Kansantalous 2014 – syksy

23.9.2014
  • Kansantalous
Suomen talous supistuu tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 BKT:n muutos on -0,2 prosenttia. Talouskasvu näyttää varsin vaisulta myös ensi vuonna, jolloin talous kasvaa 0,5 prosenttia.

Seuraava ennuste julkistetaan 24.3.2015

Taantumasta vaisuun talouskasvuun

Suomen talous supistuu tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 BKT:n muutos on -0,2 prosenttia. Talouskasvu näyttää varsin vaisulta myös ensi vuonna, jolloin talous kasvaa 0,5 prosenttia.

Maailmantalouden kasvu kiihtyy viime vuodesta yli puoli prosenttia. Maailmantalouden kasvuvauhti saavuttaa kuitenkin lakipisteensä tänä vuonna. Tämän taustalla ovat ongelmat sekä yksittäisissä kansantalouksissa että koko globaalissa talousjärjestyksessä.

1 BKT, kasvu

Ennusteet, volyymin muutos %
  2013 2014e 2015e
Bruttokansantuote -1,2 -0,2 0,5
Tuonti -2,5 -0,5 2,0
Vienti -1,7 0,2 2,0
Kulutus 0,0 0,0 0,4
yksityinen -0,7 0,0 0,6
julkinen 1,5 0,0 0,0
Investoinnit -4,9 -3,3 1,0
e=PTT:n ennuste
      

 

 

Maailmantalous politiikan pinteessä

Talouden globalisaatio on mahdollistanut viime vuosikymmenten hyvän talouskehityksen. Sen tuomat tehokkuushyödyt ovat jatkossakin välttämätön ehto taloudellisen hyvinvoinnin kasvun kannalta. Globaalit rahoitusmarkkinat ja toimintalogiikaltaan globaalit suuryritykset eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia kansallisvaltioiden päätöksenteon kanssa. Globaalin talousjärjestelmän kyky ottaa vastaan takaiskuja on heikko, koska monenkeskiset talouden hallintamekanismit puuttuvat lähes täysin. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus ja valuuttakurssien korjausliikkeet rajoittavatkin globaalia talouskasvua jo ensi vuonna.

Löysän rahapolitiikan aika ohi Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen osalta haasteet liittyvät ensisijassa rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Yhdysvaltojen keskuspankin viimeistään ensi vuoden puolivälissä alkavat koronnostot uhkaavat arvopapereiden korkeaksi kohonneita hintoja. Investointien jo lähtökohtaisesti matala taso kohtaa uuden haasteen rahoituskustannusten lähtiessä nousuun. Lisäksi tulonjaon epätasaisuus muodostaa rajoitteen yksityisen kulutuksen kasvulle.

Kiinan talouskasvun haasteet liittyvät talouskasvun rakenteisiin. Vanhenevan väestön Japani ei ole löytänyt ulospääsyä näennäisen vakauden kultahäkistä. Koska maailmantalouden kasvu ei enää kiihdy ja investointien kasvu hiipuu, myös raaka-ainevetoisten kansantalouksien kultakausi on ohi.

Euroopassa ongelmia työmarkkinoilla

Euroopan osalta kansantalouksien ongelmat liittyvät erityisesti työmarkkinoihin. Monilla euroalueen mailla on vaikeuksia kasvaa tänä vuonna, vaikka maailmantalouden tarjoama tuki on vahvinta moneen vuoteen. Italian talous ei kasva tänä vuonna, kuten se ei ole kasvanut koko tällä vuosituhannella, vanhentuneiden talouden instituutioiden vuoksi. Ranska on jäänyt jäykkien työmarkkinoidensa rakenteiden vangiksi.

Saksalaisilla työmarkkinoilla reaalipalkat laskivat viime vuonna, jos otetaan huomioon tulospalkkiot. Tämä siitä huolimatta, että Saksassa vallitsee lähes täystyöllisyys. Poliittinen tahtotila työmarkkinoiden uudistamiseen eri maissa on edelleen kysymysmerkki.

Vaikka EKP:n rahapolitiikan välittyminen pankkien kautta reaalitalouteen on rajallista, dollarin suhteen heikentyvä euro antaa osaltaan tukea euroalueen kansantalouksien viennille ensi vuonna. Valuuttakurssin positiivinen vaikutus on kuitenkin rajallinen, koska tuotantoketjujen globalisoitumisen myötä merkitystään kasvattaneet tuontikomponentit kallistuvat.

