korkomenojen nousu sekä veronalennukset. Investoinnit ovat laaja-alaisessa laskussa, ja erityisen syvässä ahdingossa on juuri rakennusala. Ostovoiman menetystä ei saada kirittyä kiinni vielä ensi vuodenkaan aikana.
Totutusta poiketen Pohjois-Euroopan talouksien kasvu on muuta Eurooppaa hitaampaa. Talous supistuu Suomen lisäksi myös Saksassa ja Ruotsissa, mutta Etelä-Euroopan taloudet kasvavat, osin matkailun kasvun vetämänä. Euroalueen kasvu on tänä vuonna 0,6 prosenttia ja ensi vuonna yhden prosentin.
Ennusteessa oletetaan, ettei Venäjän hyökkäyssodassa tapahdu merkittäviä muutoksia ennustekauden aikana. Kevään ennusteen yhteydessä kuvattiin sodan vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen talousvaikutuksia. Lisäksi ennusteessa oletetaan Kiinan pidättäytyvän väkivallan laajamittaisesta käytöstä poliittisten tavoitteiden edistämisessä ja Yhdysvaltojen demokratiaongelmien pysyvän hallinnassa.
Maailmantalous alavireinen
Maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet Kiinan odotettua vaisumman talouskehityksen seurauksena. Kiina avautui koronarajoituksista alkuvuonna, mutta juhlat jäivät lyhyiksi talouskasvun hidastuttua jo ensimmäisen vuosipuolikkaan lopulla. Heikon kasvun taustalla ovat sekä rakenteelliset tekijät että heikentynyt suhdannetilanne. Yksityinen kysyntä on hiipunut kuluttajien luottamuksen kärsittyä paitsi kiinteistösektorin jatkuvien ongelmien, myös ankaran koronapolitiikan takia. Samaan aikaan myös vientikysyntä on vaimentunut inflaation syötyä länsimaiden kuluttajien ostovoimaa.
Kiina ei pääse enää pakenemaan sen taloutta rasittavia pidemmän aikavälin rakenteellisia ongelmia. Yhteiskunnan korkea velkaantuneisuus, työvoiman väheneminen, pääoman tehoton allokaatio ja heikko tuottavuuskehitys ovat haasteita, joita ei ratkaista jatkuvalla elvytyspolitiikalla. Kiinan kasvupotentiaali on pysyvästi alentunut ja vuotuiset kasvuprosentit painuvat kehittyneiden maiden tasolle. Todellinen kasvu jäänee jo ensi vuonna kahden prosentin tuntumaan. Tätäkin hitaampi talouskasvu on täysin mahdollista, vaikka viralliset kasvuluvut eivät koskaan tule siitä kertomaan.
Yhdysvallat on puolestaan yllättänyt vahvalla kehityksellään. Yhdysvaltojen keskuspankin on ollut pakko nostaa ohjauskorkoa jyrkästi hillitäkseen osin omien virheittensä seurauksena kiihtynyttä inflaatiota. Korkojen nousu sai pörssikurssit ja asuntorakentamisen sakkaamaan, mutta romahdukselta vältyttiin. Työttömyys on säilynyt maltillisena ja kohonneet palkat tukevat yksityistä kulutusta. Talous jatkaa tänä vuonna nopeutuvaa kasvuaan Bidenin hallinnon voimakkaiden teollisuuspoliittisten panostusten ja tekoälyinnostuksen myötä lisääntyvien yksityisten investointien tukemana. Nopeutuva talouskasvu ja jo lähtötilanteessa hyvä työllisyystilanne pakottaa Yhdysvaltain keskuspankin palaamaan koronnostoihin ensi vuonna, minkä seurauksena talouskasvu hiipuu vähitellen.
Euroopan alakulo on lisääntynyt sen suurimman talouden Saksan vajottua taantumaan. Vaikka energiakriisi on jo pitkälti selätetty, Saksan talouskehitys on jatkunut tänä vuonna odotuksia vaisumpana inflaation ja korkojen kurimuksessa. Myös Kiinan vaikeudet heijastuvat Saksaan, joka on panostanut sinne voimakkaasti ulkomaankaupassaan. Lisäksi Saksaa piinavat pidemmän aikavälin haasteet kuten teollisuuden vanhanaikaisuus, raskas byrokratia, vanheneva väestö ja työvoimapula. Saksasta ei ole enää sellaiseksi Euroopan talouden veturiksi, jona olemme tottuneet sen näkemään. Saksan lisäksi Ruotsi vajoaa taantumaan sen talouden ajauduttua vaikeuksiin asuntojen hintojen romahdettua.
