”Alueiden kyvykkyys – mitä se on?”, Satu Nivalainen, 20.7.2009

                                               MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Eräässä tutkimuksessani jouduin pohtimaan, mitä alueellinen kyvykkyys on. Voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole.

Alueellinen kyvykkyys kytkeytyy vahvasti alueella asuvien ihmisten ominaisuuksiin. Keskeisessä roolissa kyvykkyyden näkökulmasta on inhimillinen pääoma, joka koostuu ihmisten taidoista, kyvyistä ja osaamisesta.

Taloustieteessä yleisimmin käytetty kyvykkyyden mittari on koulutustaso, olipa kyse sitten alueiden tai yksilöiden osaamisesta. Koulutettujen ihmisten ja alueellisen kehityksen välinen positiivinen yhteys on todennettu useissa tutkimuksissa.

Koulutus lisää ihmisten inhimillistä pääomaa ja tietämystä ja tätä kautta tuottavuutta ja työpanosta. Lisäksi koulutuksen katsotaan parantavan kykyä sekä hankkia että levittää informaatiota ja omaksua uusia tietoja ja taitoja.

Koulutus sinänsä ei kuitenkaan tuo lisäarvoa eikä edistä kasvua, jollei sitä hyödynnetä. Jos ajateltaisiin vain talouskasvua, kaikista luultavasti kannattaisi kouluttaa insinöörejä. Tällöin innovaatioita varmasti syntyisi vauhdilla, mutta muutoin maailma olisi melko tylsä paikka.

Sitä paitsi kaikista ei tule insinöörejä tekemälläkään. Siihen tarvitaan tietynlaista lahjakkuutta. Tunnen esimerkiksi erään ihmisen, joka on musiikillisesti lähes nero, mutta muilla elämän osa-alueilla täysin kömpelö. Sen sijaan serkkuni 4-vuotias poika osaa jo suorittaa vaativia laskutoimituksia päässään. Selvää insinööriainesta. Joillakin puolestaan on kädentaitoja, joita toisilla ei ole. Toiset taas ovat sosiaalisesti lahjakkaita.

On hyvä, että ihmiset ovat erilaisia, sillä jotta yhteiskunta toimisi, tarvitaan kaikenlaista osaamista ja kykyjä. Koulutus voi tehostaa lahjakkuuden hyödyntämistä, mutta on selvää, että kaikki kyvykkyys ei ole sidottu koulutustasoon. Koulutuksesta riippumatonta kyvykkyyttä syntyy esimerkiksi työkokemuksen ja työssäoppimisen kautta.

Keskeistä alueiden kyvykkyyden ja menestyksen näkökulmasta on nimenomaan alueen ja tuotannon tarpeita vastaava osaaminen, ja tämän osaamisen hyödyntäminen. Alueiden tuotantorakenteet poikkeavat toisistaan, joten eri alueilla tarvitaan erilaista osaamista sekä nyt että tulevaisuudessa.

Alueellinen kyvykkyys ei kuitenkaan ole välttämättä ole sidottu pelkästään koulutustasoon ja yksilöihin. Inhimillinen pääoma luo edellytykset menestykselle, mutta alueiden menestys on usein enemmän kuin asukkaiden inhimillisen pääoman ja osaamisen summa.

Menestykseen tarvitaan myös toimivaa alueen sisäistä dynamiikkaa ja tahtoa luoda suotuisa ympäristö innovaatioille ja kasvulle sekä yritysten ja ihmisten sijainnille. Myös alueiden kyky hyödyntää olemassa olevaa potentiaaliaan ja tarttua mahdollisuuksiinsa on nousemassa yhä keskeisemmäksi osaksi alueellista kyvykkyyttä.

Tästä hyvänä esimerkkinä on kotipitäjässäni Kiuruvedellä viime viikolla järjestetty iskelmätapahtuma. Tapahtuma luotiin tyhjästä ja on pyörinyt jo useita vuosia. Se on tärkeä piristysruiske alueen talouselämälle. Tapahtuma järjestetään lähes kokonaan talkoovoimin, yhteen hiileen puhaltaen. Ilman toimivaa yhteistyötä, hyvää alueen sisäistä dynamiikkaa ja lujaa tahtoa tämä ei olisi mahdollista.

satu.nivalainen@ptt.fi