Eurokriisin pitkä varjo

Saksan suhde euroalueeseen määrittyy edelleen puhtaasti kansallisen politiikan lähtökohdista. Saksa ei ota huomioon talouspoliittisten päätöstensä ulkoisvaikutuksia, joten euroalue säilyy sekä instituutioiltaan että talouskasvultaan heikkona. Koska euroalueen kansantalouksien ongelmat eivät ole pelkästään suhdanteista ja valuuttakurssien arvosta riippuvia, euroalue tarvitsisi sopeutumisaikaa paljon enemmän kuin talouden ja politiikan nykyiset kehityskulut sitä todennäköisesti euroalueelle suovat.

Euroalueen talouskriisit ovat olleet myös politiikan epäonnistumisia. Ne ovat luoneet jännitteitä sekä demokraattisten maiden sisälle että niiden välisiin suhteisiin. Talouskriisien kurjistama euroalue ja hajanainen EU näyttäytyvät Venäjän silmissä heikkona toimijana myös turvallisuuspolitiikan alueella. Venäjän ja EU:n välisen kriisin ajoitukseen ja kestoon taloudella onkin oma merkityksensä, vaikka Venäjän aggressiivisen ulkopolitiikan taustalla ovat turvallisuuspolitiikkaan ja alueellisen suurvalan statukseen liittyvät syyt.

Heikko Venäjä hakee paikkaansa

Venäjän talous kasvaa normaaleissa olosuhteissa ilman energian hinnan nousua ainoastaan noin kaksi prosenttia vuodessa. Kahden prosentin kasvupotentiaali on mitätön Venäjän kehitystasolla olevalle kansantaloudelle. Venäjän talouskasvu hidastui merkittävästi jo ennen Ukrainan kriisiä. Rakenteellinen heikkous on seurausta olemattomista investoinneista energiasektorin ulkopuolella. Investoinnit energiasektorille mahdollistavat kuitenkin öljyn tuotannon nykyisen tason ylläpitämisen muutaman vuoden pakotteista huolimatta. Venäjän talous ei muodosta lähitulevaisuudessa tiukkaa rajoitetta suurvaltaprojektille.

Pakotteet kuitenkin voimistavat talouden instituutioiden rappiota. Esimerkiksi keskuspankin rooli uhkaa muuttua inflaation vahtikoirasta talouden rahoitusrattaiden pyörittäjäksi. Erityisesti rahoitukseen iskevät pakotteet vahvistavatkin valtion jo lähtökohtaisesti liian merkittävää roolia taloudessa. Pidemmän päälle Venäjällä ei ole riittäviä resursseja alueellisen suurvalta-aseman saavuttamiseen.

Teema: Venäjän ja länsimaiden suhteet kriisissä

Suomen talous ongelmissa

Suomen hidas kasvu ei ole pelkästään omaa syytä. Maailman kaupan arvo ei ole juuri kasvanut vuoden 2011 jälkeen. Kasvu on ollut erityisen heikkoa juuri Suomen vientimarkkinoilla. Pienenä ulkomaankaupasta riippuvaisen maana Suomi on tietenkin kärsinyt tästä.

Suomen tuotevalikoima ei ole myöskään vastannut maailman kysyntään. Investointien vähäisyys maailmalla, paperin kysynnän lasku ja Nokian epäonnistuminen ovat vieneet Suomelta mahdollisuudet nopeaan kasvuun. Talouskasvun aikaansaaminen uusien tuotteiden ja alojen nousun myötä on hidasta.

Oman lisänsä heikkoihin vientinäkymiin on tuonut Ukrainan kriisi. Kriisin tuomat pakotteet heikentävät tilannetta entisestään. Pakotteiden vaikutus Suomen talouskasvuun on kuitenkin vain noin 0,1 %. Suuremmat vaikutukset Suomen kasvuun tulevat kuitenkin jo ennen kriisiä alkaneesta Venäjän talouden heikkenemisestä.

Kasvua ei ole siis tulossa viennistä, koska maailmalta ei tule riittävän voimakasta vetoapua. Tänä vuonna vienti ei juuri kasva. Ensi vuonna euron heikentyminen tukee kasvua hieman, joten Suomen vienti pääsee vaatimattomaan 2 prosentin kasvuun. Ukrainan kriisin paheneminen voi vielä synkentää lukuja.

