- Kansantalous
Eeva Alho, Henna Busk, Veera Holappa, Janne Huovari, Antti Kekäläinen, Tuuli Tähtinen. PTT-ennuste: Kansantalous 2017/kevät. ISSN 1799-9340. Helsinki 2017.
Kasvu siirtyy viennin varaan
Suomen talous kasvoi viime vuonna lähes muiden teollisuusmaiden tahtiin. Viennin piristymisen myötä bkt:n kasvu nopeutuu 1,7 prosenttiin tänä vuonna ja 2 prosenttiin vuonna 2018. Talouden haasteet eivät kuitenkaan ole ohi. Työmarkkinoiden ja julkisen talouden uudistuksia olisi syytä kiihdyttää. Nousukaudella on kivuttomampi tehdä muutoksia.
SISÄLLYSLUETTELO
Ulkomaankauppa ja investoinnit
Suomi pääsi vihdoin neljän vuoden jälkeen muiden kasvuvauhtiin viime vuonna. Bkt kasvoi 1,4 prosenttia eli lähes yhtä nopeasti kuin Yhdysvalloissa ja euroalueella. Kasvu tuli kotimarkkinoilta, sillä viennin kasvu oli edelleen vähäistä ja nettovienti, eli viennin ja tuonnin erotus, oli edelleen negatiivinen.
Ennuste talouskasvun jatkumisesta on kuitenkin viennin piristymisen varassa. Alhaiset palkankorotukset ja hintojen nousu heikentävät kulutuksen kasvua. Investointienkin kasvu loppuu lyhyeen, ellei vienti ala vetää.
Viennin kasvulle on kuitenkin nyt hyvät mahdollisuudet. Maailmantalouden kasvu on vauhdittumassa, Suomen kilpailukyky on parantunut ja Suomessa tehdään vientikapasiteettia kasvattavia investointeja.
| 2016 | 2017e | 2018e | |
| Bruttokansantuote | 1,4 | 1,7 | 2,0 |
| Tuonti | 2,5 | 3,5 | 3,5 |
| Vienti | 0,5 | 3,5 | 4,7 |
| Yksityinen kulutus | 2,0 | 1,4 | 1,4 |
| Julkinen kulutus | 0,5 | 0,0 | 0,3 |
| Investoinnit | 5,2 | 4,7 | 3,6 |
Maailmantalouden kasvu nopeutuu
Maailmankaupassa on selviä piristymisen merkkejä. Viime vuoden alun pessimismin jälkeen tuotannon kasvu on piristynyt useimmissa maissa. Varsinkin kotitalouksien ja yritysten odotuksia kuvaavat indikaattorit lupailevat selvästi nopeutuvaa kasvua.
Maailman talouden kasvua pitävät yllä ennen muuta aleneva työttömyys ja palkkojen nousu. Vaikka inflaatio vauhdittuukin, kotitalouksien ostovoima kasvaa ja yksityinen kulutus lisääntyy.
Maailmantalouden kasvuodotuksiin täytyy kuitenkin suhtautua varovaisesti. Näköpiirissä on myös monia riskitekijöitä. Euroopassa huolta herättävät oikeistopopulismin nousu, Kreikan velkaneuvottelut ja pankkien vakavaraisuusongelmat. Kiinan finanssimarkkinat ja yritysten suuri velkaantuneisuus ovat kestohuolia. Huolta herättää myös Yhdysvaltojen uusi hallinto.
Bruttokansantuotteen kasvu, %
| 2016 | 2017e | 2018e | |
| Euroalue | 1,7 | 1,8 | 2,0 |
| Saksa | 1,9 | 2,0 | 2,1 |
| Ruotsi | 3,3 | 2,7 | 2,2 |
| USA | 1,6 | 2,3 | 2,5 |
| Venäjä | -0,2 | 1,1 | 1,6 |
| Kiina | 6,7 | 6,5 | 6,3 |
| Maailma | 2,3 | 2,9 | 3,0 |
Trumpin talouspolitiikka sisältää riskejä
Donald Trumpin talouspolitiikka näyttäisi antavan lyhytaikaisen ruiskeen Yhdysvaltojen taloudelle. Verojen alentaminen, luvattu investointiohjelma ja regulaation vähentäminen vauhdittavat talouskasvua. Niiden toteutus ja vaikutus jäävät kuitenkin optimistisimpia arvioita pienemmäksi. Lisäksi laittomien maahanmuuttajien karkottaminen ja maahanmuuton rajoittaminen heikentävät talouskasvua merkittävästi. Laittomat maahanmuuttajat muodostavat noin 5 prosenttia Yhdysvaltojen työvoimasta.
