Ajankohtaista

Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Selvitys tarkastelee, miten Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset pärjäävät työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

Haluatko ymmärtää metsien talouskäytön merkitystä paikallisella ja valtakunnan tasolla? Tule mukaan webinaariin 21.5. klo 10-11, jossa Tapio ja Pellervon taloustutkimus PTT esittelevät uuden Rahaa ja työtä metsistä -verkkopalvelun. Verkkopalvelu tarjoaa visuaalisen ja helppokäyttöisen tavan tarkastella metsätalouden ja -teollisuuden taloudellista merkitystä Suomessa – maakunnittain, seutukunnittain ja valtakunnallisesti.

Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka kohtaa kasvavia muutospaineita, kun sitä aletaan uudistaa 2028 alkavalle kaudelle. Näitä ovat ennen kaikkea kestävyyden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kysymykset sekä EU:n laajentuminen. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin tutkijat esittävät ratkaisuiksi mm. tavoitteiden priorisointia, sääntelyn yksinkertaistamista ja tukipolitiikan uudelleen arviointia.

Pitkään odotettua käännettä asuntomarkkinoilla ei ole vieläkään nähty, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun asuntotilastoja.

Työmarkkinoilla on nähtävissä varovaisia myönteisiä merkkejä, mutta käännettä ei vielä pidä julistaa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja.

Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennuste. Nousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu, jarruina puolestaan runsas asuntotarjonta sekä työllisyyden ja maailmantalouden epävarmat näkymät. Vuokrat nousevat tänä vuonna yhä maltillisesti.

Tuuppaus-ohjauskeinot voivat auttaa hillitsemään maankäytön ilmastopäästöjä, kertovat monivuotisen TUIMA-tutkimushankkeen tulokset. Yksistään ne eivät silti riitä, vaan ne pitäisi nivoa yhteen taloudellisten kannustimien ja tukien kanssa. Tuuppausten onnistuminen vaatii myös kohderyhmän tarkkaa tuntemusta. Hankkeessa selvitettiin laajasti maanomistajien näkemyksiä ilmastoasioista. Kyselyn mukaan moni viljelijä koki nykyisen ilmastokeskustelun syyllistäväksi ja epäoikeudenmukaiseksi, mutta halukkuutta ilmastotoimiin on.

Ankkuri-instituutioiden merkityksen ymmärtäminen on välttämätöntä maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi, suosittaa Pellervon taloustutkimus PTT:n puheenvuoro-julkaisu. Tällaisten toimijoiden rooli korostuu kriisiaikoina, kun muun muassa turvallisuuden ja huoltovarmuuden kysymykset nousevat tärkeiksi. Ankkuri-instituutioiden pärjääminen tulisi huomioida myös julkisen sektorin sopeutustoimissa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2025 (METSO-ohjelma) vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen on ollut positiivinen, todetaan ohjelman riippumattomassa loppuarviossa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä valmistelee METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.

Maahanmuuttajien merkitys elinkeinoelämässä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Maahanmuuttajayrittäjien osuus yrittäjistä ja maahanmuuttajapalkansaajien osuus palkansaajista on kasvanut. Erityisen usein maahanmuuttajat työskentelevät ravitsemustoiminnan sekä posti- ja kuriiritoiminnan toimialoilla.

Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä, kommentoi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita asuntomarkkinatilastoja.

Pellervon taloustutkimus julkistaa vuotuisen alueellisen asuntomarkkinaennusteensa webinaarissa keskiviikkona 12. helmikuuta klo 10. Ennusteessa tarkastellaan asuntojen hintakehitystä ja vuokria lyhyellä aikavälillä sekä valtakunnallisesti että suurimmissa kaupungeissa. Lisäksi tarkastellaan alueellisten asuntomarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymiä.

Työttömyys pysyttelee yhä korkealla tasolla, eikä työmarkkinoilla ole vielä merkkejä käänteestä parempaan, kommentoi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun työllisyyslukuja.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ruoka (elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat) oli joulukuussa 0,5 prosenttia kalliimpaa kuin vuoden 2023 joulukuussa. Tarkasteltaessa ruuan hintakehitystä keskimäärin vuonna 2024 ruuan hinta pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2023, eli keskimääräinen vuosimuutos oli 0,0 prosenttia. Keskimääräinen inflaatio Suomessa oli 1,6 prosenttia vuonna 2024.