Kotimarkkinoiden kurjistuminen

Kotimarkkinoita kurjistavat investointien vähäisyys ja heikko tulokehitys. Investoinnit ovat jo nyt matalla tasolla, joten ensi vuonna ei tule enää lisää pudotusta. Kasvun merkkejä ei ole vielä näkyvissä investoinneissa.

Kulutus ei kasva ennustevuosina. Pienet palkankorotukset ja työllisyystilanteen heikkeneminen pitävät ostovoiman kasvun nollassa. Lisäksi huoli työpaikan menettämisestä hillitsee kotitalouksien kulutusta.

Työllisyys on heikentynyt, mutta yllättävän vähän verrattuna tuotannon supistumiseen. Työikäisen väestön väheneminen ja työvoiman ulkopuolelle siirtyminen ovat pitäneet työttömyyden kasvun kurissa. Työttömyysaste voi nousta nopeasti, jos työvoiman ulkopuolella olevat palaavat työvoimaan. TEM:n tilastoimien työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut selvästi jo pidemmän aikaa.

Julkisen talouden tila ei kohene

Julkinen talous on jo kuudetta vuotta alijäämäinen eikä alijäämille näy loppua. Alijäämän kurominen umpeen edellyttää talouskasvun reilua vauhdittumista ja todellista menojen karsintaa. Veroasteen nostaminen on tullut jo tiensä päähän. Ensi vuonna veroaste uhkaa nousta jo 1990-luvun lopun huippulukemiin.

Kunnat pitävät alijäämänsä kurissa, koska laki velvoittaa niitä siihen. Menojen karsiminen näkyy kunnissa lomautuksina ja palveluiden heikkenemisenä.

Talouskasvun vauhdittamisessa ja julkisen sektorin tehostamisessa on saatu valitettavan vähän aikaan. Suomi esiintyi eurokriisin aikaan rakenneuudistusten oppimestarina, mutta on itse jäänyt luokalle. Hallituksen rakenneuudistuspaketti sisälsi monia hyviä aineksia, mutta etenemien on ollut tuskaisen hidasta.

Hallitus on saanut aikaan vain pieniä korjausliikkeitä ja vieläpä perääntynyt joissain päätöksissä. Uudistusten puute johtaa vain veroasteen nousuun ja julkisten palvelujen kurjistumiseen. Hallituksen olisi syytä tehdä tuntuvia rakenteellisia uudistuksia ja seisoa tekemiensä ratkaisujen takana.

Valtion budjetti vuodelle 2015 ei paranna valtiontalouden tilaa merkittävästi. Budjettialijäämä kyllä pienenee, mutta budjetti sisältää ainakin 1,7 mrd. euroa tulojen lisäystä omaisuuden myynnistä, rahastoista siirrosta ja EU-saatavien teknisiä ajoituksia, jotka eivät oikeasti pienennä julkisen talouden alijäämää. Budjetti kärsiikin tekojen vähäisyyden lisäksi läpinäkyvyyden puutteesta.

Kasvua pk-yrityksistä ja palveluista

Julkisen sektorin uudistuksen ovat tarpeen julkisen talouden tervehdyttämiseksi, mutta talouskasvun vauhdittumisen kannalta yksityisen sektorin uudistuminen on tärkeämpää.

Talouskasvun vauhdittamissa Suomessa huomio kiinnittyy yleensä teollisuuteen. Teollisuus on keskellä syvää rakennemuutosta ja tarvitsee uudistumista. Suomi kaipaisi lisää vientiin suuntautuneita pk-yrityksiä. Suomessa teollisuuspolitiikkaa tehdään kuitenkin isojen yritysten ehdoilla.

Uudet työpaikat eivät synny merkittävissä määrin teollisuuteen. Yksityiset palvelut työllistävät suurimman osan työllisistä ja tulevaisuuden työpaikat syntyvät palveluihin. Monella palvelualalla työpaikkojen määrä on lisääntynyt myös nyt hitaan kasvun vuosina.