Saksa vastaa ongelmiin muiden suurten talouksien tavoin pumppaamalla yrityksiin miljardeja euroja. Vaikka maailmantalouden rakenteet muuttuvat hitaasti, nationalistisen teollisuuspolitiikan paluu kaikilla mantereilla kiihdyttää blokkiutumista ja murentaa vapaakaupan periaatteita. Se on pidemmän päälle talouskasvulle haitallista, mutta tukee talouskasvua hienoisesti ensi vuonna sekä Saksassa että Yhdysvalloissa.
Euroalueen pohjainflaatio eli ruuan ja energian inflaatiosta putsattu kuluttajahintojen muutos on osoittautunut sitkeäksi. Pohjainflaation kasvuvauhti vaikuttaa saavuttaneen huippunsa, mutta selkeää hidastumista ei vielä havaita. Inflaatiokehitystä on kompensoitu eurooppalaisille palkansaajille merkittävillä palkankorotuksilla, joiden odotetaan asettuvan myös ensi vuonna tavanomaista korkeammalle tasolle. Riskinä on, että palkankorotukset ylläpitävät inflaatiopaineita ja tekevät pohjainflaation taltuttamisesta entistä vaikeampaa.
Euroalueen talouksien vaatimattomasta kasvusta huolimatta Euroopan keskuspankin odotetaan ylläpitävän korkeaa korkotasoa pitkälle ensi vuoteen. Pohjainflaation hiipuminen ja sen myötä syntyvät koronlaskuodotukset näkyvät markkinakoroissa kunnolla vasta ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. 12 kuukauden euribor on keskimäärin 3,9 prosenttia tänä vuonna ja 3,8 prosenttia ensi vuonna.
Öljyn hinnan lasku viime vuoden huippuhinnoista Kiinan ja Euroopan heikon talouskehityksen seurauksena on osaltaan ollut kääntämässä inflaatiota laskuun. OPEC:in ja Venäjän tuotannon rajoitukset ja Yhdysvaltojen talouden paremmat näkymät nostavat öljyn keskihinnan tänä vuonna yli 80 dollariin barrelilta ja ensi vuonna lähelle 90 dollaria.
Vienti laskee huomattavasti vähemmän kuin tuonti
Tavaravienti on pitänyt pintansa, vaikka useilla toimialoilla on Euroopassa ollut haasteita. Palveluiden vienti on sen sijaan ollut heikompaa. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden Ruotsin ja Saksan talouksien ennakoidaan supistuvan tänä vuonna, mikä vaikuttaa Suomen vientihyödykkeiden kysyntään. Muun muassa Saksan autoteollisuuden haasteet ovat heikentäneet Suomen vientimahdollisuuksia. Kuitenkaan hintakilpailuongelmaa ei Suomella ole, koska palkankorotukset ovat olleet kilpailijamaissa suurempia kuin Suomessa. Saksan mahdolliset negatiiviset palkkaliukumat eivät muuta tilannetta.
Tavaravienti kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia. Loppuvuoden vientikehitystä tukee ison risteilyaluksen luovutus. Palveluvienti puolestaan laskee 4 prosenttia, koska matkailu Suomessa ei ole päässyt palautumaan koronaa edeltävälle tasolle eikä ict-viennissä ole odotettavissa merkittävää kasvua tälle vuodelle. Yhteensä vienti laskee 0,7 prosenttia tänä vuonna.
Tavaratuonti on laskenut voimakkaasti viime vuoden lopun ja tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Tuotantopanosten saatavuusongelmien myötä yritykset kasvattivat varastojaan. Nyt tuotantopanosten saatavuuteen liittyneiden epävarmuuksien hälvennyttyä varastoja on tyhjennetty, eikä tuonnille ole ollut yhtä suurta tarvetta. Palvelutuonti puolestaan on kasvussa suomalaisten ulkomaanmatkailun ja muiden liike-elämän palvelutuonnin lisääntyessä.