Trumpin politiikan riskit ovat lisäksi suuret. Muun maailman kannalta lyhyen aikavälin taloudellisista riskeistä suurimmat liittyvät maailmankauppaan. Kaavailtu ns. border adjustment tax muuttaisi tuonnin ja viennin verokohtelua. Tällä olisi suuri vaikutus dollarin kurssiin ja maailman kauppavirtoihin. Trump saattaa myös joutua törmäyskurssille WTO:n ja kauppakumppanien kanssa pyrkimyksissään suosia kotimaista tuotantoa.
Nopea kasvu kaipaisi investointeja
Piristymisestä huolimatta maailmantalouden kasvu jää keskimääräistä kasvua heikommaksi. Kunnon kasvuun päästään vasta, kun myös investoinnit piristyvät selvästi. Tähän on mahdollisuus. Euroalueella eletään edelleen nollakorkojen aikaa ja vaikka Yhdysvalloissa korot nousevat, ovat reaalikorot edelleen hyvin alhaiset. Investointipulaan havahtunut Euroopan komissiokin pyrkii kannustamaan investointeja Euroopassa laajentamalla investointiohjelmaansa.
Suomessa investoinnit ponnahtivat viime vuonna kunnon kasvuun. Rakentamisen lisäksi myös varsinkin liikennevälineinvestoinnit kasvoivat reippaasti. Suuresta investointien kokonaismäärästä ja yksittäisistä merkittävistä investoinneista huolimatta investointitilanne on huolestuttava. Tuotannolliset investoinnit ovat edelleen matalalla tasolla ja kaikkein huolestuttavinta on aineettomien investointien aleneva trendi.
Suomi nousi 1990-luvun lamasta tutkimuksen ja tuotekehityksen voimalla, ja nousi samalla osaamisessa maailman kärkeen. Nyt tuo perintö on pahasti rapautumassa. Nokian tilalle ei ole tullut korvaavien yritysten tutkimuspanostuksia ja muilla toimialoilla tutkimus on ollut koko ajan liian vähäistä. Suomi on esimerkiksi jäänyt pahasti jälkeen kilpailijamaista robotisaatiossa.
Kulutuksen kasvu hidastuu
Investointien lisäksi kotitalouksien kulutus on hyvässä kasvussa, mutta tänä ja ensi vuonna on vaikeampaa. Ostovoimalle inflaation kiihtyminen ja alhaiset palkankorotukset ovat myrkkyä. Onneksi työllisyyden paraneminen, kuluttajien luottamus ja veronalennukset tänä vuonna pelastavat. Tästä huolimatta kulutuksen kasvu hidastuu ja kulutus on osittain velkaantumisen varassa.
Syksyllä tarvitaan malttia
Syksyn palkkaneuvotteluissa on paineita parantaa ostovoimaa sopimuskorotuksilla, jos ennuste viennin piristymisestä toteutuu. Nyt ei pitäisi kuitenkaan tehdä samaa virhettä kuin finanssikriisistä toivuttaessa, jolloin ennusteet kasvusta leivottiin sopimuksiin ennen kasvun toteutumista. Normaalimpia palkankorotuksia on syytä tehdä vasta kun työttömyys on selvästi laskenut ja palkkaliukumat alkavat kasvaa. Palkkojen nousun on syytä alkaa yritystasolta, ei keskitetysti.