Teknologian, suunnittelun sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen korkeaa osaamista vaativat palvelut näyttävät tulevaisuuden suuntaa. Palvelusektorin yritysten kasvun kannustimet on syytä ottaa päättäjien agendalle. Esimerkiksi Suomen verojärjestelmä suosii kiinteitä investointeja, ei investointeja osaamiseen.

Kilpailua on myös edelleen mahdollista vapauttaa. Tässä olisi tehtävää sekä kotimaassa että EU:n tasolla. Palveluiden vapaa kauppa on edelleen lapsen kengissä EU:nkin tasolla, puhumattakaan palveluiden maailmankaupasta.

Rahoitusmarkkinat on uudistettava

Talouskehitystä on viime vuosikymmeninä määrittänyt teknologisen kehityksen lisäksi lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö. Vakaan kehityksen aikakausi päättyi ennennäkemättömään talouskriisiin. Sen jälkimainingit ovat koetelleet ylikansallista yhteistyötä sekä globaalisti että erityisesti Euroopassa. Talouden epäonnistumiset ovat osaltaan avanneet ovea myös turvallisuuspoliittisen tilanteen uudelleen määrittelylle Euroopassa.

Suurimmat hitaan talouskasvun ongelmat ovat ratkaistavissa vain globaalilla tasolla. Esimerkiksi rahoitusmarkkinat eivät tällä hetkellä ohjaa säästöjä tehokkaasti investoinneiksi. Päinvastoin rahoitusmarkkinoista on tullut talouden epävakauden lähde. Niiden uudistamiseksi Suomi ei voi tehdä mitään yksin, mutta Suomi voisi ottaa aktiivisen roolin uudistustyössä.

  2013 2014e 2015e
Inflaatio, % 1,6 1,0 1,2
Ansiotaso, %-muutos 2,1 1,3 1,2
Työttömyysaste, % 8,2 8,5 8,9
Työllisyysaste, % 68,5 68,5 68,3
Yli/alijäämä, % BKT:seen      
valtion -3,5 -4,0 -3,3
kuntien -0,8 -0,7 -0,8
koko julkisen sektorin -2,3 -2,9 -2,5
Vaihtotase, % BKT:seen -2,0 -1,9 -1,7
e=ennuste PTT      

BKT:n kasvu,%
  2013 2014e 2015e
Euroalue -0,4 1,0 0,8
Saksa 1,0 1,7 1,4
Ruotsi 3,1 2,0 1,8
USA 2,2 2,2 2,0
Venäjä 1,3 0,0 -0,5
Kiina 7,7 7,0 6,5
Maailma 2,2 3,6 3,4
e=ennuste PTT

 

Maailmantalous

Maailmantalouden kasvu kiihtyy tänä vuonna, mutta ensi vuoden kasvulukemat jäävät aavistuksen kuluvaa vuotta pienemmiksi. Yhdysvaltojen kasvu on kehittyneistä maista nopeinta. Yksityisen kulutuksen ripeä kasvu kuitenkin taittuu viimeistään ensi vuoden puolivälissä, kun Keskuspankki aloittaa koronnostot. Rahoitusmarkkinoiden kasvava volatiliteetti lisää yritysten ja kotitalouksien epävarmuutta.

Saksan kasvu ei ole riittävän nopeaa vetämään rakenteellisesti heikkoja euromaita kasvuun. Lähes täystyöllisyydestä huolimatta palkkakehitys on Saksassakin vaatimatonta.

Euroalueen ulkopuolella Iso-Britannia kasvaa yksityisen kulutuksen avulla heikosta tuottavuuskehityksestä huolimatta. Ruotsissa yksityinen kulutus ja investoinnit tukevat edelleen talouskasvua. Talouskasvun heikkoutena Ruotsissa on nettovienti.

Kiinan talouskasvu hidastuu. Rakenteellinen murros asettaa haasteita sekä Kiinalle itselleen että koko maailmantaloudelle.

Venäjän talous

Venäjän talouskasvu hidastui merkittävästi jo viime vuonna. Pakotteiden vaikutus ei ole lyhyellä aikavälillä merkittävä. Ukrainan kriisin vaikutus Venäjän talouskasvuun tulee ennen kaikkea kasvavan epävarmuuden ja lisääntyvä valtion kontrollin kautta.

Kriisi pitkittynee, joten pakotteet heikentävät entisestään jo muutenkin rakenteellisesti heikkoa Venäjän taloutta. Yksityiset investoinnit vähenevät, inflaatio kiihtyy ja yksityisen kulutuksen kasvu jää pysyvästi aiempaa hitaammaksi.