Tavaratuonti laskee tänä vuonna reilu 9 prosenttia ja palvelutuonti kasvaa 3 prosenttia. Kokonaisuudessaan tuonti laskee 5,5 prosenttia. Tänä vuonna nettoviennin, eli viennin ja tuonnin erotuksen, vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun on suuri, lähes 5 prosenttia. Varastojen lasku kuitenkin kompensoi tätä positiivista kasvuvaikutusta.
Ensi vuonna Suomen tärkeimpien vientimaiden kehitys on positiivisempaa kuin tänä vuonna, mikä tukee myös Suomen vientikysynnän kehitystä. Vienti kasvaa ensi vuonna 1,7 prosenttia ja tuonti 1,3 prosenttia.
Euron kurssissa suhteessa dollariin ei ennusteta suuria muutoksia, joten sillä ei ole merkittävää vaikutusta Suomen viennin kannalta. Euron kurssi suhteessa Ruotsin kruunuun on heikentynyt voimakkaasti jo viime vuoden alusta lähtien, mutta heikkenemisen ennustetaan hiipuvan tämän vuoden aikana. Kruunun heikkous ei kuitenkaan muodostu ongelmaksi Suomen viennille, koska Suomen ja Ruotsin vientihyödykkeet eivät suurissa määrin kilpaile keskenään.
Vaihtotaseen alijäämä supistuu tänä vuonna 3,5 miljardiin euroon. Kauppatase on voimakkaasti ylijäämäinen tuonnin vientiä merkittävästi heikomman kehityksen vuoksi, mutta palvelutaseen alijäämä kasvaa entisestään. Myös pääomatase kääntyy alijäämäiseksi. Vaihtotaseen alijäämä on tänä vuonna 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna vaihtotaseen alijäämä pienenee vajaaseen 2,5 miljardiin euroon.
Vaimeneva mutta sitkeä inflaatio yhä talouden kiusana
Kuluttajahintojen nousuvauhti on laantunut vuoden 2023 aikana. Kuluttajahintojen keskimääräinen nousu hidastuu tänä vuonna 5,7 prosenttiin ja ensi vuonna 2,8 prosenttiin.
Suomen kuluttajahintojen vuosimuutos pysyi pitkään euroaluetta alhaisempana, mutta viimeiset tilastot kertovat tilanteen muuttuneen. Eniten inflaatiota ovat nostaneet asuntolainojen, kulutusluottojen ja sähkön hinnanmuutokset. Sähkön hinnan vaikutus on tosin laantunut voimakkaasti alkuvuoden huipun jälkeen.
Asumisen kustannukset ovat nousseet inflaation suurimmaksi veturiksi Suomessa, jossa kotitalouksien asuntolainat ovat valtaosaltaan vaihtuvakorkoisia. EKP:n ohjauskoron nostot ovatkin rivakasti lisänneet suomalaisten asuntovelallisten lainanhoitorasitusta. Asuntolainojen koroista puhdistettu yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi osoittaakin inflaation tippuneen voimakkaammin kuin tyypillinen kansallinen kuluttajahintaindeksi. Kokonaisuudessaan asumisen kontribuutio inflaatioon on alkuvuonna ollut kolmen prosentin tasolla. Oletamme kuitenkin vaikutuksen vähenevän korkojen tasaantuessa alkuvuodesta 2024 ja kääntyvän laskuun loppuvuonna 2024.
Myös elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintojen nousuun säilyy merkittävänä. Vaikka alkutuotannon hintapaineet ovatkin helpottaneet, on nostotarpeita vielä muualla elintarvikeketjussa. Liikenteen kontribuutio inflaatiovauhtiin on maltillistunut, kun raakaöljyn hinta on laskenut. Bensiinin verollinen pumppuhinta on liikkunut alkuvuonna kahden euron tuntumassa.
