”Biopolttoaineiden kilpailu pellosta vähenee”, Terhi Latvala 9.6.2008

                                                MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Biopolttoaineiden tuotannon lisääminen on kääntynyt lievään vastatuuleen. Biopolttoaineita on pidetty jopa syyllisenä elintarvikkeiden hinnannousuun, vaikka hinnannousun taustalla löytyy useita muitakin tekijöitä. EU:n tavoite biopolttoaineiden osuuden kasvattamiseksi 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on herättänyt vastustusta. EU:n tavoitteeseen liittyykin edellytys uuden biopolttoainesukupolven tulosta.

Tulevaisuudessa siirrytään teknologioihin, jotka hyödyntävät nykyisiä peltokasveja entistä tehokkaammin. Pelkän jyvän sijasta jalostukseen kelpaa korsikin. Uudet teknologiat kykenevät hyödyntämään myös muita biomassan lähteitä kuin peltokasveja, kuten esimerkiksi lantaa, puuta, jätettä ja leviä.

Nykyiset viljelykasvit (sokeriruoko, maissi, vehnä, rapsi) ovat biopolttoaineiden pääasiallista raaka-ainetta vain seuraavan 5–10 vuoden aikana. Maailmalla viljellään myös sellaisia energiakasveja, jotka soveltuvat viljelykseen kelpaamattomille alueille eivätkä siten kilpaile pellosta muun tuotannon kanssa.

Teknologisen kehityksen ja uusien energiakasvien myötä kilpailu pellosta biopolttoaine- ja elintarviketuotannon välillä vähenee väistämättä jatkossa. Siksi biopolttoaineiden tuotantoa ei pidä lakaista maton alle vain nykyiseen teknologiaan perustuen.

EU miettii keinoja elintarvikkeiden hinnannousun hillitsemiseksi. Nykyisessä markkinatilanteessa EU:n tuet biopolttoaineiden tuotantoon tarkoitetuille viljelykasveille eivät ole kovin hyvin perusteltavissa. Tällä politiikan suunnanmuutoksella on vaikutusta myös energiakasvien viljelyyn, sillä yhteisen maatalouspolitiikan tulevassa terveystarkastuksessa energiakasvituki poistettaneen kokonaan. Nykyään EU:n maatalousmaasta noin 2 prosenttia käytetään biopolttoaineiden tuotantoon.

Suomessa energiakasvitukea haettiin reilulle 14 000 hehtaarille vuonna 2006. Pääosa viljelyalasta on ruokohelpeä. Vaikka varsinaisen energiakasvituen merkitys ei viljelijän kukkarossa ole kovin suuri, niin kannustinvaikutusta sillä kuitenkin on. Tällä hetkellä energiakasvien viljelyä rajoittaa PTT:n kyselyn mukaan eniten viljelyn heikko kannattavuus. Siinä mielessä jokainen euro edesauttaa energiakasvien viljelyn yleistymistä.

Öljyn hinta rikkoo ennätyksiä eikä liikenteen hiilidioksidipäästöjen kasvuun ole vielä löydetty täsmälääkettä. Tarve biopolttoaineiden tuotantoon on edelleen olemassa. Laajentuva raaka-ainepohja biopolttoaineiden tuotannossa avaa mahdollisuuksia myös suomalaisille maatiloille.

terhi.latvala@ptt.fi