Alueellistaminen ja tukien myöhästyminen

Valtionhallintoa on alueellistettu viime vuosina kovalla tohinalla. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päätettiin siirtää Helsingistä Kuopioon. Tänä keväänä on väännetty siitä, viedäänkö loputkin fimealaiset Kuopioon vai jäävätkö virat Helsinkiin. Helsingissä jäljellä olevien virkojen haltijoista pääosa ei ole halukkaita muuttamaan Kuopioon. Käytännössä siis virkojen siirtäminen Kuopioon tarkoittaisi uusien henkilöiden etsimistä virkoihin.

Valtionhallintoa on alueellistettu viime vuosina kovalla tohinalla. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päätettiin siirtää Helsingistä Kuopioon. Tänä keväänä on väännetty siitä, viedäänkö loputkin fimealaiset Kuopioon vai jäävätkö virat Helsinkiin. Helsingissä jäljellä olevien virkojen haltijoista pääosa ei ole halukkaita muuttamaan Kuopioon. Käytännössä siis virkojen siirtäminen Kuopioon tarkoittaisi uusien henkilöiden etsimistä virkoihin.

Löytyisikö Kuopiosta päteviä ihmisiä aukeaviin virkoihin? Muodollisesti päteviä varmasti löytyisi. Löytyisikö sellaisia, jotka pystyisivät tehtävänsä heti hoitamaan, onkin jo toinen kysymys. Saati sellaisia, jotka selviäisivät töistä yhtä hyvin kuin niitä pitkään hoitaneet mutta mieluummin Helsinkiin jääneet työntekijät. Varmasti uudet henkilöt oppivat tehtävänsä ja täyttäisivät edeltäjiensä saappaat. Uudet henkilöt voisivat lisäksi tuoda virastoon uudenlaista osaamista. Mutta oman aikansa se varmasti ottaisi.

Samaan tapaan kuin Fimea päätettiin alueellistaa Kuopioon, myös Maaseutuvirasto Mavi päätettiin alueellistaa Seinäjoelle. Mavi on ollut tänä talvena kovasti esillä, koska se huolehtii maataloustukien hallinnoinnista ja maksamisesta. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi, että osa maataloustuista on pahasti myöhässä. Kun tukien maksamisesta huolehtivaa hallintoa siirrettiin Seinäjoelle Maviin, oltiin aika pitkälti samanlaisessa tilanteessa kuin Fimean alueellistaminen viimeisten askelten kanssa. Kaikki työntekijät eivät muuttaneet innosta puhkuen Seinäjoelle. Monella oli muita tekijöitä, jotka sitoivat Helsingin seudulle. Perhe ei ehkä halunnut muuttaa, tai puolisolle ei löytyisi töitä Pohjanmaalta. Syitä oli varmasti monia. Kun ihmiset eivät halunneet muuttaa, ei myöskään osaaminen muuttanut. Pohjanmaalta löytyi kyllä uusia tekijöitä, mutta moni heistä ei ollut ollut maatalouden tai sen tukien ja niiden maksamisen kanssa koskaan aikaisemmin missään tekemisissä. He ovat varmasti päteviä ja osaavia sekä tuovat virastoon lisää asiantuntemusta. Silti he eivät voineet välittömästi tietää kaikkea mitä vaikkapa tukien maksamiseen liittyy. Eivät ainakaan yhtä hyvin kuin niitä siihen asti vuosikausia hoitaneet ihmiset.

On tietenkin selvää, ettei voida todeta tukien maksussa olevien ongelmien johtuneet yksinomaan tai edes pääosin alueellistamisesta ja sen tuomista henkilömuutoksista, mutta varmasti olisi paikallaan miettiä niidenkin mahdollisia vaikutuksia ja niiden pohjalta miettiä sitä, kannattaako alueellistamista ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 4.4.2016