Tilastokeskuksella on viime vuonna tapahtunut virhe sähkön hintaindeksin määrittelyssä ja sähkön hintakehitys on huomioitu kuluttajahintaindeksiä laskiessa kaksi kertaa. Tämä virhe korjattiin vasta nyt elokuussa, jolloin virheellisiä tilastoja ehti muodostua 12 kuukauden ajan. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin elokuun ennakkotiedossa sähkön hintainflaation korjaaminen laskee kokonaisinflaatiota 0,7 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus ei korjaa virhettä takautuvasti, joten sähkön hinnan vertailuluvut ovat ensi vuoden heinäkuuhun asti virheellisesti liian korkeat. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että kuluttajahintojen nousu on viimeisen vuoden aikana ollut raportoitua hitaampaa. Ja toisaalta sitä, että Tilastokeskuksen ilmoittama inflaatioluku osoittaa kuluttajahintojen laskevan voimakkaammin kuin ne todellisuudessa laskevat ensi vuoden elokuuhun asti. Ennusteessa käytämme Tilastokeskuksen julkaisemaa aineistoa, vaikka se sisältää tämän virheen.
Viimeaikaisilla palkkaratkaisuilla on pyritty kompensoimaan palkansaajille hintatason kohoamista. Kuitenkin nämä palkankorotukset pitävät osaltaan yllä hintojen nousua kohonneiden työvoimakustannusten ja kuluttajakysynnän kautta.
Epävarmuus hillitsee kulutusta ja lisää säästämistä
Yksityinen kulutus hiipuu loppuvuotta kohden pitkään jatkuneen inflaation, korkeiden korkojen ja talouden epävarmuuden lisääntymisen seurauksena. Ensi vuonna inflaation hidastuminen ja palkankorotukset kääntävät reaalitulot maltilliseen kasvuun, mutta yksityinen kulutus reagoi siihen viiveellä.
Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eli ostovoima on heikentynyt voimakkaasti pitkään jatkuneen inflaation seurauksena. Palkankorotukset tasapainottavat tilannetta tänä ja ensi vuonna. Reaaliansiot kääntyivätkin jo kasvuun vuoden toisella neljänneksellä. Yksittäisellä kotitaloudella on kuitenkin vielä paljon kiinni kirittävää ennen kuin ostovoima palautuu ennalleen. Käytettävissä olevat tulot kasvavat 0,2 prosenttia tänä vuonna ja 1,2 prosenttia ensi vuonna.
Pandemia-aikana kertyneet säästöt ovat pehmentäneet kulutuksen reaktiota hintojen nousuun. Säästämisaste on ollut negatiivinen viime vuoden keväästä saakka, mutta talouden epävarmuuden lisääntyminen ja heikentyvä työmarkkinatilanne alkaa nyt heijastua kuluttajien käyttäytymiseen ja kääntää säästämisasteen positiiviseksi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Kotitalouksien reaalitulojen supistuttua ja korkomenojen vietyä yhä suuremman osan tuloista kulutukselle on jäänyt vähemmän tilaa. Korkeampi korkotaso ei myöskään kannusta rahoittamaan kulutusta velkaantumalla. Tämä näkyy erityisesti pitkäkestoisten kulutustavaroiden kulutuksen vähenemisenä. Kotitalouksien lainakannan kasvu onkin hidastunut ja velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Palveluiden kulutuksen odotetaan kasvavan edelleen, vaikka muu yksityinen kulutus vähenee. Palveluiden osuus yksityisestä kulutuksesta on yli puolet. Pandemian jälkeisessä maailmassa kulutusta vähennetään kaikista viimeisenä palveluista. Ihmiset haluavat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja kokea positiivisia elämyksiä.
Kokonaisuudessa yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 1,4 prosenttia ja ensi vuonna 0,4 prosenttia.
Investoinnit laskussa laaja-alaisesti
Investointien kasvu on ollut heikkoa tämän vuoden ensimmäisen puoliskon ajan, vaikka yrityksissä onkin ollut paljon investointiaikeita. Viennin heikko kehitys on saanut yritykset siirtämään investointien toteutusta tuonnemmaksi. Investoinnit laskevat tänä vuonna 6,2 prosenttia ja kääntyvät ensi vuonna kääntyvät vähäiseen 0,2 prosentin kasvuun.
Investointien laskun takana on pääasiassa rakennusteollisuuden syvä ahdinko. Erityisesti asuntorakentaminen hiipuu voimakkaasti tänä vuonna, mutta myös muu rakentaminen vähenee merkittävästi. Asuntorakentamisen aloitukset ovat laskeneet tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana jo lähes 30 prosenttia.
