- Blogit
Kesällä Suomessa on käyty vilkasta keskustelua ruuan arvonlisäveron alentamisesta. Jotkut ovat ehdottaneet, että loppuvuodesta toteutuvaksi sovittu alennus pitäisi peruuttaa tai ainakin sen toteuttamista pitäisi lykätä. Toisten mielestä taas alvia pitäisi alentaa enemmänkin, jopa poistaa kokonaan viimeistään kun talous taas kääntyy parempaan suuntaan.
Arvonlisäveroprosentit vaihtelevat EU-maissa, ja verotuskäytäntöjä on yhtä monta kuin jäsenmaitakin. Useimmissa maissa ruokaa verotetaan muita tuotteita kevyemmin. Alhaisin ruuan arvonlisäveroprosentti on Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa ja Kyproksella, missä ruuan normaali alv-% on 0. Näissäkin maissa on kuitenkin poikkeuksia.
Yhdistyneessä Kuningaskunnassa hallinnon määrittämien luksusruokien alv-% on 15.
Irlannissa elintarvikkeille sovelletaan myös 4,8 % ja 13 % arvonlisäverokantoja. Mitä todennäköisemmin tuote lisää ylipaino-ongelmia, sitä kovemmin sen kulutusta verotetaan. Esimerkiksi kekseistä kannetaan yleensä pienemmän korotetun luokan mukaista. Jos kekseissä on mukana suklaata, sitä verotetaan kovemmin. Eikä Irlanti suinkaan ole ainoa maa, missä lisääntyvää liikalihavuutta vastaan on alettu taistella arvonlisäverotuksen keinoin.
Euroopassa on kuitenkin käytössä muunkinlaisia perusteita erilaisille arvonlisäprosenteille. Latviassa ruuan alv-% on EU:n korkeimpia, eli 21 %.
Ainoana mainittavana poikkeuksena tästä ovat vauvanruuat, joille sovelletaan 10 % arvonlisäveroprosenttia. Halutaanko Latviassa antaa köyhemmillekin lapsiperheille mahdollisuuksia käyttää valmiita vauvanruoka tai, syystä tai toisesta, lisätä vauvanruokien menekkiä?
Portugalissa puolestaan ruuan alv-% on normaalisti 5 %. Korkeampaa verokantaa sovelletaan paitsi terveydelle haitallisiin snackseihin ja kahviin, myös säilykkeisiin ja muihin kasvirasvoihin ja -öljyihin kuin oliiviöljyyn. Jälkimmäisten tiukemman verokohtelun perustelut voisivat olla kiinnostavaa luettavaa. Samoin kuin sen, miksi Italiassa leivän arvonlisäveroprosentti on alle puolet muiden elintarvikkeiden vastaavasta.
Erilaistetulle verokohtelulle on käytetty monenlaisia perusteita. Toiset perusteet ovat missä tahansa tarkastelussa päteviä. Toiset taas ovat vähintään harmaalla alueella. Terveellisempien elintarvikkeiden suosiminen verotuksessa kuuluu kuitenkin selkeästi ensin mainittuun luokkaan.
Terveellisempien ja epäterveellisempien elintarvikkeiden erilaistetun verokohtelun vaikutuksia kansanterveyteen on tutkittu maailmalla. Tuloksiin sisältyy myös kritiikkiä. On esimerkiksi pohdittu, että veron nousu voi välittyä paremmin kuluttajahintoihin kuin veron alennus. Siitä huolimatta Suomessakin olisi hyvä selvittää myös tällaisten alv-muutosten yhteiskunnallisia vaikutuksia.
