- Kansantalous
PTT:n perusennusteessa oletetaan, ettei Ukrainan sodassa tapahdu merkittäviä muutoksia ennustekauden aikana. Tämä on tarpeellinen tekninen oletus, sillä sotatilanteen merkittävien muutosten talousvaikutuksia on vaikeaa sisällyttää ennustelukuihin. Tästä huolimatta on mahdollista, että sotatilanteessa tapahtuu muutoksia vuoden 2025 loppuun saakka ulottuvan ennustekauden aikana.
Tässä erikoisteemassa kuvataan kolmen vaihtoehtoisen sotaskenaarion keskeisiä talousvaikutuksia. PTT julkaisi vastaavan liitteen myös kevään 2023 ennusteen yhteydessä. Tarkasteltavat skenaariot on nyt päivitetty vastaaman sodan tämänhetkistä tilannetta. Ukrainan voittoa ja Venäjän voittoa kuvaavat skenaariot ovat edelleen tarkastelussa, mutta niiden määritelmiä on täsmennetty. Kolmas tarkasteltava skenaario, välirauha, on kokonaan uusi.
Tarkasteltavat skenaariot ovat:
1. Länsi rahoittaa Ukrainan voittoon:
Länsimaat lisäävät tukeaan Ukrainalle voimakkaasti, minkä ansiosta Ukraina onnistuu voittamaan sodan ja säilyttämään sotaa edeltävät alueensa. Ukrainan taloudellinen ja sotilaallinen integraatio länteen syvenee. Hävityn sodan seurauksena Venäjällä vaihdetaan presidentti, mutta suhteet länteen eivät normalisoidu vielä lähitulevaisuudessa.
2. Lännen yhtenäisyys romahtaa, Venäjä voittaa:
Venäjä onnistuu kääntämään sodan voitokseen Ukrainan kyvykkyyksien heikentyessä lännen riittämättömän tuen seurauksena. Venäjän haltuun jää täysimääräisesti ainakin sen itseensä jo aiemmin liittämät maakunnat (ehkä Odessan alueella lisättynä). Kiovaan asetetaan venäjämielinen hallinto ja Ukrainan taloudellinen riippuvuussuhde Venäjään syvenee. Venäjä vahvistaa voittoisaa armeijaansa, mikä lisää turvallisuuspoliittisia jännitteitä.
3. Välirauha:
Sotatoimet loppuvat joko näennäisten rauhanneuvotteluiden tai konfliktin väliaikaisen jäätymisen seurauksena. Osapuolet käyttävät välirauhan ajan varustautuakseen sodan jatkumiseen Ukrainassa ja/tai jossakin muussa Euroopan osassa.
Tarkasteltavia muuttujia ovat talouskasvu, inflaatio sekä niihin vaikuttavat tekijät. Eri skenaarioiden vaikutuksia kuvataan muutoksina suhteessa PTT:n perusennusteeseen. Skenaarioiden oletetaan realisoituvan viimeistään vuonna 2025, jotta niiden vaikutukset näkyvät ennustekauden aikana. Suhdannekehityksen lisäksi otetaan kantaa rakenteellisiin muutoksiin maailmantaloudessa ja kansainvälisessä kaupassa.
| Verrattuna perusennusteeseen | Euro-dollari | Inflaatio | Korot | Talouskasvu | Puolustusmenot | Tuki Ukrainalle | Kauppa Venäjälle | Investoinnit Venäjälle | Energiayhteistyö |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Skenaario 1: Ukraina voittaa | 0 | + | + | + | 0 | ++ | + | 0 | 0 |
| Skenaario 2: Venäjä voittaa | - | - | - | - | ++ | - | - | 0 | 0 |
| Skenaario 3: Välirauha | - | 0 | 0 | 0 | + | 0 | 0 | 0 | 0 |
Taulukko 1. Skenaarioiden vaikutukset Suomen talouteen suhteessa PTT:n kevään 2024 talousennusteeseen
Vuosi sitten tarkastelimme myös skenaariota, jossa taloudellinen eskalaatio ja vastakkainasettelu lisääntyvät Kiinan asettuessa tukemaan Venäjää samalla intensiteetillä kuin länsimaat tukevat Ukrainaa. Nyt tämä skenaario on jätetty kokonaan pois, sillä Kiina on kuluneen vuoden aikana asemoitunut selvemmin suhteessa konfliktiin, eikä siltä ole odotettavissa merkittävää sotilaallista tukea Venäjälle. Myös laajemman eskalaation skenaariot sivuutetaan, sillä sodan laajeneminen Naton ja Venäjän väliseksi suoraksi aseelliseksi konfliktiksi tekisi talousnäkökulmista täysin epärelevantteja.