Asuntokaupan ja sitä myötä rakentamisen oletetaan virkoavan, kun korkotaso vakiintuu. Tähän on kuitenkin mennyt kauemmin kuin alkuvuodesta ennakoitiin. Isoimmat ongelmat asuntomarkkinoilla on pienissä asunnoissa, mikä viittaa siihen, että asuntosijoittajat ovat hyvin varovaisia tällä hetkellä. Korkojen nousu onkin vaikuttanut paljon heidän sijoitustensa tuottoprosentteihin. Sijoittajakysynnän virkoaminen vie aikaa, mutta kotitalouksilla on patoutunutta asunnonvaihtotarvetta.
Rakentamisen käynnistyminen uudelleen vie aikaa, mutta ennusteen mukaan ensi vuoden loppupuolella on jo näkyvissä käänne parempaan, kun korkotaso vakiintuu ja kaupunkien väkiluku kasvaa. Aikana, jolloin uudisrakentaminen hiipuu, korostuu korjausrakentamisen vaikutus rakennusinvestointien kehitykseen. Onkin odotettavaa, että investoinnit korjausrakentamiseen ovat hienoisessa kasvussa tänä vuonna. Korjausrakentamisen kasvua rajoittaa kuitenkin taloyhtiöiden vaikea tilanne energiakriisin ja kustannusten nousun jäljiltä sekä lainansaantiongelmat.
Rakentamiseen mahdollisesti suunnattavat elvytystoimet auttavat toimialaa jonkin verran, mutta ne eivät vielä pysty kääntämään uudisrakentamista merkittävään kasvuun ennusteperiodin aikana. Korjausrakentamisessa elvytys vaikuttaisi mahdollisesti nopeammin.
Hiipunut rakentaminen vähentää myös tarvetta maa- ja vesirakentamisen investoinneille, kun rakennusten pohjatyöt vähenevät reippaasti.
Myös teollisuuden investoinnit ovat tuntuvassa laskussa. Korkojen nousu ja heikko talouskasvu ovat lisänneet yritysten varovaisuutta investointien suhteen. Yrityksillä on paljon suunnitelmia kasvattaa vihreitä investointeja, mutta niiden toteutumisajankohta on tämän ennusteperiodin ulkopuolella.
Työmarkkinoilla käänne heikompaan
Työllisyystilanne on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen hyvä talouden heikkoon suhdanteeseen nähden. Työllisten määrä on noussut ensimmäisen puolen vuoden aikana noin prosentin verran. Työllisyysaste sen sijaan on pysynyt koko alkuvuoden vakaana, koska samanaikaisesti työikäisen väestön määrä on kasvanut. Kasvun taustalla on lisääntynyt nettomaahanmuutto Suomeen, joista suuri osa on yritysten ulkomaan rekrytointeja. Osa nettomaahanmuutosta on sotaa Suomeen paenneita ukrainalaisia.
Työmarkkinoilla on viime aikoina ollut näkyvissä merkkejä käänteestä heikompaan, ja työllisyys tuleekin heikkenemään tästä eteenpäin. Sekä työllisten että työvoiman määrä on alkanut kesällä laskea. Työllisiä on myös siirtynyt suoraan työvoiman ulkopuolelle, mikä usein on merkki työmarkkinatilanteen heikkenemisestä. Myös työttömyys on alkanut kasvaa.
Työllisyys on vuoden toisella neljänneksellä laskenut erityisesti kaupan alalla, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä taidealalla. Toistaiseksi rakentamisessa työllisyys ei ole vielä laskenut, vaikka ala onkin vaikeuksissa. Tämän taustalla saattaa olla ulkomaalaisen työvoiman laaja käyttö, joka ei näy tilastoissa. Noin neljännes rakennusalan työntekijöistä on ulkomaalaisia. Mikäli ulkomaalaiset työntekijät lähtevät maasta, ne eivät näy työvoimatutkimuksen työllisyysluvuissa. Myös lomautetut tilastoituvat ensimmäisen kolmen kuukauden ajan työllisiksi, ja näkyvät siten muutoksina työllisyydessä viiveellä.
Työikäinen väestö, eli 15–64-vuotiaiden määrä on jatkanut kasvuaan tänä vuonna työperäisen maahanmuuton vauhdittamana. Mikäli yritykset olettavat taantuman lyhytkestoiseksi, ei rekrytointeja ulkomailta lopeteta ainakaan kokonaan. Työikäisen väestön odotetaankin kasvavan ennusteperiodilla noin 3 000 henkilöä vuodessa.