Venäjän talous ei kuitenkaan romahda, koska valtio on velaton ja pystyy rahoittamaan toimintaansa energian myynnistä saamillaan, vaikkakin vähenevillä, tuloilla.

Öljyn hinta

Öljyn hinta on ollut viimeiset kaksi vuotta hyvin vakaa. Kiinan hidastuva talouskasvu ja Yhdysvaltojen kasvanut tuotanto ovat kuitenkin kääntäneet hinnan laskuun.

Saudi-Arabian johdolla OPEC reagoi hinnan laskuun vähentämällä tuotantoaan. Tämän seurauksena öljyn hinta ei alita merkittävästi OPEC:n asettamaa sadan dollarin tavoitehintaa.

Öljyn hinta on kääntynyt laskuun, vaikka viimeaikaiset geopoliittiset kriisit ovat antaneet olettaa päinvastaista. Tulevaisuudessa ennuste-epävarmuus tuleekin olemaan aiempaa suurempi.

Valuuttakurssi

Euron vahvuus suhteessa dollariin on jo pitkään pahentanut kilpailukyvyltään rakenteellisesti heikon euroalueen ongelmia. Tämä on seurausta FED:n EKP:tä kevyemmästä rahapolitiikasta.

EKP:lla on kuitenkin vähemmän keinoja käytettävänään. Lisäksi EKP:n toimenpiteiden vaikutusta ovat heikentäneet euroalueen pankkisektorin ongelmat.

Heikentynyt inflaatiokehitys pakottaa EKP:n yhä uusiin yrityksiin keventää rahapolitiikkaa. EKP:n nykyiset ja tulevat toimenpiteet yhdistettynä FED:n arvopapereiden osto-ohjelmien loppumiseen ja ensi vuonna tehtäviin koronnostopäätöksiin heikentävät euroa suhteessa dollariin.

Korot

Yhdysvaltojen pitkät korot nousevat FED:n rahapolitiikan kiristymisen seurauksena. Euroalueen korot ovat nähneet pohjatasonsa, mutta korkojen nousu jää vanhalla mantereella vaatimattomaksi.

Suomen valtionlainojen korkojen erotus Saksaan pysyy pienenä, jos eläkeratkaisu on pitkällä aikavälillä uskottava. Luottoluokittajien rating-päätökset eivät ole nykyisessä tilanteessa korkokehityksen ajureita.

Lyhyet korot pysyvät ensi vuoden matalalla tasolla, koska euroalueen talouskasvu on edelleen epävakaalla pohjalla eikä EKP nosta ohjauskorkoaan.

Ulkomaankauppa

Suomen tavaravienti on pysynyt lähes samalla tasolla vuoden 2011 alusta lähtien. Maailmantalouden tavarakaupan kasvu on ollut hyvin hidasta, erityisesti Suomen kauppakumppaneiden tuonti. Tavarakauppaa heikommin Suomi on pärjännyt palveluiden kaupassa, jossa tulot konsernien sisäisistä palveluista ovat vähentyneet.

Maailmankaupan kasvu on vaatimatonta tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna Suomi ei pääse kasvusta kiinni, koska Venäjä-pakotteet ja investointien vähäisyys maailmalla painavat vientiä. Ensi vuonna heikkenevä euro auttaa Suomea pääsemään paremmin kiinni kasvusta. Viennin kasvu jää kuitenkin pariin prosenttiin.

Myös tuonnin kasvu on vähäistä sekä tänä että ensi vuonna. Vientipanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen kysyntä on heikkoa.

Vaihtotase

Vaihtotase on ollut selvästi alijäämäinen jo kolme vuotta. Alijäämä on myös tänä vuonna lähes 4 mrd. euroa ja ensi vuonna noin 3,6 mrd. euroa.

Alijäämä ei johdu kuitenkaan tavarakaupasta. Kauppatase ei ole merkittävästi alijäämäinen ja vuonna 2015 tase on jo lähes tasapainossa. Alijäämä on sen sijaan seurausta palvelutaseen kääntymisestä negatiiviseksi 2011 ja EU-maksujen kasvusta. Palvelutaseessa ei ole odotettavissa pikaista paranemista ja EU nettomaksut jäänevät pysyvästi selvästi negatiivisiksi.