Skenaario 1: Länsi rahoittaa Ukrainan voittoon
Arvio sodan kestosta ja siihen tarvittavista taloudellisista panostuksista on muuttunut viime keväästä. Tämän skenaarion taloudellisten vaikutusten ajuri on lisääntynyt sotilaallinen tuki Ukrainalle, ei enää niinkään Ukrainan jälleenrakentaminen, jonka oletetaan alkavan merkittävällä tavalla vasta ennustettavan ajanjakson jälkeen.
Vaikka Yhdysvaltojen merkitys voittoisan sodan mahdollistajana säilyy merkittävänä, Euroopan rooli rahoituksesta kasvaa. Tämä saattaa käynnistää keskustelun Euroopan unionin yhteisvelan hyödyntämisestä Ukrainan tukemissa. Jotta Ukraina voi saavuttaa voiton taistelukentillä, Euroopan tuen on oltava mittaluokaltaan moninkertainen nykyiseen nähden.
Ukrainan tuki lisää eurooppalaisen puolustusteollisuuden tilauksia ja toimialan investointeja. Tällä on taloutta elvyttävä vaikutus, sillä Ukrainan avustaminen tehdään vähentämättä muuta julkista kulutusta (Ukrainan avustaminen on Suomessakin kehyksen ulkopuolinen meno). Tämä kiihdyttää inflaatiota, mutta koska inflaatiopaineet ovat muuten aiempaa pienemmät, korkojen nousu perusennusteeseen verrattuna tarkoittaa tässä korkojen hitaampaa ja vähäisempää laskua, millä ei ole vaikutusta valuuttakurssiin. Sota ei ole saanut valuuttakurssissa aikaan merkittäviä muutoksia, joten valuuttakurssivaikutusta sodan päättymisellä Ukrainan voittoon ei ole.
Viime keväänä arvioimme puolustusmenojen kääntyvän laskuun Ukrainan voiton seurauksena. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että puolustusmenot säilyvät nykyisellä korkealla tasollaan, sillä arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta on aiempaa pessimistisempi voittoisankin sodan jälkeen.
Investoinnit Venäjälle pysyvät olemattomina, koska luottamus Venäjään ei palaudu. Kynnys kaupankäynnin lisäämiselle on kuitenkin paljon matalampi. Sodan loppuminen Venäjän tappioon ja Venäjän presidentin vaihtuminen palatsivallankumouksessa riittää elvyttämään kaupankäynnin. Kaasua virtaa putkistoa pitkin nykyiseen tapaan muutamiin EU-maihin ja LNG-kauppa jatkuu. Paluuta entiseen laajamittaiseen energiayhteistyöhön ei kuitenkaan ole, koska EU on oivaltanut hajautetun energiatarjonnan strategisen merkityksen. Suomessa tämä tiedettiin onneksi jo ennen nykyistä sotaa.
Skenaario 2: Lännen yhtenäisyys romahtaa, Venäjä voittaa
Venäjän voitto Ukrainassa kasvattaa uusien sotien riskiä Euroopassa, minkä seurauksena puolustusmenot kasvavat merkittävästi. Finanssipolitiikka ei kuitenkaan muodostu huomattavasti kasvua voimistavaksi, sillä turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyttyä on poliittisesti mahdollista vähentää muuta julkista kulutusta puolustusmenojen kasvattamiseksi. Hintavakaus ei ole pelkästään keskuspankkien harteilla, vaan sisältyy osaksi koko talous- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen seurauksena finanssi- ja rahapolitiikan ristiveto vähenee. Euro heikkenee dollariin nähden valuuttamarkkinoille tyypillisen dollariin liittyvän turvasatamaefektin seurauksena.