Osaajista on kova pula globaalisti. Yritykset eivät halua luopua helpolla nykyisistä työntekijöistään, sillä taantuman helpottaessa voi olla vaikea löytää osaavaa työvoimaa menetettyjen tilalle. Lomautuksia tullaankin ensi vuonna käyttämään laajasti, sillä ne tuovat yrityksille joustoa vaikeassa taloustilanteessa.
Ensimmäisiä irtisanottavia ovat todennäköisesti osa-aikaiset työsuhteet, joiden määrä on lisääntynyt merkittävästi koronapandemian jälkeen. Myöskään määräaikaisia työsuhteita ei jatketa huonossa taloustilanteessa. Rakentamisessa työllisyys tulee heikkenemään merkittävästi, vaikka osa asuinrakentamisen työntekijöistä kykeneekin siirtymään korjausrakentamisen puolelle.
Tänä vuonna työllisyys ei juuri vähene erittäin hyvän alkuvuoden takia. Suunta työmarkkinoilla on kääntynyt kesän aikana, mutta ei niin voimakkaaseen laskuun kuin työvoimatutkimuksen viimeisimmät luvut antavat ymmärtää. Vaikka loppuvuonna työllisyys heikkeneekin, lasku ei ole niin voimakasta, jotta työllisyys vuositasolla kääntyisi negatiiviseksi. Ensi vuonna sen sijaan työllisyys laskee huomattavasti: lähes 50 000 henkilöllä.
Työllisyysaste laskee tämän vuoden 73,8 prosentista ensi vuoden 72,4 prosenttiin. Samanaikaisesti työttömyysaste nousee 7,3 prosentista ensi vuoden 8,5 prosenttiin.
Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun jo vuoden alusta, ja taso oli silloinkin varsin korkea. Tällä hetkellä yli vuoden työttömänä olleita on noin 90 000. Ilmiö on huolestuttava, varsinkin kun edessä on taantuma ja leikkauksia sosiaaliturvaan on tulossa. Hallituksen suunnittelemat työllisyystoimet ajoittuvat huonosti, koska niiden mahdollinen työllisyysvaikutus on heikompi taantumassa kuin nousukaudella. Rakenteellisia uudistuksia on kuitenkin tärkeä tehdä, vaikka oikean ajoituksen löytäminen on vaikeaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausten siirtäminen pääosin ensi vuoden syksylle, kuten on ehdotettu, voisi kuitenkin olla järkevä ratkaisu nykyisessä taloustilanteessa. Suhdanneperusteisen työttömyysturvan, jossa ansioturvan kesto määräytyisi automaattisesti suhdannetilanteen mukaan, soveltuvuutta Suomeen tulisi selvittää.
Julkisen talouden alijäämä kasvussa valtion vedolla
Valtion ensi vuoden budjetti toimeenpanee hallitusohjelman linjauksia. Valtion verotulojen arvioidaan vähenevän päätösperäisesti reilulla kahdella sadalla miljoonalla eurolla. Merkittävin verotuloja vähentävä päätös on polttoaineveron kevennys.
Valtion menojen arvioidaan pienenevän päätösperäisesti nettona noin puolella miljardilla eurolla, johtuen asumistuen ja työttömyysturvan rakenteellisista leikkauksista sekä sosiaaliturvan indeksien osittaisesta jäädyttämisestä. Väylien kehittämisen kehysmenoja leikataan ensi vuonna hallitusohjelman mukaan noin 100 miljoonaa euroa, mutta hallituksen investointiohjelman aktivoinnin jälkeen kokonaisrahoitustaso tuskin ainakaan vähenee. Investointiohjelman menot katetaan kasvattamalla omaisuustuloja.
Hyvinvointialueiden rahoitusta kasvattaa palveluiden kysynnän ja kustannusten kasvu noin miljardilla eurolla. VM:n budjettiesityksessä määrärahan mitoituksen kasvu on noin neljä miljardia euroa. Ero on kuitenkin pääosin seurausta siirtymävaiheen rahoituksen tarkentumisesta ja laskennallisista eristä. Hyvinvointialueiden menojen kokonaismäärään liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä ylöspäin. Riskit koskevat sekä siirtymävaiheen rahoitusta että koko rahoitusrakenteen toimivuutta. Valtion kyky kontrolloida hyvinvointialueiden rahankäyttöä on välttämätöntä kehysjärjestelmän uskottavuuden ja sen myötä koko julkisen rahankäytön kontrollin toimivuuden kannalta.