Palvelutaseen alijäämä johtuu pitkälti konsernin sisäisten palveluiden viennin laskusta. Niiden suuri vienti perustui pitkälti Nokia menestykseen.

Investoinnit

Yritykset lykkäävät investointejaan vielä tänä vuonna epävarmasta taloustilanteesta johtuen. Kone- ja laiteinvestointien jäävät 8 prosenttia miinukselle. Yritysten tulevaisuudenkuvat eivät ole kovin ruusuiset.

Ensi vuonna teollisuuden investoinnit kasvavat 3,5 prosenttia. Investoinnit ovat hyvin matalalla tasolla, jolloin vähintään korvausinvestoinnit ovat tarpeellisia, jotta tuotantokapasiteetti ei rapautuisi.

Asuntorakentaminen on laskussa jo kolmatta vuotta. Korjausrakentaminen hieman parantaa kasvulukuja, mutta tälle vuodelle asuinrakennusinvestointeihin odotetaan 5 prosentin laskua. Ensi vuonna asuntorakentamisen lasku taittuu mutta vuosikasvu jää 3,5 prosenttia miinukselle. Toimitilarakentamiseen ei odoteta suuria muutoksia tälle eikä ensi vuodelle.

Työllisyys

Työllisten määrä vähenee tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Pitkään jatkunut taantuma tuntuu työllisyydessä edelleen. Pieni talouskasvu ei riitä kääntämään työllisyyttä kasvuun ensi vuonna.

Teollisuuden työllisyys on vähentynyt jo useamman vuoden ajan. Teollisuuden tuotanto on kuitenkin vähentynyt merkittävästi enemmän kuin työllisyys, mikä on heikentänyt työn tuottavuutta ja saanut aikaan ammottavan tuottavuuskuilun. Työllisyys vähenee edelleen teollisuudessa, koska tuottavuuskuilua kurotaan umpeen.

Julkisen sektorin sopeuttaminen johtaa työllisyyden vähenemiseen myös julkisen sektorin toimialoilla. Merkkejä paremmasta on sen sijaan palveluissa. Työllisyys on kasvanut muun muassa liike-elämän palveluissa.

Työttömyysaste

Tänä vuonna työttömyysaste asettuu 8,5 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysaste nousee edelleen, koska talouskasvu vähäistä ja työllisyyskehitys heikkoa. Vuonna 2015 työttömyysaste nousee 8,9 prosenttiin.

Työttömyysaste on noussut toistaiseksi maltillisesti, vaikka talous on supistunut ja työllisten määrä on vähentynyt. Työikäisten määrä on vähentynyt vuodesta 2010, mutta myös osa työikäisistä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle.

Ikäjakauman vanhemmassa päässä, 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä, osallistuminen työvoimaan on kasvanut tasaisesti. Sen sijaan 15-34-vuotiaiden ikäryhmissä työvoimaan osallistuminen on vähentynyt. Nuorissa ikäryhmissä työvoiman ulkopuolelle siirtyminen on tilapäistä, joten työvoiman ulkopuolelta palataan takaisin työvoimaan.

Ansiotaso

Viime syksynä tehty palkkaratkaisu pitää palkankorotukset matalina. Sopimuskorotukset ovat tänä ja ensi vuonna hieman yli 0,5 prosenttia.

Heikko työllisyystilanne pitää myös palkkaliukumat vähäisinä. Liukumat nostavat kuitenkin ansioita suurin piirtein saman verran kuin sopimuskorotukset. Palkansaajien ansiotaso nousee tänä vuonna vain noin 1,3 prosenttia ja ensi vuonna hieman vähemmän.

Myös inflaatio on selvästi hidastunut, mutta riittää silti syömään vähäisen palkkojen nousun. Tänä vuonna ansiotaso nousee reaalisesti vain 0,3 prosenttia. Ensi vuonna reaalinen ansiotaso ei nouse.

Inflaatio

Heikko kysyntätilanne rajoittaa voimakkaasti yritysten hinnoitteluvoimaa. Inflaatiota hillitsee ensi vuonna myös palkkakustannusten vaatimaton kasvu ja öljyn dollarihinnan lasku. Inflaatiota kiihdyttävät asumiskustannusten kasvu, euron heikentyminen ja veronkorotukset. Veronkorotukset nostavat inflaatiota 0,5 prosenttia.

