- Blogit
- Asuminen
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti. Twitter: @keskisenpeetu
Koronakriisin yhtenä voittajana voidaan pitää asuntomarkkinoita, jossa vahva vire on näkynyt luonnollisesti myös pankkien lainatiskeillä. Asuntolainoja myönnettiin viime vuoden loppupuolella hyvin nopeaa vauhtia ja sama kehitys on jatkunut tänä vuonna.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla asunnon osto saattaa vaatia suurta asuntolainaa. Kotitalouksien kasvaneeseen velkaantumiseen halutaan nyt puuttua tarkemmin. Velkaantumistyöryhmä on ehdottanut toimia, joilla halutaan hillitä kotitalouksien velkaantumista.
Yksi työryhmän ehdotus oli tuloihin sidottu velkakatto, jossa kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 450 prosenttia kotitalouden vuotuisista bruttotuloista. Toimenpiteillä pyritään ehkäisemään hyvin haitallisten finanssikriisien syntymistä. Tavallisiin talouden taantumiin verrattuna finanssikriisien taloudelliset kustannukset ovat mittavampia.
Tästä syystä on ymmärrettävää, että velkaantumiseen halutaan puuttua tiukoillakin keinoilla. Tulojen tarkasteleminen vain yhden vuoden perusteella ei välttämättä anna tarkkaa kuvaa kotitalouden todellisesta velanmaksukyvystä. Tulot voivat vaihdella paljonkin vuodesta toiseen.
Toimilla olisi myös negatiivisia vaikutuksia talouteen. Vaikeutuneella asuntolainan saamisella olisi vaikutuksia esimerkiksi työmarkkinoille. Tiukkojen lainarajoitteiden takia useampi jäisi ulos kasvukeskusten omistusasuntomarkkinoilta. Tällä olisi vaikutuksia työvoiman saatavuuteen kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Suomen Pankki on arvioinut, että vuonna 2020 yli 90 prosenttia asuntolainoista olisi myönnetty, vaikka voimassa olisi ollut 500 prosentin velkakatto. Tiukkaa velkakattoa joustavampi toimenpide olisi asettaa pankeille lisävaatimuksia, jos myönnetty lainamäärä ylittää sallitun rajan.
Käytännössä velkaantumista hillitsevillä toimilla reagoidaan vain muihin asuntohintoja nostaviin politiikkapäätöksiin, kuten omistusasumisen verotukiin. Nykyinen verojärjestelmä kannustaa asumaan omistusasunnossa. Tämä puolestaan nostaa asuntohintoja, koska yhä useampi haluaa omistaa asunnon. Omistusasumisen verotukia vähentämällä velkaantumista voidaan hillitä, kun osa omistusasujista siirtyy vuokra-asujiksi.
Asuntopoliittisten päätösten tulisikin olla paremmin linjassa toistensa kanssa. Nyt osalla päätöksistä painetaan kaasua ja samaan aikaan toisilla painetaan jarrua. Jarrun sijaan ratkaisua voisi etsiä kevyemmästä kaasujalasta.
Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.5.