Suhdannetilanteen heikkeneminen vähentää valtion verotuloja ja kasvattaa sosiaaliturvamenoja työttömyyden maltillisesti lisääntyessä sekä tänä että ensi vuonna. Valtion budjettitalouden alijäämä kasvaa ensi vuonna. Kasvun suuruus riippuu siitä, kuinka hallitus hyödyntää työllisyysrahaston ehdottaman työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen. Ennusteessa teknisenä oletuksena on puolittainen hyödyntäminen valtion verotusta kiristämällä. Alijäämä kasvaa hallituksen linjaamista määrärahojen leikkauksista huolimatta, koska suhdannetilanne heikkenee, hyvinvointialueiden ja t&k-menojen rahoitus lisääntyy, korkomenot kasvavat ja verotus monin osin kevenee.
Julkinen talous ja valtion talous kulkevat osin eri polkuja
Julkinen talous koostuu valtion lisäksi kunnista, hyvinvointialueista ja sosiaaliturvarahastoista. Julkisen talouden luvut perustuvat kansantalouden tilinpidon lukuihin, joissa tuloja ja menoja käsitellään osittain eri tavalla kuin budjettitaloudessa.
Julkisen talouden kehitysura poikkeaa monestakin syystä valtion budjettitalouden kehityksestä. Ensinnäkin hävittäjähankinnat rasittavat valtion budjettitaloutta lähes 1,5 miljardilla eurolla tänä ja ensi vuonna, mutta julkisen talouden alijäämään niillä ei ole vaikutusta. Hävittäjien kustannukset näkyvät julkisen talouden laskelmista vasta ensimmäisten hävittäjien saapuessa Suomeen, arviolta 2025. Toisekseen hallituksen investointiohjelman menojen kattaminen lisäämällä omaisuustuloja noin miljardilla eurolla vuodessa ei pienennä tilinpidon mukaista alijäämää.
Valtion korkomenot kasvavat tänä ja ensi vuonna voimakkaasti, mutta koko julkisen talouden näkökulmasta korkojen nousu ei ole merkittävä alijäämään vaikuttava tekijä, sillä julkiseen talouteen mukaan laskettavat eläkerahastot hyötyvät korkojen noususta.
Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 2,7 prosenttia BKT:sta ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Julkinen talous heikkenee tätäkin enemmän, jos hallitus noudattaa työmarkkinajärjestöjen vetoomusta olla vahvistamatta julkista taloutta työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen yhteydessä.
Pääosin automaattisten vakauttajista (verotulojen lasku ja sosiaaliturvamenojen kasvu taantumassa) seuraava alijäämän kasvu ei ole ongelmallista. Sen sijaan ongelmallista ovat muutokset taloudellisessa ympäristössä ja talouspolitiikassa, jotka uhkaavat vesittää pyrkimykset vahvistaa julkista taloutta. Globaalin talousjärjestelmän alati pahenevat ongelmat ja merkittävien kansantalouksien politiikkavirheet (Kiina, Saksa) heikentävät Suomen talouskasvun edellytyksiä. Talouspolitiikan osalta hallitusohjelmassa aivan oikein asetettiin julkisen talouden vahvistaminen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Hallitus sivuutti kuitenkin verotuksen antamat mahdollisuudet täysin, vaikka veroaste on laskussa ilman päätösperäisiä toimiakin. Työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen hyödyntäminen on välttämätöntä hallituksen tärkeimmän talouspoliittisen tavoitteensa toteutumisen varmistamiseksi entistä haastavammassa toimintaympäristössä.