Valitettavasti syksyllä sopimukset ilmeisesti tehdään palkkamalttiin mahdollisimman huonosti sopivalla liittojen neuvotteluilla. Neuvotteluissa pitäisi ainakin välttää ennustettavuuden illuusiota lupaavat pitkät sopimukset. Lyhyillä sopimuksilla on helpompi korjata virheellisen tilannekuvan aiheuttamat virheet palkan asetannassa kumpaankin suuntaan.
Työllisyystavoite ei toteudu pelkällä kasvulla
Viime aikoina naisten työllisyys on edelleen laskenut samalla kun miesten työllisyys on lisääntynyt. Ymmärrettävää on, että työllisyystilanteen paraneminen on alkanut miehistä, koska kasvu lähti liikkeelle rakentamisesta. Matala nuorten miesten työllisyysaste onkin noussut ilahduttavasti.
Naisten työllisyystilanteen heikkeneminen ei selity kuitenkaan kokonaan toimialojen erilaisella kasvulla. Viime vuoden aikana myös monilla kasvualoilla naisten työllisyys heikkeni, ja myös osalla heikon työllisyyden aloista ainoastaan naisten työllisyys heikkeni. Erityisesti 45-54-vuotiaiden naisten työllisyys on laskenut. Osittain kyse voi olla 1990-luvun laman pitkästä varjosta. Laman jälkeisinä vuosina 25-34-vuotiaiden naisten työllisyysaste nousi hitaammin kuin miehillä. Nyt 20 vuotta myöhemmin, kun kyseiset naiset ovat 45-54-vuotiaita, sama ilmiö näkyy heidän työllisyysasteessaan.
Julkisen talouden tila paranee
Malttia tarvitaan myös julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin työllisyyden kasvun ja hintojen nousun ansiosta julkisen sektorin alijäämä pienenee luultavasti odotettua nopeammin. Vaikka pidemmällä aikavälillä kasvu ei yksin julkisen talouden ongelmia ratkaise, parantaa budjetoitua nopeampi kasvu julkisen talouden tilaa selvästi.
Samoin kuin työmarkkinoilla, tarvitaan myös julkisessa taloudessa malttia. Jos kasvu nopeutuu ennustetusta, täytyy nopeamman kasvun myötä tulleet tulot käyttää julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainon parantamiseen. Tämä voidaan tehdä joko lyhentämällä velkaa tai käyttämällä varat tavalla, joka tulevaisuudessa lisää verotuloja tai vähentää menoja. Valtio voisi esimerkiksi lisätä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen.
Paranevan julkisen talouden tilan myötä myös liikkumavara EU:n finanssipoliittisen ohjauksen puitteissa lisääntyy. Suuri alijäämä on estänyt myös valtion omaisuuden käytön uusiin panostuksiin. Nyt valtion omaisuuden myynnin avulla voitaisiin lisätä investointeja osaamiseen ja käyttää suunniteltua suuremmat tulot velanoton vähentämiseen.
| 2016 | 2017e | 2018e | |
| Inflaatio | 0,4 | 1,2 | 1,3 |
| Ansiotaso, %-muutos | 1,2 | 0,8 | 1,4 |
| Työttömyysaste, % | 8,8 | 8,4 | 7,9 |
| Työllisyysaste, % | 68,7 | 69,5 | 70,4 |
| 2016 | 2017e | 2018e | |
| Yli/alijäämä, % BKT:seen | |||
| Valtion | -2,7 | -2,5 | -1,9 |
| Kuntien | -0,5 | -0,6 | -0,5 |
| Koko julkisen sektorin | -1,9 | -1,8 | -1,2 |
| Vaihtotase, % BKT:seen | -1,3 | -1,2 | -0,8 |
Maailmantalous
Maailmantalouden kasvu nopeutuu
Euroalueella rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, mikä tukee euroalueen kehitystä. Työttömyyden lasku jatkuu ja palkat nousevat, mikä kasvattaa yksityistä kulutusta. Euroalueen bkt kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia.
Matalat korot tukevat euroalueen investointien kasvua. Etenkin kriisimaiden investointien taso on kuitenkin edelleen alhainen, mikä heikentää kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. Myös poliittiset riskit euroalueella ja Yhdysvalloissa lisäävät epävarmuutta.