Inflaatio kiihtyy ensi vuonna aavistuksen verran tämän vuoden yhdestä prosentista. Deflaation riski on pieni, koska palkat nousevat ja hyödykeverotus kiristyy. Ainoastaan energian hinnan voimakas lasku voisi kääntää kuluttajahinnat laskuun. Tämän kaltainen deflaatio ei kuitenkaan olisi talouden toiminnan kannalta ongelmallista.

Tulot ja kulutus

Kotitalouksien kulutus väheni viime vuonna lähes prosentin eli saman verran kuin reaaliset käytettävissä olevat tulot.

Tänä vuonna reaaliset tulot kasvavat niukasti. Palkankorotukset ovat selvästi viime vuotta pienemmät, mutta työllisyys laskee vähemmän. Kotitalouksien tulot kasvavat hieman viimevuotista enemmän. Suurin vaikutus tulee kuitenkin inflaation hidastumisesta, mikä lisää reaalituloja.

Vuonna 2015 reaalitulot eivät juuri kasva kuluvaa vuotta nopeammin. Kulutus sen sijaan kasvaa hieman nopeammin. Kotitalouksilla olisi edelleen varaa kuluttaa hieman enemmän. Finanssikriisin säikähdyksen jäljiltä kulutus on edelleen käytettävissä olevia tuloja pienempi.

Julkinen talous

Verotus kiristyy ja palveluita leikataan, mutta julkisen talouden velkaantuminen ei taitu. Tänä vuonna valtiontalouden alijäämä kasvaa reilulla miljardilla viime vuodesta.

Ensi vuonna hallitus aikoo pienentää budjettialijäämän 4,5 miljardiin. Tuloja kasvatetaan omaisuuden myynneillä ja siirroilla rahastoista. Myynnit eivät kuitenkaan vaikuta varsinaiseen valtiontalouden alijäämään eivätkä siirrot vaikuta julkisen talouden alijäämään. Alijäämä näyttäisikin olevan edelleen lähes 7 miljardissa vuonna 2015.

Valtion menojen pienennysurakkaa auttaa hidas palkkojen nousu. Työttömyyden kasvun vuoksi työllisyyden hoitoon joudutaan käyttämään budjetoitua enemmän rahaa.

Verotus

Veroaste on noussut nopeasti finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2015 päädytään 1990-luvun lopun huipputasolle, kun verot suhteessa BKT:seen yltää tuolloin noin 45 prosenttiin.

Ennustevuosina valtio ei ole suurin verojen nostaja. Tänä vuonna valtion veroaste jopa laskee yhteisöveron laskun myötä. Valmisteveroja toki korotetaan sekä tänä että ensi vuonna.

Välillisesti valtio on edesauttamassa veroasteen kiristymistä kuntaveroissa. Kuntien efektiivinen veroprosentti nousee, koska valtio ei enää tee veronalennuksia kunnallisveroon vaikuttavien verovähennysten avulla.

Tänä vuonna verotusta kiristävät eniten sosiaaliturvamaksujen nostot.

Kuntatalous

Kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan ahkerasti korottamalla veroja ja leikkaamalla menoja. Kuntatalous pysyy kuitenkin alijäämäisenä vuosina 2014 ja 2015.

Tänä ja ensi vuonna kertaluontoiset muutokset parantavat kuntatalouden tilannetta tilapäisesti. Kuntien on yhtiöitettävä liikelaitoksensa vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2015 alusta ammattikorkeakoulujen asema muuttuu. Vuonna 2015 muutos työttömyysturvan rahoituksessa lisää kuntien tehtäviä ja menoja.

Vuonna 2015 toteutetaan myös valtionosuusuudistus, jonka vaikutukset yksittäisen kunnan kannalta jakautuvat kuitenkin pidemmälle ajanjaksolle.

 

 

 

Janne Huovari, Markus Lahtinen, Valtteri Härmälä, Signe Jauhiainen, Veera Laiho ja Eeva Alho: PTT-ennuste – kansantalous 2014 – syksy. ISSN 1799-9340.
 
Lisätietoja: ekonomisti Janne Huovari, puh. 040 164 8141, sähköposti: etunimi.sukunimi@ptt.fi