Venäjän voitto edellyttää lännen poliittisen yhtenäisyyden romahtamista. Sitä seuraava poliittinen turbulenssi ja Venäjän voiton myötä heikentyvä turvallisuuspoliittinen tilanne vähentää investointeja ja hidastaa talouskasvua. Vaikka euro heikkenee, hidastuva talouskasvu ja maltillinen finanssipolitiikka hidastavat inflaatiota perusennusteeseen nähden. Kasvaneet puolustusmenot ovat pois siviiliyhteiskunnan kehittämisestä, mikä heikentää kasvua ja hyvinvointia myös pitkällä aikavälillä.
Venäjän voiton jälkeen Euroopan ja erityisesti rajavaltioiden kauppa Venäjän kanssa vähenee entisestään nykyisestäkin matalasta tasosta pakotteiden laajentuessa. Muutoksena viime kevääseen oletamme kaupan ja energiayhteistyön pysyvän ennallaan tai jopa lisääntyvän joidenkin Venäjää myötäilevien maiden pyrkiessä hyötymään tilanteesta (Unkari ja nyt myös Slovakia). Kokonaisuudessaan kauppa Venäjän kanssa vähenee, mutta opportunististen valtioiden määrän kasvu saattaa ajaa Euroopan Unionin poliittiseen kaaokseen, millä on haitallisia vaikutuksia talouskasvuun. Venäjälle suuntautuvien investointien riskit yrityksille kasvavat entisestään ja investoinnit pysyvätkin jäissä.
Tuki Ukrainalle hävityn sodan jälkeen ei lopu, mutta vähenee ja keskittyy entistä enemmän raunioituneesta Ukrainasta pakenevien ihmisten auttamiseen. Miljoonat ukrainalaiset pakolaiset asettuvat pysyvästi muualle Eurooppaan, mikä näkyy esimerkiksi pysyvänä työvoiman tarjonnan kasvuna.
Skenaario 3: Välirauha
Lännen hiipuva rahoitus ajaa Ukrainan tilanteeseen, jossa se on pakotettu näennäisiin rauhanneuvotteluihin. Osapuolet käyttävät välirauhan ajan kuitenkin varustautuakseen sodan jatkumiseen Ukrainassa ja/tai jossakin muussa Euroopan osassa. Verrattuna Venäjän voittoon useampi eurooppalainen toimija tulkitsee tilanteen väärin ja uskoo rauhan olevan pysyvämpi.
Suomi ja muut tilanteen oikein lukevat maat kasvattavat puolustusmenojaan lähes “Venäjän voitto”-skenaarion verran varautuen edessä oleviin ongelmiin. Välirauhalla ei kuitenkaan ole vaikutusta Suomen inflaatiokehitykseen tai talouskasvuun, eikä Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan. Tuki Ukrainalle pysyy nykyisellään, sillä Suomi ymmärtää tilanteen väliaikaisen luonteen.
Euroopan tasolla tilanteen väärin arvioivien maiden joukko on paljon laajempi kuin edellä mainitut Unkari ja Slovakia. Pahimmassa tapauksessa jopa Saksan poliittinen johto saattaa arvioida tilanteen väärin. Kysymys on nimenomaan poliittisten toimijoiden virheistä. Markkinoilla euron arvo suhteessa dollariin heikkenee merkittävästi. Eurooppalaisten yritysten välillä on isoja eroja osin heijastaen eri maiden poliittisen johdon arvioita. Jotkin yritykset ja maat normalisoivat suhteensa Venäjään. Investoinnit Venäjälle eivät kuitenkaan kasva, koska taustalla on perustavaa laatua oleva luottamuksen menettäminen Venäjään investointien kohdemaana. Lopulta pitää kuitenkin muistaa, että kyse on välirauhasta ja vahvistettuaan armeijaansa riittävästi Venäjä palaa sotapolitiikkaan Ukrainassa ja/tai muualla Euroopassa. Tällä on vakavia vaikutuksia kaikkiin arvioitaviin taloussuureisiin, mutta niiden oletetaan realisoituvan vasta ennusteperiodin jälkeen.
Koko kansantalouden ennuste on luettavissa täällä: https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-kevat-2024/