Yhdysvaltojen kasvu hidastui viime vuonna mutta tänä ja ensi vuonna kasvu nopeutuu jälleen. Talous on lähellä täystyöllisyyttä ja palkat ja hinnat nousevat. Talouspolitiikalla arvioidaan olevan maltillinen kasvua kiihdyttävä vaikutus. Politiikkaan liittyy kuitenkin paljon riskejä. Yhdysvaltojen kasvu kiihtyy tänä vuonna 2,3 prosenttiin ja ensi vuonna 2,5 prosenttiin.
Kiinan talous kasvaa edelleen voimakkaasti joskin kasvu on hiljalleen hidastumassa. Kiina pyrkii kuitenkin edelleen ylläpitämään nopeaa kasvua, mikä kasvattaa nopeaan velkaantumisen liittyviä riskejä. Kiinan talous kasvaa noin 6,5 prosentin vuosivauhtia.
Muiden kehittyvien maiden kasvu jatkuu hieman edellisvuotta nopeampana. Maailmankauppaan liittyvä epävarmuus voi vähentää investointeja kehittyviin maihin, mikä voisi näkyä kasvun hidastumisena.
Yhdysvaltojen talouspolitiikka
Verouudistus: Verotuksen keventäminen. Uudistus tulee voimaan aikaisintaan loppuvuodesta ja lisää kasvua 2018. Uudistus ei todennäköisesti sisällä ns. Border adjustment-veromallia, jonka vaikutukset maailmantalouteen voisivat olla arvaamattomat.
Regulaation keventäminen: Sääntelyn vähentäminen pienentää yritysten kustannuksia ja vauhdittaa kasvua. Suhteellisen helppo toteuttaa ja voi tulla osittain voimaan nopeasti. Varsinkin finanssimarkkinoiden sääntelyn purku kuitenkin lisää seuraavan kriisin riskiä.
Terveydenhuollon uudistus: BKT-vaikutusten arvioidaan olevan lyhyellä aikavälillä pienet. Vakuutettujen määrän suuri lasku on kuitenkin riski vakuutusmarkkinoiden toiminnalle.
Maahanmuutto: Maastakarkotuksilla ja maahanmuuton rajoituksilla on merkittävä negatiivinen vaikutus talouden kasvuun. Laittomat siirtolaiset muodostavat n. 5 % työvoimasta. Asenteiden koventuminen voi myös vähentää Yhdysvaltoihin kohdistuvaa laillista maahanmuuttoa ja vaikeuttaa työvoiman saatavuutta.
Kauppapolitiikka:Kauppapolitiikassa Trump on korostanut Yhdysvaltojen edun asettamista etusijalle, sekä sopimusten uudelleen neuvottelua. Todennäköisesti kauppapolitiikan uudistaminen on enemmän puhetta kuin todellisia vaikutuksia. Riskit ovat kuitenkin suuret.
Investointiohjelma: Vaalikampanjan 10 vuoden investointipaketin vaikutukset ovat laskennallisesti vuosittainen 0,5 % / bkt. Investointiohjelmasta ei kuitenkaan vielä ole mitään konkreettisia tietoja. Ohjelma tuskin luo aidosti uusia investointeja näin paljon, ja vaikutus kasvuun jää pienemmäksi.
Venäjä nousee taantumasta, Ruotsissa kasvu hidastuu
Venäjän talous supistui viime vuonna odotettua vähemmän, ja tänä vuonna talous jälleen kasvaa. Talous kuitenkin pysyy hitaan kasvun uralla. Talouden modernisaation eteen ei ole tehty riittäviä toimia, eikä matalalla pysyttelevä öljyn hinta riitä kiihdyttämään kasvua korkeampiin lukemiin. Venäjän bkt kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia.
Ruotsin kasvu hieman hidastuu, mutta pysyy suhteellisen vahvana. Uhkana ovat etenkin asuntomarkkinoiden ongelmat, jotka heijastuvat myös tuloerojen kasvuun, työvoiman heikkoon liikkuvuuteen sekä kotitalouksien velkaantumiseen. Ruotsin bkt kasvaa tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia.
