Blogi: Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkui viime vuonna

Tilastokeskuksen tänään julkaisemien viime vuoden hintatilastojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 2,4 % vuodentakaisesta. Miten luvut osuvat PTT:n asuntomarkkinaennusteeseen? Lue tilastojen taustat ekonomisti Lauri Vuoren blogista!

Tilastokeskuksen tänään julkaisemien viime vuoden osakeasuntojen hintatilastojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 2,4 % vuodentakaisesta. Viime vuoden lopun hyvä vire asuntomarkkinoilla nosti vanhojen kerrostaloasuntojen hintoja ennustettua enemmän.

Edellisessä PTT:n alueellisessa asuntomarkkinaennusteessa (linkki) vuoden 2018 hintaennustetta korjattiin selvästi alaspäin, 1,2 prosenttiin. Puolentoista vuoden takaisesta edellisessä ennusteessa (linkki) nousuksi ennustettiin vielä 2,2 prosentin kasvua. Samalla tänään julkaistut kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen hinnat olivat kuitenkin linjassa koko vuoden 2019 ennusteen, 1,2 %, kanssa.

Asuntojen hintaindeksi nousi viime vuonna maltillisemmin, vain noin 1,5 % koko maassa edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna kauppaa käytiin siis keskimäärin kalliimmilla asuinneliöillä. Tähän on voinut vaikuttaa esimerkiksi kalliimpi sijainti tai myytyjen asuntojen pienempi koko, jolloin asunnon keskineliöhinta on noussut korkeaksi.

Asuntohintaindeksin ja keskineliöhintojen eroa on avattu ansiokkaasti Tilastokeskuksen blogissa (linkki). Koko maan tasolla ja suurimmissa kaupungeissa keskineliöhinnat ja indeksi ovat usein kulkeneet samaa uraa, mutta varsinkin pienemmissä kaupungeissa, joissa kauppamäärät ovat pienempiä, voivat luvut erota paljonkin.

Viime vuoden valmistuneen tilastoaineiston mukaan asuntojen hintojen alueellisten erojen kasvu jatkui. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat pysytelleen hintaindeksin mukaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella sinnikkäästi 2010 jälkeisellä tasaisella tasolla. Suurista kaupungeista Tampereella asuntojen neliöhinnat nousivat nopeimmin, yli 5 prosentin vauhtia. Lisäksi ainoastaan muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa sekä Oulussa asuntojen keskineliöhinnat nousivat yli koko maan keskiarvon. Turussa kasvua oli 2,0 prosenttia.

Vaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin alueisiin kuviossa lukeutuvat myös hyvässä kasvuvauhdissa olevat Tampere, Turku ja Oulu, on syytä muistaa erot kaupunkien keskineliöhintojen tasossa. Kasvuprosentit ovat olleet lähes yhtä suuret Tampereella ja Helsingissä. Silti ero euromääräisessä kasvussa hyvin erisuuruinen.

Tampereella keskineliöhinta on hieman yli puolet Helsingin hintatasosta, Turussa hieman alle puolet Helsingin hinnoista. Helsingissä keskineliöhinta kasvoi lähes 200 euroa, kun Tampereella kasvua 124 euroa. Turussa kahden prosentin vuosikasvu toi keskineliöhintaan 38 euroa lisää. Koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli viime vuonna 2198 euroa ja kasvua vuoteen 2017 oli 51 euroa.

Tampereella ja Helsingissä keskineliöhinnat kehittyivät lähellä hintaindeksin mukaista muutosta. Sen sijaan esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla hintaindeksi kasvoi selvästi keskineliöhintoja vähemmän. Vantaalla hintaindeksi jopa laski vuodesta 2017. Viime vuonna myös useassa muussa keskisuuressa kaupungissa keskineliöhinta antoi ruusuisemman kuvan hintojen kehityksestä kuin hintaindeksi. Esimerkiksi Oulussa neljän prosentin keskineliöhintojen nousua vastasi nollakasvu hintaindeksissä.

Varsinkin keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa riittää vuosittaista heiluntaa hintakehityksessä jo vähäisistä kauppamääristä johtuen. Hintaindeksi antaa näissä tapauksissa usein totuudenmukaisemman kuvan kaupungin hintakehityksestä.

Viime vuonna vanhojen osakeasuntojen kauppoja kertyi hieman aiempia vuosia vähemmän, 60 800. Kauppojen määrä oli noin kolme prosenttia, eli 1 850 kauppaa vähemmän kuin vuonna 2017. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että vuonna 2018 valmistui uusia asuntoja hieman yli 42 000, mikä on yli seitsemän tuhatta asuntoa enemmän kuin vuoden 2017 valmistuneet 35 000 asuntoa.

Vilkkaasta rakentamisesta huolimatta myynnissä olevien uusien asuntojen tarjonta ei poikennut suhteessa kysyntään aiemmista vuosista. Rakenteilla olevien myymättömien uudisasuntojen määrä taittui alkuvuoden aikana STH-Groupin seuranta-alueella pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Valmiiden myymättömien uudiskohteiden määrä pääkaupunkiseudun ulkopuolella jatkoi kuitenkin kasvuaan. Pääkaupunkiseudun osalta alkuvuoden lukuja ei ole vielä saatavilla.

Ottaen huomioon uusien asuntojen tarjonnan, voi vanhojen asuntojen kaupan pysyneen hyvällä tasolla. Odotukset vanhojen asuntojen kauppamäärien kasvuun olivat kuitenkin suuremmat hyvän työllisyys- ja ansiotulokehityksen myötä.