- Blogit
- Asuminen
Jo yli 10 vuoden ajan Pellervon Taloustutkimus PTT:ssä on vuoden alussa tehty alueellinen asuntomarkkinaennuste. Siinä tarkastellaan asuntomarkkinoiden tilannetta ja ennustetaan vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitystä sekä vapaarahoitteisten ja ARA-asuntojen vuokrakehitystä koko maassa ja erikseen suurimmissa kaupungeissa kuluvana vuonna.
Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun koko maan tasolla vuoden 2014 puolivälissä. Vuonna 2015 asuntojen hinnat laskivat edelleen.
Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen ennustetaan tänä vuonna nousevan 0,2 prosenttia. Alueelliset erot hintakehityksessä ovat kuitenkin suuria: jos pääkaupunkiseutu jätetään ennusteen ulkopuolella, hintaennuste kääntyy muun Suomen osalta negatiiviseksi.
Ennusteen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousevat tänä vuonna 3 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 2,5 prosenttia.
Omistusasuntomarkkinoilla hintakehitys on pitkälti yleisen taloustilanteen mukainen: edes negatiiviset korot eivät ole olleet riittävä kimmoke asuntokauppoihin, kun kotitalouksien kokema taloudellinen epävarmuus ja erityisesti työttömyysuhka ovat merkittäviä ja ostovoiman kehitys heikkoa.
Asuntojen hintakehitys mukailee tulokehitystä, mikä on keskeistä asuntomarkkinoiden vakauden kannalta.
Heikko taloustilanne ja siitä johtuva taloudellinen epävarmuus ovat luoneet kysyntäpaineita vuokramarkkinoille. Vuokrat ovat jo monena vuonna nousseet selvästi asuntojen hintoja nopeammin: vuokrakehityksen ero asuntojen hintakehitykseen on tänäkin vuonna huomattava.
Kysyntää kasvattavat heikon taloustilanteen ohella kasvukeskuksiin kohdistuva muuttoliike sekä lisääntyvä maahanmuutto.
Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Vastaava koettiin edellisen kerran 1960-luvulla. Nyt merkittävää on, että muuttoliike suuntautuu entistä harvempiin kaupunkeihin. Asuntojen kokonaistarve näissä kasvukeskuksissa kasvaa huomattavasti ja jo nyt asuntotuotanto on useampana vuonna jäänyt tavoitteista.
Kun taloudellinen epävarmuus hälvenee, kasautuneet asunnonvaihtotarpeet alkavat purkautua markkinoille. Jos uusien asuntojen rakentaminen ei merkittävästi lisäänny, paineet kasvavat huomattavasti vanhojen asuntojen hinnoissa ja vuokrissa.
Asumisen kalleus saattaa nousta esteeksi työmarkkinoiden toimivuudelle ja tasapainoiselle yhteiskuntakehitykselle.
Kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen rahalliset arvot pienenevät väen vähetessä ja muuttaessa kaupunkeihin.
Asuntomarkkinat ovat Suomessa jakautuneet kahtia – se on peruuttamaton tosiasia. Silti asuntopolitiikkaa ei pitäisi leimata vastakkainasettelu pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä.
Suomessa on eri puolella erisuuruisia kaupunkeja, jotka toimivat työssäkäyntialueiden keskuksina ja luovat hyvinvointia omille alueilleen. Näiden alueiden pitäminen elinvoimaisina helpottaa myös pääkaupunkiseudun tilannetta.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 22.2.2016