Korot kääntyvät nousuun
Ero euroalueen ja Yhdysvaltojen rahapolitiikan välillä kasvaa. Hyvän työllisyyden vallitessa ja talouskasvun nopeutuessa Yhdysvaltojen keskuspankki on aloittanut koronnostojen sarjan tänä vuonna. Fedin ohjauskoron nostot jatkuvat asteittain ensi vuonna.
Euroalueen rahapolitiikka jatkuu vielä elvyttävänä. Joukkovelkakirjojen osto-ohjelma jatkuu vuoden loppuun asti. Osto-ohjelman alasajon jälkeen seuraava vaihe on talletuskoron nosto negatiivisesta aikaisintaan ensi vuonna. Inflaatio- ja korko-odotukset alkavat nostaa lyhyitä markkinakorkoja ennusteperiodilla.
| 2015 | 2016 | 2017e | 2018e | |
| Euribor 12kk, % | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,2 |
| Korko 10 v, % | ||||
| Suomi | 0,7 | 0,4 | 0,7 | 1,3 |
| Saksa | 0,5 | 0,1 | 0,4 | 1,0 |
| USA | 2,1 | 1,8 | 2,6 | 3,0 |
| EUR/USD | 1,11 | 1,11 | 1,10 | 1,10 |
| Raakaöljy | 54 | 45 | 45 | 45 |
Kasvava tarjonta pitää öljyn hinnan kurissa
Rahapolitiikan eritahtisuuden seurauksena Yhdysvaltojen ja Saksan valtionlainojen korkoero pysyy suurena. Lisäksi Saksan asema euroalueen sisäisenä turvasatamana kasvattaa korkoeroa. Sijoittajien huomio tulee kiinnittymään maariskin hinnoitteluun euroalueen valtionlainoissa poliittisen epävarmuuden ollessa suurta.
Valuuttakurssissa ero on kuitenkin jo hinnoiteltu, eikä euro enää heikkene nykyiseltä tasolta.
OPEC sai tuotannon rajoituksilla raakaöljyn hinnan nousemaan yli 50 dollarin. Hinnan nousu on kuitenkin saanut tuotannon uudelleen kasvuun Yhdysvalloissa. Lisääntyvä öljyn tuotanto pitää öljyn hinnan kurissa, vaikka kulutuksen kasvu hieman kasvaa maailmantalouden kasvun piristyessä.
Ulkomaankauppa ja investoinnit
Vientiin uutta virtaa
Suomen vienti pääsee vihdoin reippaaseen kasvuun. Tänä vuonna vienti kasvaa 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 4,7 prosenttia.
Suomessa tehdään vientikapasiteettia lisääviä investointeja. Niiden vaikutukset vientiin näkyvät pääosin vuonna 2018.
Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto saadaan hyvään käyntiin tämän vuoden aikana. Metsäteollisuuden vienti saa tukea Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyessä vuoden lopulla. Myös meriteollisuuden vienti on palautumassa lähelle 2000-luvun lopun tasoa.
Teollisuuden investointikysyntä kasvaa Euroopassa, mikä lisää suomalaisten koneiden ja laitteiden kysyntää. Myös Venäjän talouden positiivinen kasvu tukee Suomen vientiä.
Palveluvientiinkin odotetaan kasvua matkailun ja liike-elämän palveluiden lisääntyessä.
Kotimainen kysyntä kasvaa vain vähän, joten tuonnin kasvu jää ensi vuonna pienemmäksi kuin viennin kasvu.
Vaihtotase edelleen alijäämäinen
Vaihtotase pysyy edelleen alijäämäisenä. Vaihtotase on vajaa 2 miljardia euroa alijäämäinen vielä ensi vuonnakin. Tavaraviennin määrä kasvaa ensi vuonna tuontia enemmän, mikä vahvistaa kauppataseen ylijäämää. Palvelutase pysyy kuitenkin edelleen selvästi alijäämäisenä. Palvelutase on reilu 3 miljardia euroa alijäämäinen.
Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkenee hieman sekä tänä että ensi vuonna, koska vientihinnat kasvavat hitaammin kuin tuontihinnat. Sekä vienti- että tuontihinnat kasvavat hieman tänä ja ensi vuonna, koska öljyn hinnan lasku on tasaantunut.
Rakentaminen vauhdittaa investointeja
Investoinnit kasvavat tänä vuonna 5,2 prosenttia. Tärkein tekijä investointien kasvun taustalla on rakentaminen. Asuntoja valmistuu vuonna 2017 ennätysmäärä, ja muu talonrakentaminen kasvaa myös. Rakentamisen luottamus tulevaisuuteen on hyvä. Vuonna 2018 rakentamisen kasvu jatkuu, mutta selvästi hitaampana.
Kone- ja laiteinvestointeja vauhdittavat tänä vuonna piristyvä vienti ja teollisuuden positiivisemmat tuotanto-odotukset. Erityisen suotuisat näkymät ovat rakennustuote- ja kemianteollisuudessa sekä energia-alalla. Kuljetusvälineinvestoinnit kasvavat myös edelleen. Kone- ja laiteinvestointien kasvu jatkuu vuonna 2018. Viennin piristyminen vauhdittaa myös tuolloin investointeja.
Tulevaisuuden tuotanto- ja kasvupotentiaalia ajatellen tutkimus- ja kehitysinvestointeihin ei panosteta riittävästi. Niiden lasku hidastuu vuonna 2017 ollen -2,0 prosenttia. Ensi vuonna lasku loppuu.
Työmarkkinat
Työllisyys paranee erityisesti miehillä
Työllisyys on kohentunut talouskasvun myötä, joskin viime aikoina työllisyystilanteen paraneminen on selvästi hidastunut. Tämä on seurausta kasvun väliaikaisesta hiipumisesta viime vuoden puolivälissä. Työllisyys seuraa talouskasvua noin puolen vuoden viiveellä.
Työllisyyden paranemisen pitäisi uudelleen piristyä ja työllisten määrän ennustetaan kasvavan ennusteperiodilla yhteensä 45 000 henkilöllä. Tänä vuonna työllisyys kasvaa 0,8 prosenttia ja ensi vuonna prosentin.
Työllisyys on parantunut erityisesti miesten keskuudessa. Nuorten miesten työllisyysaste on parantunut viime vuonna, mikä on positiivista. Naisilla sen sijaan työllisten määrä on viime vuosina laskenut, erityisesti 45-54-vuotiailla. Toimialakohtaiset erot eivät selitä tätä kokonaan.
Kilpailukykysopimuksen ja työttömyysturvan muutosten työllisyysvaikutukset alkavat näkyä osittain jo tänä vuonna, mutta selvimmin vasta ensi vuoden puolella.
Työttömyysaste laskee edelleen
Työttömien määrä jatkaa vähenemistään. Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,4 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 7,9 prosenttiin. Sekä tänä että ensi vuonna työvoiman määrä kasvaa, kun piilotyöttömiä ja turvapaikanhakijoita siirtyy työmarkkinoille.
Tilastot antavat eri kuvan työttömyyden viime aikaisesta kehityksestä. Työvoimatutkimuksessa työttömien määrän laskutahti hiipui loppuvuodesta, kun julkisessa työnvälityksessä lasku jatkuu edelleen.
Osaltaan tilastojen välistä eroa selittää työttömän erilainen määritelmä, joka on työvoimatutkimuksessa tiukempi. Lisäksi talouden kohentuminen on houkutellut työvoiman ulkopuolella olevia piilotyöttömiä takaisin työnhakuun, mikä näkyy työttömyyden nousuna työvoimatutkimuksessa. Osaltaan eroa selittää myös vuoden alusta voimaan tulleet 3 kuukauden määräaikaishaastattelut TE-toimistoissa, jotka ovat putsanneet työnvälitystilastoja työttömistä, jotka eivät ole olleet oikeasti työnhakijoita.
