- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 4.7.2011
Pitkällisen väännön jälkeen maahamme saatiin
kuin saatiinkin muodostettua uusi hallitus. Tämän johdolla olisi
tarkoitus suunnistaa seuraavat neljä vuotta, kunnes jälleen uusi
kokoonpanoaikanaan ottaa kompassin omiin käsiinsä.
Onko kuljettava polku tällöin kuitenkaan enää sama kuin edellisellä hallituksella?
Ministereiden
aika tähtiloistossa vaikuttaa väkisinkin siihen, millaisella
aikajänteellä tulevan vaalikauden talousarvion pohjalta tehtyjen
toimenpide-ehdotusten vaikutuksia puntaroidaan. Tämän seurauksena
harjoitettu talouspolitiikka jää helposti myös hyvin lyhytnäköiseksi.
Julkisen talouden ongelmien kanssa kamppailtaessa tilanne uhkaa
kärjistyä edelleen.
Pitkät vaikutusajat ovat tuttua etenkin
metsätaloudessa, jossa matka siemenestä kaadetuksi puuksi voi kestää
kymmenienkin eri hallitusmuodostelmien ajan.
Pitkistä
omistusajoista ja muista metsänomistuksen erityispiirteistä johtuen
metsätalous on myös vähitellen ajautunut rakenneongelmiin.
Metsänomistajien keski-ikä on noussut tasaisesti, mikä tutkimusten
mukaan vaikuttaa puun tarjontaan alentavasti.
Samalla tavalla
metsänomistuksen perintöluonteesta johtuen metsänomistajien määrä on
noussut, mikä edelleen metsätilojen keskikoon pienenemisen kautta
vaikuttaa puun tarjonnan vähenemiseen.
Metsänomistuksen
rakenneongelmaa ratkaisemaan asetettiin vuonna 2009 kehittämistyöryhmä,
joka tämän vuoden maaliskuussa jätti selvityksensä silloiselle maa- ja
metsätalousministerille.
Ongelmien ratkaisemiseksi ehdotettiin
useita eri toimenpiteitä, joista kuitenkin merkittävimmiksi nousivat
perintö- ja lahjaverotuksen huojennus vauhdittamaan metsätilojen
sukupolvenvaihdoksia sekä luovutusvoittoveron huojennus lisäämään
vapailla markkinoilla käytävää kauppaa metsäkiinteistöistä.
Hallitusohjelmaan
nämä eivät yltäneet. Metsärakenteen parantamiseen pyritään sen sijaan
metsätilusjärjestelyjen kokeiluhankkeen kautta.
Omistusjärjestelyjen vauhdittaminen nostetaan esiin ilman konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.
Verohuojennuskammo
näyttäisi iskeneen tälläkin kertaa. Tämä liittyy läheisesti siihen
haasteeseen, mikä lyhyestä hallitusvastuuajasta syntyy.
Lyhyellä
aikavälillä veroporkkanat kiistatta vaikuttaisivat alentavasti valtion
verotuloihin, mutta pidemmällä aikavälillä rakenneongelmien vähäinenkin
lieveneminen lisäisi vastaavasti puun tarjontaa ja siten puun myynnistä
saatavia verotuloja.
Kokonaisuudessaan välittömät ja
metsäteollisuuden välilliset vaikutukset huomioiden vaikutukset
verotuloihin voisivat olla reilusti positiiviset.
Puun
tarjonnan rakenteellisella lisäämisellä olisi mahdollista vaikuttaa myös
siihen, ettei puun myynnin väliaikaisiin verohuojennuksiin tarvitsisi
tulevaisuudessa enää turvautua.
Puutteistaan huolimatta uudessa
hallitusohjelmassa metsäsektori on huomioitu laajasti ja siinä on myös
paljon positiivisia elementtejä. Hyvä niin, sillä olihan se jälleen
nostamassa kansantalouttamme uuteen nousuun.
Tulevaisuudessa
metsäsektorin logistisen ketjun moottorissa esiintyviin rakenteellisiin
ongelmiin olisi kuitenkin pureuduttava vielä entisestään.
Elämä
jatkuu seuraavan neljän vuoden jälkeenkin. Ilman toimenpiteitä
metsänomistajat ovat tosin tällöin keskimäärin jälleen hieman
vanhentuneet ja metsätilat pirstoutuneet lisää.
Jyri Hietala
