- Blogit
Eläkeiän nostosta on riittänyt puhetta jo parin vuoden ajan. Kevään 2009 hangiltapalattuaan silloinen pääministeri ehdotti eläkeiän nostoa julkisen rahoituksen turvaamiseksi. Avaus on kohdannut vastarintaa lähes kaikilta muilta tahoilta työantajapuolta lukuun ottamatta. Eläkeiän nosto on erityisen ajankohtainen myös tänä keväänä, koska seuraavan hallituksen pitää tehdä ratkaisuja työurien pidentämisen suhteen.
Ei liene yllätys, että eniten mahdollinen eläkeiän nosto kirpaisisi nykyistä eläkeikää lähellä olevia. Saavutetuista asemista ei kukaan ole valmis luopumaan. Usein ihminen painottaa lähitulevaisuudessa olevia asioita enemmän kuin kauempana tulevaisuudessa olevia.
Eiväthän useimmat nyt eläkkeelle siirtyvät mieti esimerkiksi sitä, kuinka he rahoittavat tulevaisuudessa vanhuushoivan tarpeensa. Hoivan rahoittaminen ei ole heille yhtä ajankohtainen kuin eläkkeelle siirtyminen. Tämän perusteella eläkeikää voisi hyvinkin nostaa nuoremmilta sukupolvilta, koska eläkeikä on harvoin työuran alkupäässä olevien suunnitteluhorisontissa.
Eläkeiän noston problematiikkaan liittyy myös eri ammattien rasittavuus. Toimistotyö ei kuluta tekijäänsä läheskään samalla tavalla kuin ruumiillinen työ. Jossain tapauksissa, kuten esimerkiksi palomiesten kohdalla, alhainen eläkeikä on myös yhteiskunnan etu.
Eräs vaihtoehto eläkeiän nostoon olisi tehdä se asteittain. Eläkeiän asteittainen nosto voitaisiin toteuttaa niin, että eläkeiän korotus olisi suhteessahenkilön eläkeiän läheisyyteen. Toisin sanoen tällä hetkellä lähes 63-vuotiaat tekisivät esimerkiksi kuukauden pidempään töitä ja nyt työuran alussa olevat vaikka 15 vuotta pidempään eli 78-vuotiaaksi asti. Asteittainen nosto ei kuitenkaan ratkaisisijulkisen talouden väestön ikääntymisestä koituvia menoja kokonaan, koska työurat eivät pidentyisi tarpeeksi ja riittävän nopeasti.
Parin viime vuoden aikana suomalaisten eläkkeelle jäämisikä on kasvanut. Voi hyvinkin olla, että markkinat hoitavat tässä tapauksessa homman kotiin. Ihmiset työskentelevät entistä pidempään kartuttaakseen lisää eläkettä.Tähänhän järjestelmäkin kannustaa viimeisten työvuosien huomattavasti suuremmalla eläkekertymällä.Porkkana toimii keppiä paremmin. Jos eläkkeelle siirrytään jatkossakin entistä vanhempana, eläkeiän lakisääteistä nostoa ei tarvita. Voidaanhan eläkeikää hyvin nostaa jälkikäteenkin.
Niin tai näin, eläkeikää tulisi nostaa, jotta työuria saadaan pidemmäksi. Tämä on välttämätöntä eliniänodotteen noustessa, joka voi tällä hetkellä olla rutkasti alakanttiin arvioitu. Alun pitäenhän eläkkeestä piti päästä nauttimaan vain harvojen. Suurin osa ei tuolloinelänyt eläkeikään asti. Maailma on muuttunut Bismarckin Saksasta.Siksi suomalainen eläkeikäkin olisi syytä päivittää vastaamaan nykyajan menoa.
Sami Pakarinen