Ostovoima ja kulutus
Ansiot kasvavat heikosti
Ansiotason kasvu hidastuu, sillä kilpailukykysopimuksen mukaisesti tänä vuonna sopimuspalkkoja ei koroteta. Liukumat nousevat hieman työllisyystilanteen edelleen parantuessa. Tänä vuonna nimellinen ansiotaso nousee 0,8 prosenttia. Inflaation kiihtyessä reaalinen ansiotaso kuitenkin laskee.
Vuonna 2018 nimellinen ansiotaso nousee 1,4 prosenttia. Syksyn neuvottelukierroksella sovitaan ensi vuoden palkankorotuksista. Ensi vuonna palkat todennäköisesti nousevat ja reaaliset ansiot kääntyvät hivenen plussan puolelle. Neuvotteluihin liittyy kuitenkin riski korkeammista palkankorotuksista, mikä heijastuisi negatiivisesti talouden kehitykseen.
Kulutuksen kasvu hidastuu
Tänä vuonna palkkojen nollakorotukset ja inflaation kiihtyminen hidastavat yksityisen kulutuksen kasvua. Veronkevennykset ja erityisesti työllisyyden kohentuminen kuitenkin ylläpitävät ostovoimaa. Käytettävissä olevat tulot kasvavat tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.
Vaikka ensi vuonna palkat jälleen nousevat, merkittäviä veronkevennyksiä ei ole tiedossa ja sosiaalivakuutusmaksujen korotukset kiristävät tuloverotusta. Yksityinen kulutus kasvaa tänä ja ensi vuonna noin 1,4 prosenttia.
Kulutus on kasvanut useana vuonna käytettävissä olevia tuloja nopeammin, mikä on lisännyt kotitalouksien velkaantumista. Ensi vuonna säästämisasteen lasku pysähtyy, mutta velkaantuminen jatkuu edelleen.
Inflaatio kiihtyy
Kuluttajahinnat lähtivät viime vuonna nousuun ja nousu jatkuu tänä vuonna. Tänä vuonna inflaatio kiihtyy 1,2 prosenttiin ja ensi vuonna 1,3 prosenttiin.
Inflaatiota nostavat erityisesti ajoneuvoveron ja tupakkaveron korotukset sekä asumisen hinta. Terveyspalveluissa erityisesti hammashoidon ja sairaalapalveluiden hintojen nousu on nopeaa. Terveyspalveluiden hintojen nousu on merkittävästi nopeampaa kuin muissa hyödykeryhmissä ja ero euroalueeseen on suuri.
Ruuan hinnan lasku pysähtyy tänä vuonna ja hinnat kääntyvät ensi vuonna nousuun. Makeisveron poistolla on tänä vuonna inflaatiota hidastava vaikutus.
Viime vuonna Suomen inflaatio oli nopeampaa kuin euroalueella. Vuoden lopulla Euroalueen inflaatio kiihtyi huomattavasti ja tänä vuonna euroalueen hintojen nousu on hieman nopeampaa kuin Suomessa.
Julkinen talous
Julkisen sektorin alijäämä pienenee
Julkisen talouden alijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna. Alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on vuonna 2017 1,8 prosenttia ja vuonna 2018 1,2 prosenttia.
Julkisen sektorin tasapaino paranee pääasiassa valtion alijäämän pienenemisen johdosta. Kuntatalouden alijäämä ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyvät vakaina ennusteperiodilla.
Suomen talouden piristyminen sekä julkisen sektorin maltillinen palkkakehitys edesauttavat julkisen talouden tasapainottumista. Yksityisen sektorin palkkasumma kasvaa selvästi julkisen sektorin palkkasummaa nopeammin.
Julkisen velan kasvu taittuu
Julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ollut kasvussa viimeiset viisi vuotta. Vuonna 2015 velka ylitti EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaisen 60 prosentin rajan.
Tänä vuonna julkinen velka ei enää kasva, ja ensi vuonna velkasuhde kääntyy lievään laskuun. Vuonna 2017 julkisen sektorin velka on lähes 64 prosenttia, ja laskee vuonna 2018 lähelle 63 prosenttia.
Alijäämän pienenemisen lisäksi velkasuhteen laskuun vaikuttaa bkt:n kasvun nopeutuminen. Absoluuttisesti velkamäärä kasvaa edelleen.