Vain tarkasti kohdennetulle elvytykselle tarvetta
Talous supistuu tänä vuonna ja ensi vuodenkaan kasvu ei ole riittävää työllisyyden maltillisen heikentymisen estämiseksi. Nopeutuneen inflaation kovan ytimen sulaminen on kuitenkin siinä määrin hidasta, että laajamittaiseen elvytykseen ei ole aihetta. Sosiaaliturvan leikkausten ajoittuminen taantumaan on ongelmallista, mutta valmistelun viiveet siirtänevät leikkausten ajoittumista eteenpäin alkuperäisistä suunnitelmista. Tärkeätä on kuitenkin huomata, että työttömyyden suhdanneluontoinen heikkeneminen ei anna aihetta uusiin rakenteellisiin työllisyystoimiin, vaikka taantuma jatkuisi ensi vuotta pidemmällekin ja hallituksen työllisyystavoite tuntuisi karkaavan horisonttiin. Sosiaaliturvan edelleen heikentäminen pitkittyvän taantuman olosuhteissa olisi vakava politiikkavirhe, mikä lisäisi työelämästä syrjäytymistä ja haittaisi työllisyyden parantamista pitkällä aikavälillä.
Vaikka laaja-alaiselle elvytykselle ei ole tarvetta, rakennusalan vakavat ongelmat ansaitsevat hallituksen huomion. Erityisesti asuntorakentaminen on ajautumassa ongelmiin. Uhkakuvana on massiivinen konkurssiaalto ja työttömäksi jäävien ulkomaisten osaajien pysyvä menettäminen. Rakennusalan elvyttämisen pitää kuitenkin olla oikeasuhtaista ja oikein ajoitettua. Uudistuotannon osalta pitää huolehtia ARA-tuotannon riittävästä tasosta, jotta ARA-asuntojen aloituksien määrä voi selvästi kasvaa viime vuoden reilusta 5000 asunnosta. Huomio pitää olla erityisesti ensi vuoden puolella, koska heikentyvän kysyntätilanteen pitää ensiksi antaa vaikuttaa rakentamisen kustannustasoa alentavasti. ARA-asuntojen aloitusten riittävyyden turvaamisen lisäksi valtiolla on mahdollista vaikuttaa korjausavustuksilla ensi vuoden rakennussaneerausten määrään.
Vaikka rakennusalan kohdennettu elvyttäminen on perusteltua, rakennusalan suhdannetilanteen tasaaminen pitäisi olla hallituksen työlistalla myös toimialan ylikuumentuessa. Se olisi tärkeää paitsi koko kansantalouden mutta myös toimialan itsensä kannalta.
Lopulta on hyvä huomata, että PTT:n suhdanne-ennusteessa on oletettu turvallisuuspoliittisen tilanteen pysyvän nykyisellään. Johdanto-osiossa tunnistettiin useita merkittäviä tekijöitä, jotka voivat vakavasti uhata myös talouskehityksen vakautta. Jos riskit realisoituvat, julkisia menoja on perusteltua nopeasti lisätä. Toisaalta turvallisuustilanteen heikentyminen dramaattisesti viime vuosina korostaa entisestään julkisen talouden säntillistä hoitoa vähänkään seesteisempinä ajanjaksoina. Kestävästä julkisesta taloudesta on tullutkin turvallisuuspolitiikan yksi kulmakivistä.
| Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2022-2024 | |||
|---|---|---|---|
| 2022 | 2023e | 2024e | |
| muutos, % | |||
| Bruttokansantuote | 1,6 | -0,5 | 0,5 |
| Tuonti, tavarat ja palvelukset | 8,3 | -5,5 | 1,3 |
| Vienti, tavarat ja palvelukset | 3,5 | -0,7 | 1,7 |
| Kulutus | 1,4 | 0,3 | 0,8 |
| yksityinen | 1,7 | -1,4 | 0,4 |
| julkinen | 0,8 | 4,0 | 1,5 |
| Investoinnit | 3,2 | -6,2 | 0,2 |
| yksityiset | 3,6 | -4,4 | -1,1 |
| julkiset | 1,3 | -15,0 | 7,0 |
| Inflaatio | 7,1 | 5,7 | 2,8 |
| Ansiotaso | 2,4 | 4,8 | 3,3 |
| Työttömyysaste, % | 6,8 | 7,3 | 8,5 |
| Työllisyysaste*, % | 73,8 | 73,8 | 72,4 |
| Julkisen sektorin yli/alijäämä, % BKT:seen | -0,8 | -2,7 | -2,9 |
| Vaihtotase, % BKT:seen | -4,2 | -1,3 | -0,9 |
| e PTT:n ennuste | |||
| *Työllisten osuus 15–64-vuotiaista |
